Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa - Humanistinen ...

84varsinaisen kansalaisvaikuttamisen osuus opiskelijakunnan toiminnasta. Perustoimintansa,taloutensa sekä asemansa vakiinnuttaneet opiskelijakunnat ovat voineet suunnata ylimääräisiäpanoksia esimerkiksi paikalliseen ja valtakunnalliseen vaikuttamistyöhön sekä parempiinopiskelijapalveluihin.Opiskelijat ovat oivaltaneet, että yhteistyö kantaa makeampaa hedelmää. Varsinkin korkeakoulujenja toisen asteen opiskelijoiden valtakunnalliset järjestöt ovat tehneet viime vuosinaerittäin tiivistä yhteistyötä edistääkseen muun muassa opiskelijoiden toimeentulon, terveydenhuollonja asumisen kehittämistä. Tästä hyvänä esimerkkinä on lähes kaikkien suomalaistenopiskelijajärjestöjen yhteinen Nouse Jo! -kampanja vuosina 2006 ja 2007. Yhteisilläkannanotoilla, mielenosoituksilla sekä lobbauksella opiskelijat saivat opintorahaan tavoittelemansa15 prosentin korotuksen lähes tavoiteaikataulussa.Erityisen aktiivista yhteistyö on korkeakouluopiskelijoiden kesken. Yhteisiin toimitiloihinasettuneet SAMOK ja SYL ovat tehneet viime vuosina runsaasti yhteisiä kannanottoja sekäjärjestäneet yhtenä rintamana erilaisia kampanjoita, mielenilmauksia ja seminaareja yhteisiätavoitteita edistääkseen. Paikallisten opiskelijakuntien ja ylioppilaskuntien yhteistyö on sensijaan vaihtelevaa. Toisilla paikkakunnilla korkeakouluopiskelijat järjestävät yhteisiä tapahtumiatai opiskelijapalveluita, kun taas toisaalla opiskelijat vaikuttavat yhteistuumin kunnallispolitiikkaan.Joillakin paikkakunnilla yhteistyö korkeakouluopiskelijoiden kesken onsuorastaan olematonta.Tiiviistä yhteistyöstä huolimatta opiskelijajärjestöillä on ollut tapana varoa toistensa tontilletallomista. Silti esimerkiksi SAMOK linjasi vuonna 2006, että kaikkien korkeakouluopiskelijoidenterveydenhuollon rahoitus ja järjestämistapa olisi yhtenäistettävä. Kannanotto herättisisarjärjestö SYL:ssa avointa närää, sillä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)takaa yliopisto-opiskelijoille varsin kiitettävän terveydenhuollon ammattikorkeakouluopiskelijoihinverrattuna. Myöhemmin on arvioitu, että linjausta kannattaneet opiskelijakunnathalusivat parantaa ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon lisäksi korkeakouluopiskelijoidenvälistä tasa-arvoa yhteiskunnassa.Arvostettu ay-toiminta – piilotettu politiikkaOlivatpa toiminnan painotukset mitkä hyvänsä, opiskelijakunnille sekä niiden valtakunnalliselleliitolle on ollut ominaista tietynlainen toiminnan kapea-alaisuus. Opiskelijakunnatovat keskittyneet lakisääteisten tehtävien hoitamiseen, ja myös valtakunnan tasolla on pysyttytiiviisti opiskelijoiden asialla. Kiinnostusta esimerkiksi laajempaan yhteiskuntapoliittiseenrooliin tai muiden ryhmien hyväksi tehtävään hyväntekeväisyys- ja vapaaehtoistyöhönei juuri ole ollut.Valinta toimia lähinnä oman opiskelijaryhmän hyväksi on ollut rationaalinen ja taloudellinenratkaisu erityisesti niissä opiskelijakunnissa, joissa toimintaa ovat rajoittaneet niukat resurssit.Osa opiskelijakunnista on hakenut paikkaansa ammattikorkeakouluyhteisössä pitkään,jolloin vähäiset resurssit on kannattanut keskittää omien opiskelijoiden ja oman opiskelijakunnaneduksi. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden kansalaisvaikuttaminen on saattanut rajautuaomaan eturyhmään myös yleisemmän mielenkiinnottomuuden, passiivisuuden tai toimijoidenja ajan puutteen vuoksi.Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa