Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa - Humanistinen ...

83Opiskelijakuntien lakisääteinen asema oli opiskelija-aktiiveille suuri saavutus. Opiskelijakunnatsaivat julkisoikeudellisina yhdistyksinä laajan tehtäväkirjon, mikä vahvisti opiskelijoidenasemaa ammattikorkeakouluyhteisössä. Opiskelijakunnille oli kuitenkin takaisku,etteivät ne saaneet laajasta tehtäväkentästään huolimatta pitkään tavoittelemaansa automaatiojäsenyyttä,joka tuomittiin perustuslain vastaisena.Opiskelijakunnille kehittyi lain myötä ylioppilaskuntien tavoin kaksijakoinen luonne: Niilläon toisaalta lakisääteinen velvollisuus huolehtia opiskelijoiden pyrkimyksistä kiinteänä osanaammattikorkeakoulua. Toisaalta ne toimivat kansalaisjärjestön ja -liikkeen tavoin vaikuttaenja toimien tärkeiksi kokemiensa asioiden hyväksi omilla ehdoillaan.Opiskelija opiskelijan asiallaOpiskelijakunnan toimintaa määrittävässä lakipykälässä todetaan, että opiskelijakunnan tehtävänäon toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia ja sosiaalisiasekä opiskelijan asemaan liittyviä pyrkimyksiä. Silti opiskelijakunnat ovat toimineet nimenomaannäissä tärkeiksi katsomissaan asioissa pääsääntöisesti kaikkien oman korkeakoulunopiskelijoiden hyväksi.Opiskelijoiden edunvalvonta koulutus- ja sosiaalipoliittisissa kysymyksissä sekä muunmuassa hyvinvointi- ja kulttuuritoiminta ovat muodostaneet opiskelijakuntien toiminnanytimen (ks. Saari 2007). Opiskelijakunnat myös valitsevat ja kouluttavat opiskelijaedustajatammattikorkeakoulun hallinnollisiin toimielimiin, missä nämä edustavat ammattikorkeakoulunkaikkien opiskelijoiden ääntä. Lisäksi opiskelijakunnat koordinoivat useimmissaammattikorkeakouluissa vertaistuutorointia yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa.Oman ammattikorkeakoulun ulkopuolella opiskelijakunnat pyrkivät vaikuttavat muunmuassa paikalliseen ja valtakunnalliseen päätöksentekoon. Paikallisesti opiskelijakuntienmielenkiinnon kohteena on laajasti opiskelijoita koskettavat, kunnissa päätettävät asiat kutenterveydenhuolto, asuminen, joukkoliikenne ja kulttuuripalvelut. Valtakunnan tasolla kestoteemojaovat terveydenhuollon ja asumisen lisäksi muun muassa koulutuspolitiikka sekäopiskelijoiden toimeentulo.Kansalaistoiminnan määrä ja luonne eri opiskelijakuntien toiminnassa on vaihdellut merkittävästi.Syitä voi etsiä muun muassa käytettävissä olevista resursseista, toimijoiden mielenkiinnonkohteistaja opiskelijakunnan perinteestä. Yhdessä opiskelijakunnassa panostetaanyhteisöllisyyteen ja opiskelijakulttuuriin, toisessa opiskelijoiden hyvinvointipalveluihin jakolmannessa kovan tason vaikuttamistyöhön. Pieni osa opiskelijakunnista tekee tämän kaiken,ja lisäksi paljon muuta.Monet opiskelijakunnat toimivat monien ylioppilaskuntien tavoin hyvin ammattimaisesti,mutta ne pyörivät edelleen merkittävissä osin luottamushenkilöiden vapaaehtoistyön varassa.Opiskelija-aktiivien toimeentulohaasteet, opintoaikojen rajoitukset sekä ammattikorkeakouluopiskelulletyypilliset läsnäolopakot rajoittavat kuitenkin opiskelijoiden toimintaedellytyksiäopiskelijakunnissa.Merkittävä osa varsinkin pienimpien opiskelijakuntien niukoista resursseista käytetään perusorganisaationpyörittämiseen: hallintoon sekä jäsen- ja varainhankintaan. Karkeasti yleistäenvoidaan sanoa, että mitä pienemmät resurssit opiskelijakunnalla on, sitä pienempi onLuku 2 Kansalaistoiminnan edistäminen opiskelijatoiminnassa ja ammattikorkeakoulujen toiminnassa