Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa - Humanistinen ...

111Järjestöjen tarkoitus ja tavoitteetJärjestö on organisaatiomuoto ja siten verrattavissa julkisorganisaatioon tai yritykseen. Järjestönmäärittelevänä piirteenä on niiden vapaaehtoistoiminnallinen ja kansalaistoiminnallinenlähtökohta: toiminta yleishyödyllisten tavoitteiden eteen, yksityistä taloudellistavoittoa tavoittelemattomuus ja perustuminen vapaaehtoiseen osallistumiseen. Järjestötkanavoivat kansalaisten intressejä vapaaehtoistoiminnallisiin kokonaisuuksiin. Verrattunajulkiseen organisaatioon tai yksityisyritykseen järjestössä tulee siis olla osaamista, jollahallitaan substanssitehtävän lisäksi sille ominaisia piirteitä: vapaaehtoistoimintaa, osallistumistaja yleishyödyllistä vaikuttamista.Järjestöt on nähtävissä usean yhteiskunnallisen tehtävän tuottajina. Järjestöjen tehtävät voidaankarkeasti jakaa kolmeen: yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, sosiaalista kanssakäymistäedistäviin tehtäviin sekä palvelutuotantoon.Yhtäältä järjestöjen tehtävänä on siis vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon kokoamallakansalaismielipiteitä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Yhdistysten tehtäviin kuuluvattiedon kerääminen ja levittäminen, osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun, aloitteidentekeminen ja kannan ottaminen, neuvotteleminen ja mielenilmaukset.Toiseksi järjestöt omalla toiminnallaan tarjoavat yhdistystoimintaan osallistujille sosiaalisenkanssakäymisen ja kohtaamisen areenan. Järjestötoimintaan osallistujat etsivät toiminnastasamoista asioista kiinnostuneita tai samoihin intresseihin kiinnittyneitä vertaisiaan. Järjestötsiis muodostavat sosiaalisia yhteisöjä, joissa osallistujat voivat toteuttaa sosiaalisen kanssakäymisentarpeitaan ja kerätä myös itselleen ja yhteisölleen sosiaalista pääomaa.Kolmanneksi järjestöt tuottavat palveluja joko jäsenilleen tai yleishyödyllisesti kaikkientarjolle. Palvelutuotanto on korostunut hyvinvointiyhteiskunnan rakenteellisen kehityksenmyötä, mutta järjestöjen näkeminen liian painottuneesti palvelutehtävien ja tuotteistamisennäkökulmasta voi viedä myös harhaan.Yksittäisen järjestön tai jopa järjestölohkon voi katsoa painottavan jotakin edellä mainituistakolmesta tehtäväkokonaisuudesta. Voidaan karkeasti puhua kansalaistoiminnallisista järjestöistä,jotka tähtäävät yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, toiminnallisista järjestöistä, jotkakeskittyvät jonkin harrastuksen tai muun aktiviteetin ympärille ja siten järjestävät osallistujienyhteistoimintaa, sekä palvelujärjestöistä. Kansalaistoiminnallisia järjestöjä ovat tässämielessä esimerkiksi työmarkkinajärjestöt, poliittiset järjestöt ja ihmisoikeusjärjestöt. Toiminnallisiajärjestöjä puolestaan ovat esimerkiksi liikunnan, kulttuurin ja nuorison järjestöt,palvelujärjestöjä monet sosiaali- ja terveysalan järjestöt.Toisaalta voidaan nähdä, että kaikki kolme järjestötyyppiä sisältävät pääfunktionsa ohellaaina myös muita kolmesta tehtävästä. Esimerkiksi ammattijärjestön päätehtävänä voidaansiten nähdä työehtoihin ja muuhun työn säätelemiseen liittyvä yhteiskunnallinen vaikuttaminen,mutta sivutehtävinä organisoida jäsentensä vuorovaikutusta ja jäsenille suunnattuapalvelutoimintaa (kuten lakipalveluita). Sosiaali- ja terveysjärjestön ensisijaisena tehtävänävoi olla erityisryhmän palvelujen järjestäminen, mutta samalla se edistää heidän yhteiskunnallistaasemaa ja järjestää heidän keskinäistä vuorovaikutusta ja toimintaa.Luku 2 Kansalaistoiminnan edistäminen opiskelijatoiminnassa ja ammattikorkeakoulujen toiminnassa