Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa - Humanistinen ...

22kehittyi kansalaisyhteiskunta. Liikehdinnät olivat niin sanottuja esipoliittisia liikkeitä. Neloivat pohjaa puoluelaitokselle, yleiselle äänioikeudelle – mukaan lukien meillä varhain toteutettunaisten äänioikeus – , poliittiselle demokratialle ja tasavaltaiselle hallitusmuodolle.Kansalaisyhteiskunta on keskeisin ja oleellisin inhimillisen toiminnan ydin. Siellä yhdessämuotoutetaan poliittiset ja muut toiminnan päämäärät. Kansalaisyhteiskunta on luonut poliittisenvaltion ja sosiaalipoliittisen hyvinvointivaltion taatakseen universaalit oikeudet kaikillekansalaisilleen.Suomalaisessa kunnallisessa julkishallinnossa on ollut paljon kansalaisyhteiskunnan piirteitä– kuten muiden muassa tutkija Teppo Kröger on todennut. Varsinkin aiemmin kunnanasioita hoidettiin paljon luottamushenkilöpohjalta. Omasta isästäni muistan 1950- ja 60-luvuilta,että esimerkiksi rakennuslautakunnan jäsenyys ei merkinnyt vain lautakunnassa ”istumista”vaan konkreettista osallistumista kouluhankkeiden suunnitteluun ja niiden rakentamisenvalvontaan.Niin ikään julkishallinto on vaikuttanut kansalaisyhteiskunnan kehitykseen. Hyvänä esimerkkinäon kansakoulunopettajien nousu pappien ohelle henkisiksi johtajiksi 1800-luvunlopulla. He olivat mukana kansanliikkeissä, joissa säädyillä ei ollut enää aiempaa merkitystä.He opettivat rahvaalle taitoja toimia kansalaisyhteiskunnassa. Samalla he itse loivattoiminnallaan perustaa kansalaisyhteiskunnalle. (Rantala 2003.)Sektorit ja niiden yhteysYhteiskunnalla on kolme perusulottuvuutta. Näkyvin on tietysti valtiollinen toiminta tai paremminkinjulkinen sektori, jolla tarkoitetaan valtion ja kuntien toimintaa. On vaikea kuvitellapohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa ilman dynaamista taloutta, elinkeinoelämää.Demokraattisen valtion syntymisen edellytys ja sen jatkon tae on elävä ja toimiva kansalaisyhteiskunta.Se on se ”kolmas sektori”, joka edellä kuvattujen prosessien vuoksi voisiitse asiassa olla se ”ensimmäinen sektori”.Kaikki nämä sektorit ovat sidoksissa toisiinsa. Jos järjestö- ja kansalaistoiminta voitiin 1800-luvulla nähdä esipoliittisena liikehdintänä, niin edelleenkin järjestötoiminta on varsin useinoiva harjoittelukenttä poliittiseen toimintaan. Järjestöissä opitaan muotoilemaan tavoitteet jatoimimaan yhdessä niiden puolesta. Kysymyksessä ei tarvitse olla edes rekisteröitynyt yhdistys;yhtä hyvin kyseessä voi olla ad hoc -kansanliike tai nettiyhteisö. Julkista, siis valtiotaja kuntia, ohjataan demokratioissa kansanvallalla.Viime aikoina on osoitettu, että talouselämä tarvitsee toimiakseen sosiaalista pääomaa, jokasyntyy ja kehittyy kansalaisyhteiskunnassa ja ihmisten välisessä kaikkinaisessa vuorovaikutuksessa.Sosiaaliseen pääomaan liittyvät normit ja luottamus ovat niitä perusedellytyksiä,joita dynaaminen talouselämä tarvitsee.Eriarvoisuus osallistumisessaDemokratian tilaa ja osallistumista koskevien selvitysten perusteella meidän on kuitenkinsyytä olla huolissamme kehityksestä. Äänestäminen ja osallistuminen ovat korkeammallatasolla koulutettujen ja hyvinvoivien joukossa. Yhteiskunta voi revetä vaarallisella taval-Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa