Asiakassuuntautunut joustava ja verkottunut. Analyysi ... - Mol.fi
Asiakassuuntautunut joustava ja verkottunut. Analyysi ... - Mol.fi
Asiakassuuntautunut joustava ja verkottunut. Analyysi ... - Mol.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
tu tapaus- eli case-tutkimuksen metodologisiin periaatteisiin. Kehittämisvaiheessa on<br />
puolestaan tukeuduttu erityyppisiin työyhteisön kehittämismenetelmiin, joita selostetaan erikseen<br />
kehittämisohjelmien kuvauksen yhteydessä.<br />
Case-metodologian käytön perusteluna on tiivistäen ollut se, että työelämän muutosprosessien<br />
dynamiikan <strong>ja</strong> seurausvaikutusten ymmärtämiseksi tarvitaan tutkimusongelmaa kokonaisvaltaisesti<br />
– kontekstissaan – lähestyvä näkökulmaa. Tutkimuksessa on sovellettu ns. kehittyneen<br />
muodon menetelmää: tutkimuskohteet on valittu siten, että tutkimustehtävän kannalta olennaisten<br />
kehityssuuntien pitäisi näkyä niissä mahdollisimman selvinä. Seuraavassa esitellään<br />
tiivistetysti case-menetelmän piirteitä sekä esitetään hankkeessa omaksuttu näkemys casemenetelmän<br />
<strong>ja</strong> ennakoinnin välisestä suhteesta (case-menetelmästä ks. Yin 1989; Patton 1990;<br />
Gummesson 1991).<br />
• Case-tutkimuksen lähtökohtana on analysoida ilmiötä kokonaisvaltaisesti. Tämä merkitsee,<br />
että kohdetta ei pilkota väkivaltaisesti osiin, jolloin tutki<strong>ja</strong>lle jää mahdollisuus tarkastella<br />
ilmiöiden välisiä monimutkaisia yhteyksiä. Holistisuus merkitsee myös sen hyväksymistä,<br />
että kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa.<br />
• Yritysten työvoiman käyttöön liittyvät päätökset vaikuttavat keskeisesti niin tämän päivän<br />
kuin tulevaisuudenkin osaamistarpeisiin. Nämä päätökset tehdään puolestaan aina tietyssä<br />
historiallisessa, taloudellisessa <strong>ja</strong> sosiaalisessa kontekstissa. Haluttaessa ymmärtää päätösten<br />
taustalla olevat syyt on tärkeää, että tutkimuskohdetta ei irroteta kontekstistaan. Vasta<br />
kontekstinsa kautta päätökset käyvät ymmärrettäviksi.<br />
• Case-menetelmällä saadaan tietoa, joka tarjoaa välineitä <strong>ja</strong> mahdollisuuksia tulkita myös<br />
toisenlaiseen ennakointiotteeseen – esimerkiksi tilastollisiin menetelmiin – perustuvia tutkimustuloksia.<br />
• Case-tutkimuksessa voidaan käyttää sekä laadullisia että määrällisiä aineisto<strong>ja</strong>: kyselyjä,<br />
haastattelu<strong>ja</strong>, kir<strong>ja</strong>llisia dokumentte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> havainnointia.<br />
• Yritysten muutosprosesse<strong>ja</strong> tutkittaessa on havaittu, että yrityskohtaisilla case-tutkimuksilla<br />
voidaan löytää “hyviä käytäntöjä” <strong>ja</strong> onnistuneita tapo<strong>ja</strong> muutosten toteuttamiseksi.<br />
Hyvät käytännöt voivat puolestaan toimia ohjenuorana pyrittäessä rakentamaan tulevaisuudenvisioita.<br />
4