Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa - Humanistinen ...

44tarjoaa vahvistusta sille ajatukselle, että paitsi perus- ja toisen asteen, myös myöhempienkoulutussisältöjen tulisi tukea nuorten kasvamista kansalaisvaikuttajiksi.Ammattikorkeakoulut tarjoavat opetusta myös aikuisopiskelijoille. Kansalaisvaikuttamiseenkannustamista voikin hahmottaa myös elinikäisen oppimisen viitekehyksessä. Tällöinoppimistavoitteiden keskiöön nousevat tietojen ja taitojen päivittäminen muuttuvasssamaailmassa ja peruskoulutuksessa saatujen kansalaiskasvatuksen puutteiden korjaaminen(ks. esim. Niemelä 2008, 35).Artikkeli pyrkii konkretisoimaan kansalaistoimintaan liittyviä käsitteitä niihin liittyvienkytkösten, tietoperustaedellytysten ja oppimistavoitteiden kautta erityisesti siitä näkökulmasta,miten aihealuetta voisi koulutusorganisaatioiden, erityisesti ammattikorkeakoulujen,oppimissisällöissä ilmentää. Suomalaiset tutkimustulokset (esim. Yeung 2002) osoittavat,että nuoret kokevat esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan esteeksi erityisesti muun muassasen, etteivät he tiedä kuinka toimintaan pääsisi mukaan. Kansalaispätevyyden edistämisessäkeskeistä onkin paitsi yksilön tietoperustan rakentaminen myös vaikuttamisen paikkojentukeminen niin koulussa ja yhteiskunnassa kuin kotona ja harrastusten piirissä.Tarkastelussa keskitytään erityisesti siihen viitekehykseen, joka avaa kansalaistoiminnansuhdetta yhteiskunnalliseen toimintaympäristön muutokseen ja uusiin osallistumismuotoihin.Keskeisenä kysymyksenä on, miten koulutus voi käsitteellistää ja tukea kansalaistoimintaaja aktiivista kansalaisuutta yhteiskunnallisen kehityksen ja keskinäisriippuvuuksienkokonaisuudessa. Koulutuksen tulisi avata termin monimuotoisuutta ja erityisesti sitä,miten kansalaistoiminta ja aktiivinen kansalaisuus rakentuvat toimintaympäristöjen muutoksessapaikallisella ja globaalilla tasolla sekä suhteessa yhteiskunnan eri sektoreihin jaosallistumismuotoihin ja -motiiveihin. Tekstissä esitetyt osa-alueet on koottu yksityiskohtaisemmintaulukkoon sivulla 52.Kansalaistoimintaa yhteiskunnallisen toimintaympäristön muutoksessaKattaen yhteiskunnallisten liikkeiden toiminnan, kollektiivisen mobilisaation, kansalaisjärjestöt,järjestäytymättömät kansalaisryhmät ja yksittäisen ihmisen toiminnan kansalaistoiminnankenttä on monimuotoinen ja hajanainen. Ydintiedot liittyvät kentän sisäisen kirjonjäsentämiseen: kansalaistoiminta liittyy niin puoluetoimintaan ja äänestämiseen kuin yleisönosastokirjoittamiseen,yhteydenottamiseen poliittisiin päättäjiin, järjestötoimintaan, vapaaehtoistoimintaan,vetoomusten allekirjoittamiseen ja osallistumiseen mielenosoituksiin.Suomalainen yhteiskunnan rakenne jaotellaan usein sektoreittain. Tällöin puhutaan ensiksikinmarkkinoista ja taloudesta, toiseksi valtiosta ja julkisesta vallasta, ja kolmanneksi niinsanotusta kolmannesta sektorista, joka nähdään modernissa kansalaisyhteiskuntakeskustelussakeskushallinnon (valtio) ja yksilöintressien (markkinat) välttämättömänä vastapainonatai toiminnan täydentäjänä tai paikkaajana. Kolmas sektori kattaa kokonaisuudessaanjärjestöt, yhdistykset sekä kansalaisista itsestään nousevat oma-aputoiminnalliset tukimuodot,kuten osuuskunnat, työttömien omat yhdistykset ja vapaaehtoistyön. Neljänteen sektoriintaas luokitellaan perheet ja lähiyhteisöt. Lähiyhteisöjen jäsenet voivat käytännössä tehdäsamankaltaisia toimintoja kuin kolmannen sektorin toimijat – erona on lähinnä se, etteineljännen sektorin toimintaa ole organisoitu kolmannelle sektorille tyypilliseen yhdistysmuotoon.(ks. Koskiaho 2001.)Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa