138kehittyy yhteistyöprosessien monimuotoisen vuorovaikutuksen ja erilaisen osaamisen tuloksenarajoja ylittämällä (Lambert 1999, 33).Perinteisesti hanketyöskentelyssäkin asiantuntijuuden kehittyminen ymmärretään yksittäistentoimijoiden kehittymisenä noviisista ekspertiksi. Tällainen vertikaalinen ulottuvuusei riitä vastaamaan kehittämishankkeen uudenlaisiin yhteistyön moniammatillisiin haasteisiin.Keskeiseksi kehittymisen haasteeksi tulee horisontaalinen asiantuntijuuden ulottuvuus.(Launis 1997, 122; Engeström 2006, 13.) Asiantuntijuudelta edellytetään ratkaisuja,jotka liittyvät yhteisten solmukohtien rajamaille siten, että erilaista asiantuntemusta yhdistetäänja kehitetään toisiinsa yhdistyneinä. Kaarisilta-projekti toimii horisontaalisen, rajojaylittävän, toimintamallin mukaisesti. Keskeistä on tietoinen hankkeen sisällöllinen kehittäminen.Projektissa työskentely suuntautuu perinteisen oman organisaation, työelämän jakoulutuksen, rajojen yli. Vähitellen osallistumisen myötä toimijoiden asiantuntijuus kehittyyyhteisölliseksi sekä uusien tilanteiden että muutosten hallintaa kuvaavaksi horisontaaliseksiominaisuudeksi.Kaarisilta-projektiMielenterveyden keskusliitto ry. (MTKL) on mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien sekäheidän läheistensä itsenäinen kansalaisjärjestö. Siihen kuuluu Suomessa 190 jäsenyhdistystäja niiden kautta yli 21 000 henkilöjäsentä. (Mielenterveyden keskusliitto 2008.) SotkamonMielenterveyden Tuki ry. (2008) on yksi Mielenterveyden keskusliiton paikallisjärjestöistä.Se on ollut nuoreksi yhdistykseksi aktiivinen projektitoiminnassaan. Ennen Kaarisilta-projektiayhdistyksellä on ollut kaksi Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoittamaa projektia.Käden taidot kunniaan -projektissa (vuosina 1997-2001) kehitettiin mielenterveyskuntoutujienkuntouttavaa työ- ja päivätoimintaa Kainuussa. Yhdessä Eteenpäin -projektissa (vuosina2001-2004) kehitettiin omais- ja perhekeskeistä mielenterveystyötä Kainuussa. YhdessäEteenpäin -projektin aikana ilmeni, että mielenterveyskuntoutujien ja heidän omaistensa yksilö-ja ryhmätoiminnan kehittäminen olisi tarpeellista Kainuussa.Vuonna 2005 alkaneessa Kainuun maakuntamallikokeilussa otettiin huomioon se, että erityisestikolmannen sektorin hyödyntäminen mielenterveyspalvelujen täydentäjänä on tärkeää.Sairaalapainotteisuutta purettaessa potilas- ja asiakassiirrot, lievät potilaan mielenterveyshäiriötja ennaltaehkäisy, toivottiin tapahtuvan hallittua siirtoa ja ajatusta noudattaen(Aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuksienpalvelut Kainuussa 2004). Kehittämisen kohteeksiotettiin myös vertaistoiminta, jossa kolmannen sektorin osuus on tärkeä. Kansalaisjärjestötolivat mukana Kainuun maakuntahallintoa kehitettäessä. Mielenterveyspalvelujenkehittämishaasteisiin vastaaminen loi muutospaineita myös ammattikorkeakouluopetuksenkehittämiselle.Mielenterveyden edistäminen ja tukeminen näkyvät Kajaanin ammattikorkeakoulun opintosuunnitelmassaaiempaa selkeämmin ja monipuolisemmin. Nimenomaan Kaarisilta-projektitoteuttaa tätä mielenterveyttä edistävää työtä. Opiskelijoilla on tilaisuus osallistua Kaarisillanjärjestämiin omaisten, kuntoutujien ja vertaistukijoiden ryhmiin, joiden päämääränäon ehkäistä kainuulaisten mielenterveysongelmia. Näin heidän käsityksensä mielenterveystyönlaaja-alaisuudesta kirkastuu, ja he oppivat huomaamaan, että he toteuttavat tietoisestimielenterveystyötä tulevassa ammatissaan erilaisissa työyksiköissä. Opiskelijat kuvittelevathelposti, että mielenterveystyötä on lähinnä vain se hoito, jota toteutetaan sairaalan psykiatrisillaosastoilla tai avohoidossa. Yhdistystoiminnassa kirkastuu opiskelijalle mielenterveys-<strong>Ammattikorkeakoulut</strong> <strong>kansalaistoiminnassa</strong>
139työn käsitteen laaja-alaisuus: ”Mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin,toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien jamuiden mielenterveydenhäiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. Mielenterveystyöhönkuuluvat mielisairauksia ja muita mielenterveydenhäiriöitä poteville henkilöilleheidän lääketieteellisin perustein arvioitavan sairautensa tai häiriönsä vuoksi annettavatsosiaali- ja terveydenhuollon palvelut (mielenterveyspalvelut). Mielenterveystyöhön kuuluumyös väestön elinolosuhteiden kehittäminen siten, että elinolosuhteet ehkäisevät ennaltamielenterveydenhäiriöiden syntyä, edistävät mielenterveystyötä ja tukevat mielenterveyspalvelujenjärjestämistä. Mielenterveyspalvelut on ensisijaisesti järjestettävä avopalveluinasekä niin, että oma-aloitteista hoitoon hakeutumista ja itsenäistä suoriutumista tuetaan.”(Mielenterveyslaki 1990/116.)Kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö edellyttää kaikkien osapuolten vahvaa sitoutumista.Sitoutuminen voidaan määritellä sosiaaliseksi suhteeksi, joka merkitsee velvoittavaaja vastuullista suhdetta johonkin. Se on sekä psykologista että sosiaalista ja sille on ominaistakiintymys johonkin. Sitoutunut henkilö omistautuu työlleen, ja sitoutuminen luo oppimisestavuorovaikutteisen ja dialogisen. Aito sitoutuminen näkyy toimijoiden tahtona toteuttaayhteistä hanketta, olla aktiivinen ja luova toiminnan kehittämisessä. Sitoutuminen tarkoittaayhteistyötä sekä tunnetta siitä, että työllä on merkitystä. Henkilö käyttää työssään arvostelukykyään,kekseliäisyyttään ja tekee päätöksiä. (Frilander-Paavilainen 2005.) Huono sitoutuminenilmenee epämääräisinä tavoitteina, aikataulujen lipsumisena, työn huonona jälkenä javiestinnän puuttumisena.Kaarisilta-projektin tarjoamat yhteistyömahdollisuudetOpinnäytetyötAmmattikorkeakoulun opinnäytetyön omaleimaisuutta perustellaan tiiviillä työelämäyhteistyöllä(Amk-laki 2003/351; Frilander-Paavilainen 2005). Opiskelija, työyhteisö ja opinnäytetyötäohjaavat opettajat tuottavat kokemuksia, horisontaalista asiantuntijuutta ja osaamistatoimijoidensa käyttöön. Opinnäytetyöprosessi muotoutuu kolmikantatyöskentelystä, jossaopiskelija, työyhteisö ja ohjaava opettaja toimivat tiiviissä yhteistyössä. Asetelma perustuuoppimisen lisäksi yhteistyöhön. Tämä vaatii sekä opinnäytetyön tavoitteiden selkiyttämistäettä kaikkien prosessissa olevien toimijoiden sitoutumista. Kaarisilta-projektissa tehtiinyhteensä viisi opinnäytetyötä, joista kolmessa selvitettiin mielenterveyskuntoutujien kokemuksiavertaistuesta, yhdessä projektitoiminnan merkitystä Sotkamon Mielenterveydentukiry:lle ja yhdessä opinnäytetyössä tutkittiin voimavararyhmäläisten kokemuksia ryhmän toiminnallisuudesta.Väliraportissa (Kaarisilta-projekti 2007) kuvataan opinnäytetöiden merkitystäseuraavasti: ”Projektipäällikkö Mankisella on jo yhdeksän vuoden kokemus Kajaaninammattikorkeakoulun opinnäytetöiden hyödystä. Sotkamon Mielenterveyden Tuki ry:n projektienaikana hankkeisiin on tehty kymmenen opinnäytetyötä” (Kaarisilta-projekti 2007).Kaarisillan vahvuuksina mainitaan, että projekti on kehittänyt systemaattisesti toimintaansaammattikorkeakoulun opiskelijoiden tekemien opinnäytetöiden kautta. Opinnäytetöinä ontuotettu projekteille selvityksiä, tehty tuotteita ja järjestetty toimintapäiviä. Opinnäytetyötovat luettavissa sivuilla: http://www.kajak.fi/kaktus (Työelämäsuhteiden...2006.)Opiskelijat ja opettajat ovat olleet mukana projektin ohjausryhmässä, ja aiheita on työstettykokouksissa moniammatillisesti. Opinnäytetyön tekeminen tukee monikontekstuaalisenosaamisen kehittymistä, joka mahdollistaa toimimisen monenlaisissa ja muuttuvissa työ-Luku 3 Esimerkkitapauksia ammattikorkeakoulujen ja järjestöjen yhteistyöstä
- Page 11 and 12:
11Toimittajien alkusanatInsinööri
- Page 13:
13Järjestöjen palveleminen luo ai
- Page 16 and 17:
16ovat olleet rohkaisevia. Euroopan
- Page 18 and 19:
18Käytännön esimerkit osoittavat
- Page 21 and 22:
21Kansalaistoiminnan vahvistaminenk
- Page 27:
27Kansalaistoimintahanke pyrkii hyv
- Page 30 and 31:
30Lähes kaikki kyselyyn vastanneet
- Page 32 and 33:
32Missiona kansalaisyhteiskunnan ke
- Page 34 and 35:
34Koulutus- ja t&k -toiminta on org
- Page 36 and 37:
36Yhteiskunnan osaamisvaatimukset k
- Page 38 and 39:
38Ammattikorkeakoulun prosessiajatt
- Page 40 and 41:
40Viittomakieliselle kielivähemmis
- Page 42 and 43:
42LähteetAmmattikorkeakoululaki 35
- Page 44 and 45:
44tarjoaa vahvistusta sille ajatuks
- Page 46 and 47:
46saavat tehdä ehdotuksia omaan l
- Page 48 and 49:
48Vapaaehtoistyöllä voidaan tarko
- Page 50 and 51:
50hallitusohjelmat ja ääriliikkee
- Page 52 and 53:
52Opiskelija ymmärtää, että•
- Page 54 and 55:
54tähän liittyviä esimerkiksi ty
- Page 56 and 57:
56Kaunismaa, P. & Lind, K. (2008):
- Page 58 and 59:
58tamat uudet vaikuttamiskanavat ja
- Page 60 and 61:
60Olemme melko lähimenneisyydessä
- Page 62 and 63:
62naisesti jo heti peruskoulun jäl
- Page 64 and 65:
64Valtionhallinnossa on viime vuosi
- Page 66 and 67:
66LähteetBorg, Sami (2005): Kansal
- Page 68 and 69:
68yhdistyksiin noin 10.000 pitkäai
- Page 70 and 71:
70varrella. Järjestön toimintaa e
- Page 72 and 73:
72Kansalaistoiminnan kehittämisen
- Page 74 and 75:
74Ammattilaisuus ja vapaaehtoisuus
- Page 76 and 77:
76Toiseksi, ammattikorkeakoulut voi
- Page 79:
79Luku 2Kansalaistoiminnanedistämi
- Page 82 and 83:
82Opiskelijakuntien kaksijakoinen l
- Page 84 and 85:
84varsinaisen kansalaisvaikuttamise
- Page 86 and 87:
86misesta, eräänlaisesta opiskeli
- Page 88 and 89: 88pohjan toimia järjestöjen työk
- Page 90: 90Olen luokitellut (taulukko 2.) so
- Page 93 and 94: 93Seuraavasta luettelosta käy ilmi
- Page 95 and 96: 95myös vammaistyön, mielenterveys
- Page 97 and 98: 97Media kansalaistoiminnan ja -vaik
- Page 99 and 100: 99Samalla myös median merkitys kan
- Page 101 and 102: 101Mediajulkisuudella on siis kansa
- Page 103 and 104: 103(Owens & Palmer 2003, 356). Tois
- Page 105 and 106: 105osittain verkkoon. 1990- ja 2000
- Page 107 and 108: 107laajemman viestinnän tutkimus-
- Page 109 and 110: 109O’Reilly, Tim (2005): What Is
- Page 111 and 112: 111Järjestöjen tarkoitus ja tavoi
- Page 113 and 114: 113tulisiko niiden tarjota substans
- Page 115 and 116: 115517410urheilu ja liikuntatalous
- Page 117 and 118: 117TyönimikeKeskeisettyötehtävä
- Page 119 and 120: 119TyönimikeKeskeisettyötehtävä
- Page 121 and 122: 121Edelläolevassa taulukossa esite
- Page 123 and 124: 123Järjestöt lienevät perinteise
- Page 125 and 126: 125toimintamuotoihin. Lisäksi on a
- Page 127 and 128: 127mukaan palvelutuotannon ja siihe
- Page 129 and 130: 129Järjestöyhteistyö ja opetusHa
- Page 131 and 132: 131(2) samanaikaisesti kehitetään
- Page 133: 133Luku 3Esimerkkitapauksiaammattik
- Page 136 and 137: 136Ammattikorkeakoulun ja kansalais
- Page 140 and 141: 140ympäristöissä. Alan teoreetti
- Page 142 and 143: 142Collin, K. & Tynjälä. P. (2002
- Page 144 and 145: 144Yksi yhteinen nimittäjä kehitt
- Page 146 and 147: 146kiintoisia työtehtäviä. Usein
- Page 148 and 149: 148Laku-projektissa valmistuneet ju
- Page 150 and 151: 150voi osallistua toimintaan iäst
- Page 152 and 153: 152Oppilaitoksille open source -pro
- Page 154 and 155: 154yhteiskunnallisin toimin tukea.
- Page 156 and 157: 156Hankkeen toteutusHankkeen aikana
- Page 158 and 159: 158ScoopActMikkelin jäähallissa t
- Page 160 and 161: 160Ammattikorkeakoulu järjestökeh
- Page 162 and 163: 162toteutumiselle on luonut pohjan
- Page 164 and 165: 164työskentelevä lehtori laati va
- Page 166 and 167: 166Liite 1: Majakan muodonmuutos pe
- Page 168 and 169: 168yhdistyksille kuin etelän kumpp
- Page 170 and 171: 170TAMKille yhteistyö antaa tilais
- Page 172 and 173: 172Kansalaistoiminnasta puhuttaessa
- Page 174 and 175: 174Liike syntyi Pohjois-Savossa her
- Page 176 and 177: 176arvaamatta löytyivät tämän j
- Page 178 and 179: 178LähteetHautala, Jukka (2008): H
- Page 180 and 181: 180Preventiimillä on lähes 40 kir
- Page 182 and 183: 182aktiivista kansalaisuutta ja dem
- Page 184 and 185: 184Opintojen jälkeen kerätyssä p
- Page 186 and 187: 186kumppaneita olivat perheet, joit
- Page 188 and 189:
188Hankkeen osa-aikainen projektiko
- Page 190 and 191:
190”En främling är en vän som
- Page 192 and 193:
192en HD chaufför och en synskadad
- Page 194 and 195:
194Målet för evenemanget var att
- Page 196 and 197:
196yhdessä Vok-hankkeen kanssa val
- Page 198 and 199:
198Diak - Degree in Social Services
- Page 200 and 201:
200some of the core aims of the deg
- Page 202 and 203:
202sustaining of comprehensive appr
- Page 204 and 205:
204KirjoittajatSari Aalto-Matturi,