Asiakassuuntautunut joustava ja verkottunut. Analyysi ... - Mol.fi

1. JOHDANTO
1.1. Tutkimuksen taustat ja tavoitteet
Suomalaisten yritysten toimintaympäristö on muuttunut nopeasti. Talouden globalisaatio, teknologian
nopea kehittyminen sekä yhteiskunnallisten ja poliittisten arvojen liikkeet asettavat
yritysten toiminnalle uusia reunaehtoja. Tuotannollisen toiminnan ja tuotannollisten järjestelmien
kehityksestä käydyssä keskustelussa on perinteisesti korostettu teknisten uudistusten tärkeyttä.
Sittemmin on aikaisempaa enemmän alettu korostaa organisatoristen ja johtamistavallisten
uudistusten keskeistä roolia mm. tuottavuuskehityksen kannalta.
Organisatoristen uudistusten ja innovaatioiden merkitys on noussut pääosaan esimerkiksi japanilaista
kevyttä tuotantomallia koskevissa tutkimuksissa ja työelämän kehittämisohjelmista
saatujen kokemusten yhteydessä. Keskeinen johtopäätös on ollut, että suuretkaan panostukset
uusiin teknologioihin tai työvoiman osaamiseen eivät lisää tuottavuutta ja yritysten kilpailukykyä,
ellei samaan aikaan kiinnitetä huomiota myös työorganisaatioiden toimintatapojen kehittämiseen.
Tiivistäen voidaan sanoa, että perinteisesti huomion keskipiste on ollut tuottavuuden
“teknologisessa mallissa” mutta myöhemmin huomio on siirtynyt entistä enemmän kohti
tuottavuuden “sosiaalista mallia” (vrt. Koivisto 1997).
Tuotannollisten toimintatapojen muutosta ja kehityssuuntia koskeva sosiaalitieteellinen, toiminnallisesti
suuntautuva tutkimus on ollut Suomessa suhteellinen vähäistä, vaikka muutoksen
– ja myös tutkimusavusteisen kehitystyön – tarpeellisuus ja ajankohtaisuus on sinänsä jo
tunnustettukin. “Tuotantojärjestelmien organisatoriset ja sosiaaliset innovaatiot” (TOSI) –
on Euroopan sosiaalirahaston ja työministeriön rahoittama työelämän, työmarkkinoiden ja ammatillisten
vaatimusten ennakoinnin kärkihanke, jonka keskeisenä tutkimuskohteena ovat
teollisuusyritysten uudistuvat toimintatavat. Projektissa on asetettu kolme toisiinsa liittyvää
tutkimustehtävää. Ensinnäkin on oleellista tunnistaa keskeiset tuotantojärjestelmien muutossuunnat
ja niiden taustalla vaikuttavat tekijät. Toiseksi, uusiin toimintatapoihin liittyy laajoja,
teollisen kulttuurin syvimpiä rakenteita koskettavia ongelmia, joiden puutteellinen ymmärtäminen
vaikeuttaa muutosprosessien käynnistymistä. Siksi on tärkeää tunnistaa toimintatapojen
muutosten edellytykset ja esteet sekä pyrkiä hahmottamaan ns. hyvien käytäntöjen
elementtejä. Kolmanneksi, toimintatapojen ja organisaatioiden välisten suhteiden muutokset
1