Asiakassuuntautunut joustava ja verkottunut. Analyysi ... - Mol.fi
Asiakassuuntautunut joustava ja verkottunut. Analyysi ... - Mol.fi
Asiakassuuntautunut joustava ja verkottunut. Analyysi ... - Mol.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
logiaa voidaan käyttää yhtä hyvin korkean kuin matalankin kvali<strong>fi</strong>kaatiotason tuotannossa<br />
(emt.).<br />
Myöhempi keskustelu ammattitaitojen kehityssuunnista on ollut vilkasta monien teollisuussosiologisten<br />
suuntausten piirissä. Menemättä pidemmälle eri koulukuntien <strong>ja</strong><br />
tutkimustulosten esittelyyn voidaan yhtenä tuloksena mainita se, että yleisesti hyväksyttyjä<br />
määritelmiä käsitteille kvali<strong>fi</strong>kaatio, ammattitaito, kompetenssi tms. ei ole olemassa (ks. esim.<br />
Pelttari 1998). Tässä lähtökohdaksi otetaan kvali<strong>fi</strong>kaation käsite, jota on käytetty ainakin<br />
kolmenlaisessa merkityksessä: (ks. Sorge & Streeck 1988; Charles et al. 1991, 34–35; Pelttari<br />
1998):<br />
• lähtökohtana työprosessi; kvali<strong>fi</strong>kaatio työprosessista johdettuna ammattitaitovaatimuksena<br />
työtehtävien suorittamiseksi;<br />
• lähtökohtana yksilön ominaisuudet; kvali<strong>fi</strong>kaatio yksilön ominaisuuksina <strong>ja</strong> taipumuksina,<br />
jotka hän tuo työhönsä;<br />
• kvali<strong>fi</strong>kaatio sosiaalisena konstruktiona, jolloin viitataan esimerkiksi hallinnollisiin luokituksiin<br />
tai institutionaalisten toimijoiden vuorovaikutuksen tuloksena syntyneisiin luokituksiin.<br />
Tässä tutkimuksessa kvali<strong>fi</strong>kaatiovaatimukset määritellään lähinnä ensimmäisessä merkityksessä<br />
eli työprosessista johdetuiksi yksilön tai ryhmän työprosessin ylläpitämiseksi <strong>ja</strong> sen<br />
kehittämiseksi asetetuiksi vaatimuksiksi. Samalla tavoin kuin kvali<strong>fi</strong>kaation käsitteen määrittelyn<br />
kohdalla ei myöskään kvali<strong>fi</strong>kaatioiden luokittelun suhteen vallitse yksimielisyyttä, vaan<br />
erilaisia ryhmittelyjä on lukematon määrä. Seuraavassa kvali<strong>fi</strong>kaatio ymmärretään yläkäsitteeksi,<br />
joka <strong>ja</strong>kaantuu kolmeen ulottuvuuteen: tieto (knowledge), taito (skill) <strong>ja</strong> normatiiviset<br />
orientaatiot (normative orientations) (vrt. Schienstock & Koski 1997, 64–68). Ryhmittelyn<br />
avulla pyritään erottelemaan erilaisia kvali<strong>fi</strong>kaation ulottuvuuksia, jotka ovat käytännössä<br />
päällekkäisiä, mutta analyyttisenä erotteluna niiden erikseen käsitteleminen on perusteltua.<br />
Käsitteet voidaan väljästi määritellä siten, että tieto viittaa siihen tiedolliseen perustaan, jota<br />
työtehtävistä selviytyminen vaatii; taito viittaa konkreettisempiin työssä vaadittaviin taitoihin,<br />
jotka hankitaan pääasiassa koulutuksella tai kokemuksella; normatiivinen orientaatio viittaa<br />
puolestaan työssä <strong>ja</strong> työyhteisössä vaadittaviin asenteellisiin valmiuksiin.<br />
Tulevaisuuden osaamistarpeiden näkökulmasta päädytään oheiseen yhteenvetotaulukkoon<br />
(Taulukko 3). Taulukkoon on tiivistetty tutkimusyrityksissä tapahtuneet <strong>ja</strong> ennakoitavissa ole-<br />
74