Asiakassuuntautunut joustava ja verkottunut. Analyysi ... - Mol.fi
Asiakassuuntautunut joustava ja verkottunut. Analyysi ... - Mol.fi
Asiakassuuntautunut joustava ja verkottunut. Analyysi ... - Mol.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ten valmiudet uudistumisprosessien läpiviemiseen ovat ra<strong>ja</strong>lliset. Vain harvalla yrityksellä<br />
on resursse<strong>ja</strong>, joilla se pystyisi totuudenmukaisesti <strong>ja</strong> avoimesti arvioimaan <strong>ja</strong> analysoimaan<br />
omaa organisaatiotaan sekä toimintatapaansa. Sen lisäksi, että uudistuminen on jo<br />
sinällään vaikeaa, törmätään monesti myös mm. palkkaukseen, vallan<strong>ja</strong>koon <strong>ja</strong> -käyttöön<br />
sekä koulutukseen liittyviin tekijöihin.<br />
Julkinen valta on myös Suomessa 1990-luvulla suunnannut lisääntyvässä määrin resursse<strong>ja</strong><br />
työvoiman osaamista korostavien toimenpiteiden tukemiseksi, mutta muutosprosesseihin<br />
liittyvän monimutkaisuuden valossa lisäresurssit ovat tarpeen. Yrityksille tarjottavan<br />
käytännöllisen asiantunti<strong>ja</strong>-avun ohella panostuksia tulee suunnata muutosprosesse<strong>ja</strong> käsittelevään<br />
pitkäjänteiseen tutkimustoimintaan sekä innovatiivisten kehittämismenetelmien<br />
luomiseen. Viimeksi mainittua pyrkimystä edistäisi monitieteisten tutkimus- <strong>ja</strong> kehittäjäverkostojen<br />
luominen, jossa eri lähestymistapojen vuorovaikutuksen seurauksena<br />
saattaisi syntyä kokonaan uusia näkökulmia.<br />
• TOSI-projektin kuluessa käynnistetyt kehittämishankkeet tähtäävät laajoihin toimintatavallisiin<br />
muutoksiin, jotka edellyttävät henkilöstöltä korkeaa sitoutumisen astetta. Sitoutumisen<br />
aikaansaamiseksi on tärkeää, että yrityksen henkilöstö on mukana hankkeen<br />
suunnittelussa <strong>ja</strong> siten tietoinen hankkeiden tavoitteista, hankkeeseen liittyvistä toimintatavan<br />
muutoksista <strong>ja</strong> hankkeisiin sisältyvistä uhkista <strong>ja</strong> mahdollisuuksista. Tutkimusyritykset<br />
tarjoavat esimerkin hyvästä käytännöstä, jossa kehityshankkeita on pyritty viemään<br />
läpi yritysten johdon <strong>ja</strong> henkilöstön yhteistyönä. Muutosten toteuttamisen kannalta lupaava<br />
lähestymistapa on ns. osallistavan suunnittelun <strong>ja</strong> kehittämisen strategia, joka sopii yhteen<br />
myös työpaikkatasoisen ammattiyhdistysliikkeen muuttuvan roolin kanssa (ks. Kauppinen<br />
1992, 226–233; vrt. kuitenkin Kevätsalo 1999, 317–320). Osallistava kehittäminen<br />
tuo mukanaan mm. seuraavia etu<strong>ja</strong> (ks. Hirscheim 1989; Mumford 1989; Kallela 1996;<br />
Koivisto 1997):<br />
– Parempi suunnittelutulos. Mikäli asianosaiset pääsevät itse vaikuttamaan organisaationsa,<br />
työnsä <strong>ja</strong> työympäristönsä muutokseen, järjestelmästä tulee todennäköisesti<br />
paremmin toimiva.<br />
– Sitoutuminen. Asianosaiset <strong>ja</strong> järjestelmien käyttäjät tuntevat uuden järjestelmän paremmin<br />
omakseen <strong>ja</strong> sitoutuvat sen toimintaan, mikäli he ovat olleet suunnittelussa <strong>ja</strong><br />
toteuttamisessa aktiivisesti mukana.<br />
92