Asiakassuuntautunut joustava ja verkottunut. Analyysi ... - Mol.fi

yksiulotteista kevyen tuotannon ylivertaisuuden todistelua. Ylivertaisuutta todistetaan käyttämällä
mittapuuna yhtä ideaalityyppisesti esitettyä massatuotannon mallia (vrt. Alasoini 1993).
Tutkimuksessa “parhaita käytäntöjä”, niiden leviämistä ja kehitystä ei suhteuteta historialliskonkreettisiin
toimintakonteksteihin, konkreettisiin toimijoihin (yritykset ym.) ja yritysten
toimintastrategioihin.
MIT:n raportissa lähdetään siitä, että kevyen tuotannon (toyotismin) ideat ovat universaalisti
soveltamiskelpoisia. 1 Tutkimuksen kohteena on kuitenkin autoteollisuus ja sille tyypillinen
tuotantomuoto (sarjatuotanto). Tutkimuksen pohjalta ei siis voida suoraan arvioida kevyen
tuotannon (toyotismin) periaatteiden sovellettavuutta tai leviämistä muilla teollisuudenaloilla,
yksittäistuotannossa (esim. laiva- ja paperikoneteollisuus) tai suhteellisen lyhytsarjaisessa kappaletuotannossa
(esim. teollisuus- ja tuulivoimalavaihteet, pumput, venttiilit).
Myös myöhempi, raportin synnyttämä debatti “japanilaisen mallin” yleistymisestä ja leviämisestä
on jäänyt pääosin suhteellisen abstraktiksi. Näkemyksiä uudenlaisen johtamis- ja toimintatavan
leviämisestä sekä yleistymisestä on esitetty mm. sen hyväksyttävyyden pohjalta, jolloin
keskustelua on tällöin käyty normatiiviselta “hyvän työn” mittapuiden perustalta. Stereotyyppistä
kevyen tuotannon – tai “lean managementin” – mallia on arvosteltu mm. työvoiman
käyttöön liittyvien uhkakuvien perustalta. Tällaisiksi piirteiksi on katsottu mm. henkilöstölle
asettuva rajaton suoritus- ja joustavuusvaatimus (työaikajousto mukaan lukien), tiukka ryhmäpaine,
intensiivisestä työtahdista aiheutuvat turvallisuus- ja työsuojeluriskit sekä johdon ja
työnantajien yksipuolinen määräysvalta (Berggren 1990, 1993a ja 1993b; Dohse et al. 1984;
Parker & Slaughter 1988a ja 1988b; ks. keskustelusta myös Alasoini ym. 1994). Tältä kannalta
kevyttuotanto näyttäytyy ikään kuin fordistisen ja tayloristisen tuotantomallin täydellistymänä,
“hyperfordismina”. Välivarastojen poistamisen, työtehtävien suoritustavan standardoinnin,
lyhyiden työsyklien sekä jatkuvan pyrkimyksen ajansäästöön, työn tehostamiseen ja työsuoritusten
parantamiseen on nähty johtavan työntekijöiden henkisen kuormituksen kasvamiseen,
1 “We believe that the fundamental ideas of lean production are universal – applicable anywhere
by anyone – and that many non-Japanese companies have already learned this” (Womack et al. 1990,
9).
“Our conclusion is simple: Lean production is a superior way for humans to make things. It provides
better products in wider variety at lower cost. Equally important, it provides more challenging and fulfilling
work for employees at every level, from the factory to headquarters. It follows that the whole
world should adopt lean production, and as quickly as possible.” (Womack et al. 1990, 225)
12