Asiakassuuntautunut joustava ja verkottunut. Analyysi ... - Mol.fi
Asiakassuuntautunut joustava ja verkottunut. Analyysi ... - Mol.fi
Asiakassuuntautunut joustava ja verkottunut. Analyysi ... - Mol.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
2.3. Uudet tuotantomallit, ryhmätyö <strong>ja</strong> kvali<strong>fi</strong>kaatiot<br />
Uusien tuotantomallien yksi yhteinen nimittäjä on ollut työn organisointi ryhmätyönä, mitä<br />
voidaan pitää yhtenä kehittyneiden teollisuusmaiden teollisuusyritysten työvoiman käytölle<br />
tunnusomaisimmista piirteistä 1990-luvulla (ks. esim. Fröhlich & Pekruhl 1996; Alasoini<br />
1998; Mehaut & Delcourt 1998). Ryhmätyön käyttöönoton osalta TOSI-projektin tutkimusyritykset<br />
tarjoavat kiinnostavan näköalan suomalaisessa teollisuudessa sovellettaviin ryhmämäisiin<br />
työn organisointitapoihin <strong>ja</strong> niiden mukanaan tuomiin uusiin kvali<strong>fi</strong>kaatiovaatimuksiin.<br />
Vaikka kiinnostus ryhmätyötä kohtaan on viime vuosina lisääntynyt, ryhmien merkityksen<br />
havaitseminen työorganisaatioissa on vanhempaa perua. <strong>Mol</strong>daschl & Weber (1998) ovat erotelleet<br />
ryhmätyön kolme aaltoa. Ensimmäinen aalto sijoittui 1920–1930-luvulle, jolloin ryhmätyöhön<br />
kohdistuneet tutkimukset johtivat myös ns. ihmissuhdekoulukunnan syntyyn. Toinen<br />
aalto ulottui 1950-luvulta 1970-luvulle, jolloin vallitsevina olivat sosioteknisen koulukunnan<br />
lähestymistavat. Kolmas aalto on kuluvalla vuosikymmenellä nähty ryhmätyön voimakas<br />
yleistyminen. Myös Suomessa voinee perustellusti väittää 1990-luvun lopulla koetun ryhmätyön<br />
kolmannen aallon, sillä esimerkiksi Kansalliseen työelämän kehittämisohjelmaan vuosina<br />
1996–98 lähetetystä hakemuksesta noin 80–90 prosentissa oli muodossa tai toisessa kyse<br />
uusien työn organisaatiomuotojen (ryhmätyö, tiimityö, solut) käyttöönotosta (Alasoini 1998).<br />
Työministeriön työolobarometrin mukaan ryhmissä työskentely on teollisuudessa lisääntynyt<br />
siten, että vuonna 1995 osittain tai pääosin ryhmissä ilmoitti työskentelevänsä 75 % palkansaajista<br />
<strong>ja</strong> vuonna 1998 osuus oli kohonnut 82 %:iin. Vaikka olemassaolevan tutkimustiedon<br />
perusteella on vaikea muodostaa tarkkaa kuvaa ryhmätyön yleisyydestä, voidaan arvioida, että<br />
1990-luvulla on tapahtunut ryhmätyön käyttöönoton huomattava yleistyminen (vrt. Alasoini<br />
1998, 11).<br />
Suomessa ensimmäiset tuotantoryhmät <strong>ja</strong> -solut otettiin käyttöön 1970-luvulla metalliteollisuudessa.<br />
Aina 1990-luvulle saakka tuotantoryhmien käyttöönotto merkitsi yleensä työntekijöiden<br />
tehtävien laajenemista horisontaalisesti (useiden tuotantotehtävien hallinta, pidemmät<br />
työsyklit) <strong>ja</strong> mahdollisesti joiltain osin vertikaalisesti (joidenkin esim. laatuvastuuseen, työvälineiden<br />
huoltoon <strong>ja</strong> kor<strong>ja</strong>ukseen tai tuotannon <strong>ja</strong> materiaalinoh<strong>ja</strong>ukseen liittyvien tukitehtävien<br />
hallinta). Sen si<strong>ja</strong>an työn<strong>ja</strong>olliset ra<strong>ja</strong>t tuotantotehtävien sekä toisaalta vaativampien<br />
suunnittelu- <strong>ja</strong> kehitystehtävien kesken säilyivät ennallaan. Suunnittelu- <strong>ja</strong> kehitystehtävät<br />
18
Change language