Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa - Humanistinen ...

130• toimintakulttuurin ja toimintatapojen kehittäminen, mihin voidaan vastatamuun muassa johtamis- ja kokoustaitojen koulutuksella• sidosryhmäjohtaminen, jonka tulisi konkretisoitua järjestöjen hallitustyöskentelyssä• taloushallinto ja rahoitus, mikä pitää sisällään erityisesti kirjanpitoon,tilinpäätökseen, varainhankintaan ja verotukseen liittyviä koulutustarpeita• tiedottaminen, mikä pitää sisällään muun muassa www-sivustojenlaatimisen ja päivittämisen osaamisen kehittämistarpeen• kehittämistoiminta ja arviointi, missä kaivataan erityisesti järjestöjentoiminnan vaikuttavuuden ulkoisia arviointipalvelujaJatkotoimenpide-ehdotuksissa keskitytään pohtimaan ennen kaikkea sitä, miten järjestöjenresursseja voitaisiin lisätä järjestöjen yhteistyötä lisäämällä. Kehittämisehdotukset ulottuvatyhteisestä vapaaehtoistoimijoiden rekrytoinnista ja koulutuksesta markkinoinnin ja liiketoimintaosaamisentehostamiseen sekä vaikuttamistoimintaan. Järjestöjen koulutustarpeet käyvätilmi yllä luetelluista järjestöjen tukitarpeista, koulutuksen kehittämisehdotuksissa käsitelläänpitkälle sitä, miten järjestöille tarkoitettu koulutus tulisi organisoida. Tärkeänä pidetäänmuun muassa vakiintunutta ja tasaisin väliajoin toistuvaa järjestötoiminnan peruskoulutustasekä erillisteemoittain järjestettyjä koulutuksia, joita olisi sekä päivä- että ilta-aikaan.Tulevaisuuden kehittämishaasteitaVapaa kansalaistoiminta on kansalaisyhteiskunnan peruselementtejä, mutta sen kehittämistäei tällä hetkellä ehkä riittävästi nähdä ammattikorkeakoulujen kehittämisintresseihin liittyvänäasiana. Tämä on haaste ammattikorkeakouluille ja niiden opetussuunnitelmatyölle. Tällähetkellä opiskeluun liittyvä järjestöharjoittelu tarjoaa yksittäisille opiskelijoille mahdollisuuksiatutustua järjestöjen toimintaan. Myös järjestöille ja järjestöistä tehdyt opinnäytetyötovat osa opetuksen arkea. Kansalaistoiminnan opetus, tutkimus ja kehittäminen -hankkeessaonkin valmisteltu Kansalaiskasvatuksen koulutussuositus, jolla halutaan tukea tämän aihealueensisältöjen kehittämistä eri koulutusohjelmissa (ks. tästä aiheesta tarkemmin AnneHolopaisen artikkeli tässä julkaisussa).Tutkimus- ja kehittämistyölle järjestökenttä ja sen muutos tarjoavat useita mahdollisuuksia.Ammattikorkeakoululla on mahdollisuus terävöittää omaa asiantuntijarooliaan, jonka puitteissavoidaan tukea erilaisin interventioin sellaisia VT- toimijoita, jotka haluavat kehittääomaa toimintaansa. Yhteistyön muotoja voi olla useitakin, näistä traditionaalisin on koulutus-tai asiantuntijatuki. Eri rekisteritietoihin perustuen voidaan arvioida, että Keski-Suomenalueella toimii noin 400 hyvinvointialan toiminimiorganisaatiota. Ammattikorkeakouluntehtäväksi saattaisikin muodostua juuri palveluita tuottavien VT-organisaatioiden tukeminen,koska näillä on merkittävä työllistävä ja hyvinvointipalvelujärjestelmää täydentävä rooliKeski-Suomen maakunnan sisällä. Tavoite voisi toteutua kolmen päälinjan mukaan:(1) otetaan tutkimuksen avulla haltuun järjestöjen ja yhteisötalouden toimijoidentulevaisuuden ja kehittämisen kannalta uusin tietämys. Paikannetaan senpohjalta järjestöjen osaamispuutteet ja -kuilut. Kartoitetaan Keski-Suomeensitoutunut osaamispotentiaali ja pyritään joustavin ja työelämälähtöisin menetelminyhteistyössä rakentamaan räätälöityjä malleja, joiden puitteissa onmahdollista kehittää järjestökenttää tavoitteiden mukaisesti.Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa