Asiakassuuntautunut joustava ja verkottunut. Analyysi ... - Mol.fi
Asiakassuuntautunut joustava ja verkottunut. Analyysi ... - Mol.fi
Asiakassuuntautunut joustava ja verkottunut. Analyysi ... - Mol.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
• ryhmille valitaan “edusta<strong>ja</strong>t” (group speakers); itseorganisoituvat ryhmäkokoukset palvelevat<br />
koordinoinnin tarpeita <strong>ja</strong> ratkaisevat sekä operatiivisia että sosiaalisia ongelmia<br />
• alemman johdon/työnjohdon tehtäviä siirtyy ryhmien sisälle<br />
• alemman johdon tehtäväkuvaksi tulee ryhmien avustaminen niiden ratkaistessa työhön<br />
liittyviä <strong>ja</strong> organisationaalisia ongelmia, toimintojen välinen koordinointi <strong>ja</strong> koulutustarpeiden<br />
tyydyttäminen; edustaa ryhmiä suhteissa muihin toimintoihin/yksiköihin<br />
• kaupallisten <strong>ja</strong> teknisten hallintotehtävien desentralisaatio on aiempaa selkeämpää<br />
• yhteistoiminnallisten <strong>ja</strong> kommunikatiivisten rakenteiden muodostamisen <strong>ja</strong> kehittymisen<br />
myötä ryhmät saavat em. tehtäviin liittyvää vaikutusvaltaa, esimerkiksi oikeuden kutsua<br />
teknisiä asiantuntijoita kokouksiinsa<br />
• prosessien kehittämistä ei jätetä teknisten asiantuntijoiden huoleksi vaan työntekijöiden<br />
panos prosessien kehittämisessä <strong>ja</strong> optimoinnissa otetaan vakavasti<br />
• luodaan uusia neuvottelumuoto<strong>ja</strong>, joiden kautta ryhmät saavat valtaa suoritusstandardien<br />
<strong>ja</strong> suorituskykymittareiden määrittämisessä<br />
• työntekijät osallistuvat myös neuvotteluihin, jotka koskevat kehittämisstandarde<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> työolosuhteiden<br />
parantamista.<br />
Yhteenvetona tutkimuksen teoreettisesta osasta voidaan todeta, että tarkastelun lähtökohdaksi<br />
otettiin näkemys tuotantomallin muutoksesta. Womackin et al. (1990) mukaan <strong>ja</strong>panilainen<br />
kevyttuotanto on ylivoimainen tapa organisoida teollinen tuotanto, sillä se mahdollistaa laadullisesti<br />
korkeatasoisten tuotteiden <strong>ja</strong> tuotevariaatioiden tuottamisen massatuotantoperiaatteita<br />
tehokkaammin. Lisäksi Womack et al. esittivät, että kevyttuotanto tulee olemaan tulevaisuudessa<br />
vallitseva tuotantotapa, jonka periaatteet ovat sovellettavia millä tahansa teollisuudenalalla<br />
<strong>ja</strong> missä tahansa kulttuurissa.<br />
Kevyttuotantoa koskeva myöhempi keskustelu on tuonut esiin, että kevyttuotannon periaatteita<br />
voidaan tulkita <strong>ja</strong> korostaa usealla eri tavalla. Perinteisemmän tulkinnan mukaan kevyttuotannon<br />
keskeisiä periaatteita ovat mm. JOT-oh<strong>ja</strong>us, hukan poistaminen, välivarastojen poistaminen,<br />
asetusaikojen minimointi <strong>ja</strong> ylipäätään <strong>ja</strong>tkuva pyrkimys a<strong>ja</strong>nsäästöön (klassinen toyotismi).<br />
Toisenlaisen tulkinnan mukaan kevyttuotannon ydin on innovatiivisuudessa, kehitystyössä,<br />
henkilöstön tietojen <strong>ja</strong> taitojen laa<strong>ja</strong>mittaisessa hyväksikäytössä sekä organisatorisessa<br />
oppimisessa (reflektiivinen toyotismi). Kriittisten arvioitsijoiden mukaan “klassisen toyotismin”<br />
mukaisten periaatteiden soveltaminen lisää työn pakkotahtisuutta, kasvattaa työntekijöiden<br />
henkistä kuormitusta sekä kaventaa yksilöllistä <strong>ja</strong> ammatillista autonomiaa (Oh!-No!-<br />
järjestelmä).<br />
Samaan aikaan kun länsimaissa on käyty vilkasta keskustelua kevyttuotannon edistyksellisistä<br />
<strong>ja</strong> ongelmallisista piirteistä, on Toyota-yhtymän piirissä 1990-luvun kuluessa kehitelty uudenlaisia<br />
<strong>ja</strong> vaihtoehtoisia tapo<strong>ja</strong> tuotannon järjestämiseksi (ks. esim. Jürgens 1994; Shimizu<br />
24
Change language