Asiakassuuntautunut joustava ja verkottunut. Analyysi ... - Mol.fi
Asiakassuuntautunut joustava ja verkottunut. Analyysi ... - Mol.fi
Asiakassuuntautunut joustava ja verkottunut. Analyysi ... - Mol.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
• Case-tutkimuksissa voidaan ottaa huomioon ennakoitava tulevaisuuden suunta: näkökulmaa<br />
on kyettävä laajentamaan yritysten sisältä yritysten välille, esimerkiksi päämiesalihankki<strong>ja</strong>suhteissa<br />
tapahtuvan laadullisen kehityksen analysointiin.<br />
• Tulevaisuus rakentuu väistämättä menneisyyden perustalle. Niin ikään työpaikkojen organisaatiomuutokset<br />
tapahtuvat menneisyyden ehdoilla. Siten myöskään tulevaisuuden ennakointi<br />
menneisyyttä huomioon ottamatta ei ole tarkoituksenmukaista. Case-tutkimuksessa<br />
tutkimusasetelmaan kuuluu tavallisesti sekä menneisyyden, nykyisyyden että tulevaisuuden<br />
huomioonottaminen.<br />
Tapaustutkimus kohdistuu yleensä vain yhteen tai muutamaan tapaukseen. Yleisin lähestymistapaa<br />
kohtaan esitetty kritiikki on, että yleistysten tekeminen yksittäisistä tapauksista on mahdotonta.<br />
Kritiikkiin on vastattu monella tavalla. Alasuutarin (1993) mukaan yleistämisen ongelma<br />
ei ole relevantti läheskään kaikkien case-tutkimusten kohdalla. Kun esimerkiksi analysoidaan<br />
ihmisten ilmiöille antamia merkityksiä, yleistämistä tärkeämpää on ilmiön selittäminen,<br />
sen ymmärrettäväksi tekeminen.<br />
Yleensä kuitenkin yleistämisen tavoite on tavalla tai toisella tutkimuksessa mukana. Casetutkimuksessa<br />
kohteena eivät ole tapaukset sinänsä, vaan tutki<strong>ja</strong> tarkastelee tapauksia yleisemmällä<br />
tasolla. Siten jo havaintojen tuottamisen vaiheessa, esimerkkitapausten valinnassa <strong>ja</strong><br />
raakahavaintojen yhdistämisessä noudatetaan sellaisia periaatteita, että analyysin tulosten voi<br />
olettaa pätevän muuhunkin kuin vain joihinkin yksittäistapauksiin. Case-tutkimuksessa yleistämistä<br />
voidaan nimittää suhteuttamiseksi, eli tutki<strong>ja</strong> tuo esille, missä suhteessa hän olettaa tai<br />
väittää tutkimuksensa valottavan muitakin kuin ensisi<strong>ja</strong>isesti analysoimaansa tapausta. Tällöin<br />
selitysmallin tulee olla koherentti, sisäisesti looginen <strong>ja</strong> mahdollisimman monien aineiston<br />
analyysin poh<strong>ja</strong>lta löydettyjen johtolankojen tulee puhua sen puolesta (Alasuutari 1993, 203).<br />
Usein kvalitatiivisessa tutkimuksessa yleistettävyysongelma ratkaistaan siten, että tutkimuksen<br />
kaikissa vaiheissa viitataan muuhun tutkimukseen <strong>ja</strong> käytettävissä oleviin tilastotietoihin.<br />
Pohdittaessa yleistämisen ongelmaa tärkeintä on kuitenkin tehdä ero tilastollisen <strong>ja</strong> analyyttisen<br />
yleistämisen välillä. Tilastollinen yleistäminen tarkoittaa otoksesta saatujen tutkimustulosten<br />
yleistämistä tiettyyn perusjoukkoon. Case-tutkimuksessa “otoksen” edustavuus ei ole<br />
keskeistä, sillä kyse on analyyttisestä yleistämisestä. Analyyttisessä yleistämisessä tutkimuksen<br />
tuloksia verrataan tiettyyn teoriaan, eli tarkastellaan, missä määrin tulokset ovat yhdenmukaisia<br />
tutkimusta oh<strong>ja</strong>avan teoreettisen viitekehyksen kanssa (Yin 1989).<br />
5
Change language