Asiakassuuntautunut joustava ja verkottunut. Analyysi ... - Mol.fi
Asiakassuuntautunut joustava ja verkottunut. Analyysi ... - Mol.fi
Asiakassuuntautunut joustava ja verkottunut. Analyysi ... - Mol.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>ja</strong>tkotoimien järjestämisestä. Idean esittäjä sai jokaisesta ryhmäpalaverissa hyväksytystä<br />
ideasta arvontalipukkeen, joka osallistui kerran kuukaudessa järjestettyyn palkintoarvontaan.<br />
Uusi aloitetoiminta alkoikin hyvin vuoden 1994 alussa: kolmessa kuukaudessa<br />
kertyi 100 hyväksyttyä aloitetta <strong>ja</strong> tahti <strong>ja</strong>tkui hyvänä lähes pari vuotta. Myöhemmin innostus<br />
aloitetoimintaan alkoi vähitellen hiipua. Työn <strong>ja</strong> tuotannon kehittäminen jäi pääsääntöisesti<br />
toimihenkilöiden vastuulle.<br />
Kehityshankkeen tavoitteiden saavuttamista vaikeuttivat seuraavat tekijät:<br />
• kehitystyön oletettiin käynnistyvän “kertaheitolla”<br />
• kehitystyölle ei luotu tuotannossa riittävää tiedollista <strong>ja</strong> käytännöllistä perustaa<br />
• tiedon hankintaan, analysointiin <strong>ja</strong> soveltamiseen ei kiinnitetty riittävästi huomiota<br />
• sisäisten kiihokkeiden si<strong>ja</strong>an keskiöön nousivat ulkoiset kiihokkeet (aloitepalkinnot)<br />
• arvontaan perustuva kehittämisideoiden palkitseminen nähtiin epäoikeudenmukaiseksi<br />
• ideointi <strong>ja</strong> ideoiden toteutus irtaantuivat toisistaan.<br />
3.1.6. Kehityshankkeen tavoitteet<br />
Strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi tehtaassa on nähty tarpeelliseksi käynnistää etenkin<br />
ryhmien <strong>ja</strong> toimintojen ra<strong>ja</strong>pintoihin kohdistuva kehittämishanke, jolla systemaattinen kehitystyö<br />
saataisiin vakiinnutettua osaksi päivittäisiä työtehtäviä. Yhteistyössä Kansallisen työelämän<br />
kehittämisohjelman kanssa lähdettiin toteuttamaan “Itseoh<strong>ja</strong>utuvasti kehittyvä tehdas”<br />
-hanketta. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli (i) lisätä yksilöllistä <strong>ja</strong> kollektiivista osaamista<br />
<strong>ja</strong> (ii) päästä ennen pitkää siihen, että ryhmät analysoivat <strong>ja</strong> ratkovat omatoimisesti solujen<br />
sisällä <strong>ja</strong> ra<strong>ja</strong>pinnoilla esiintyviä ongelmia. Tavoiteltua muutosta voidaan kuvata askeleeksi<br />
itseoh<strong>ja</strong>utuvasta tehtaasta itseoh<strong>ja</strong>utuvasti kehittyväksi tehtaaksi. Tarkemmin sanoen hankkeen<br />
tarkoituksena oli kehittää mm. seuraavia asioita:<br />
• parantaa ryhmien <strong>ja</strong> toimintojen välistä yhteistyötä sekä kommunikaatiota<br />
• kehittää verkostomaisia toimintatapo<strong>ja</strong> siten, että ryhmät ratkovat itsenäisesti sekä ryhmien<br />
sisällä että ryhmien välillä esiintyviä ongelmia<br />
• kehittää uudenlaisia työvälineitä <strong>ja</strong> metode<strong>ja</strong> ryhmien sisäistä sekä ryhmien välistä kehitystyötä<br />
varten<br />
• kehittää ryhmien sisäisiä toiminto<strong>ja</strong> asiakaslähtöisyyden perustalta (ryhmien toiminta-a<strong>ja</strong>tus,<br />
tavoitteet kehitystyölle, sisäinen vastuun<strong>ja</strong>ko, toimintaa kuvaavat mittarit, mahdollinen<br />
täydentävä palkitsemisjärjestelmä)<br />
• kehittää ryhmien <strong>ja</strong> henkilöstön osaamista entistä selvemmin “reflektoivan asiantuntijuuden”<br />
(Schön 1983) suuntaan.<br />
38