Asiakassuuntautunut joustava ja verkottunut. Analyysi ... - Mol.fi
Asiakassuuntautunut joustava ja verkottunut. Analyysi ... - Mol.fi
Asiakassuuntautunut joustava ja verkottunut. Analyysi ... - Mol.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
alueilla. Ennen kuin uusi teknologinen paradigma voi johtaa minkäänlaiseen merkittävään<br />
kasvuun tuottavuudessa, on käytävä onnistuneesti läpi rakenteellinen sopeutuminen, joka<br />
tapahtuu usein kriisien kautta. Uuden teknologis-taloudellisen paradigman kehittyessä vallitsee<br />
aluksi usein epäsuhta uusien teknologioiden <strong>ja</strong> vallitsevan tuotantomallin sosiaalisten<br />
rakenteiden välillä. Jotta uuden teknologian tuotannollista potentiaalia voidaan täysin hyödyntää,<br />
on myös vanhojen institutionaalisten <strong>ja</strong> kulttuuristen muotojen muututtava. Näillä institutionaalisilla<br />
muutoksilla tarkoitetaan työn organisointitapo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> johtamiskäytäntöjä sekä esimerkiksi<br />
koulutus-, rahoitus- <strong>ja</strong> työmarkkinajärjestelmiä.<br />
Tuotannollisten alueiden mallilla on pyritty kuvaamaan menestyksellisille alueille ominaisia<br />
piirteitä (Piore & Sabel 1984; Zeitlin 1992; Sengenberger & Pyke 1992). Näinä piirteinä on<br />
esitetty voimakkaan pk-sektorin olemassaoloa, intensiivisen horisontaalisen yhteistyön ilmenemistä<br />
yritysten välillä, korkeasti koulutetun työvoiman <strong>ja</strong> joustavien työorganisaatioiden<br />
hyödyntämistä, tukiorganisaatioiden tiivistä verkkoa, aktiivista alue- <strong>ja</strong> paikallishallintoa sekä<br />
alueella vallitsevaa innovatiivisuutta tukevaa tuotannollista kulttuuria. Tuotannollisten alueiden<br />
malli tunnistaa näistä kuvailemistaan piirteistä huolimatta kuitenkin erilaisia strategioita<br />
pyrkiä kehittämään menestyksellistä aluetta, mikä tarkoittaa, että myös innovaatiojärjestelmä<br />
on mahdollista luoda tietoisesti eri tavoin taloudellisten toimijoiden vuorovaikutuksen kautta<br />
(Sengenberger & Pyke 1992).<br />
Teollisuussosiologiassa innovaatiojärjestelmän kannalta huomio kiinnittyy yritysten uusiin<br />
rationalisointistrategioihin. On esitetty että fordistisen tuotantomallin jäykkyyksien <strong>ja</strong> joustamattomuuden<br />
vuoksi tarvitaan uudenlaisia strategioita, jotka kykenevät tehokkaammin hyödyntämään<br />
ihmisten tuotannollisen <strong>ja</strong> innovatiivisen potentiaalin. Tätä keskustelua on esitelty<br />
laa<strong>ja</strong>sti tämän raportin teoreettisessa osassa. Teollisuussosiologiassa on myös korostettu systeemistä<br />
rationalisointia, jolla tarkoitetaan sitä että koko arvonlisäysprosessi, mukaan lukien<br />
toimitta<strong>ja</strong>- <strong>ja</strong> asiakassuhteet, tulee rationalisointistrategioissa tarkastelun kohteeksi (ks. Altmann<br />
et al. 1992; Altmann & Deiß 1998).<br />
Liiketoimien hallinnan analyysi kiinnittää huomiota siihen, millaisia eri toimijoiden väliset<br />
vuorovaikutussuhteet ovat – millaisia organisatorisia muoto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> prosesse<strong>ja</strong> liittyy erilaisten<br />
taloudellisten toimien koordinoimiseen <strong>ja</strong> kontrolloimiseen (esim. Powell 1990, Håkansson &<br />
Johanson 1993). Perusmuoto<strong>ja</strong> ovat hierarkiat, markkinat <strong>ja</strong> verkostot. Tästä näkökulmasta<br />
olennaista on siten yrityksen tai muun organisaation sisäisten toimintojen lisäksi ottaa huomioon<br />
se, miten yritys toimii suhteessa toisiin yrityksiin tai muihin organisaatioihin. Verkosto-<br />
86
Change language