11.11.2014 Views

Asiakassuuntautunut joustava ja verkottunut. Analyysi ... - Mol.fi

Asiakassuuntautunut joustava ja verkottunut. Analyysi ... - Mol.fi

Asiakassuuntautunut joustava ja verkottunut. Analyysi ... - Mol.fi

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

<strong>ja</strong>tkotoimien järjestämisestä. Idean esittäjä sai jokaisesta ryhmäpalaverissa hyväksytystä<br />

ideasta arvontalipukkeen, joka osallistui kerran kuukaudessa järjestettyyn palkintoarvontaan.<br />

Uusi aloitetoiminta alkoikin hyvin vuoden 1994 alussa: kolmessa kuukaudessa<br />

kertyi 100 hyväksyttyä aloitetta <strong>ja</strong> tahti <strong>ja</strong>tkui hyvänä lähes pari vuotta. Myöhemmin innostus<br />

aloitetoimintaan alkoi vähitellen hiipua. Työn <strong>ja</strong> tuotannon kehittäminen jäi pääsääntöisesti<br />

toimihenkilöiden vastuulle.<br />

Kehityshankkeen tavoitteiden saavuttamista vaikeuttivat seuraavat tekijät:<br />

• kehitystyön oletettiin käynnistyvän “kertaheitolla”<br />

• kehitystyölle ei luotu tuotannossa riittävää tiedollista <strong>ja</strong> käytännöllistä perustaa<br />

• tiedon hankintaan, analysointiin <strong>ja</strong> soveltamiseen ei kiinnitetty riittävästi huomiota<br />

• sisäisten kiihokkeiden si<strong>ja</strong>an keskiöön nousivat ulkoiset kiihokkeet (aloitepalkinnot)<br />

• arvontaan perustuva kehittämisideoiden palkitseminen nähtiin epäoikeudenmukaiseksi<br />

• ideointi <strong>ja</strong> ideoiden toteutus irtaantuivat toisistaan.<br />

3.1.6. Kehityshankkeen tavoitteet<br />

Strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi tehtaassa on nähty tarpeelliseksi käynnistää etenkin<br />

ryhmien <strong>ja</strong> toimintojen ra<strong>ja</strong>pintoihin kohdistuva kehittämishanke, jolla systemaattinen kehitystyö<br />

saataisiin vakiinnutettua osaksi päivittäisiä työtehtäviä. Yhteistyössä Kansallisen työelämän<br />

kehittämisohjelman kanssa lähdettiin toteuttamaan “Itseoh<strong>ja</strong>utuvasti kehittyvä tehdas”<br />

-hanketta. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli (i) lisätä yksilöllistä <strong>ja</strong> kollektiivista osaamista<br />

<strong>ja</strong> (ii) päästä ennen pitkää siihen, että ryhmät analysoivat <strong>ja</strong> ratkovat omatoimisesti solujen<br />

sisällä <strong>ja</strong> ra<strong>ja</strong>pinnoilla esiintyviä ongelmia. Tavoiteltua muutosta voidaan kuvata askeleeksi<br />

itseoh<strong>ja</strong>utuvasta tehtaasta itseoh<strong>ja</strong>utuvasti kehittyväksi tehtaaksi. Tarkemmin sanoen hankkeen<br />

tarkoituksena oli kehittää mm. seuraavia asioita:<br />

• parantaa ryhmien <strong>ja</strong> toimintojen välistä yhteistyötä sekä kommunikaatiota<br />

• kehittää verkostomaisia toimintatapo<strong>ja</strong> siten, että ryhmät ratkovat itsenäisesti sekä ryhmien<br />

sisällä että ryhmien välillä esiintyviä ongelmia<br />

• kehittää uudenlaisia työvälineitä <strong>ja</strong> metode<strong>ja</strong> ryhmien sisäistä sekä ryhmien välistä kehitystyötä<br />

varten<br />

• kehittää ryhmien sisäisiä toiminto<strong>ja</strong> asiakaslähtöisyyden perustalta (ryhmien toiminta-a<strong>ja</strong>tus,<br />

tavoitteet kehitystyölle, sisäinen vastuun<strong>ja</strong>ko, toimintaa kuvaavat mittarit, mahdollinen<br />

täydentävä palkitsemisjärjestelmä)<br />

• kehittää ryhmien <strong>ja</strong> henkilöstön osaamista entistä selvemmin “reflektoivan asiantuntijuuden”<br />

(Schön 1983) suuntaan.<br />

38

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!