Asiakassuuntautunut joustava ja verkottunut. Analyysi ... - Mol.fi
Asiakassuuntautunut joustava ja verkottunut. Analyysi ... - Mol.fi
Asiakassuuntautunut joustava ja verkottunut. Analyysi ... - Mol.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kenneyn & Floridan (1993, 15) mukaan uuden tyypin tuotantokonseptin ytimessä on henkilöstön<br />
henkisten sekä fyysisten taitojen entistä merkittävästi laa<strong>ja</strong>mittaisempi <strong>ja</strong> kattavampi<br />
mobilisointi <strong>ja</strong> hyödyntäminen. Uuden tyypin tuotantomalli nivoo yhteen tuotannon <strong>ja</strong> innovoinnin<br />
koko ketjun tutkimuksesta sekä tuotekehityksestä tuotannolliseen insinööriosaamiseen<br />
<strong>ja</strong> lattiatason työntekijöihin. Tiimimäinen organisaatio <strong>ja</strong> muut organisatoriset tekniikat<br />
palvelevat henkilöstön tietotaidon kehitystä <strong>ja</strong> hyväksikäyttöä. Uusi tuotantomalli muuttaa<br />
myös lattiatason työntekijöiden tiedon <strong>ja</strong> älykkyyden uusien arvojen lähteeksi, luo uusia työmetode<strong>ja</strong><br />
sekä synnyttää tehokkaan järjestelmän potentiaalisten arvojen muuntamiseksi<br />
realisoitavissa oleviksi arvoiksi.<br />
Uuden tyypin tuotantomallia tutki<strong>ja</strong>t luonnehtivat “innovaatiovälitteiseksi” tuotannoksi<br />
(Innovation-Mediated Production). Innovaatiovälitteiselle tuotannolle on ominaista, että se<br />
kykenee sekä tuottamaan että innovoimaan tuotteitaan, prosesse<strong>ja</strong>an <strong>ja</strong> rakenteitaan<br />
tehokkaasti <strong>ja</strong> samanaikaisesti. Innovaatiovälitteinen tuotanto merkitsee innovoinnin <strong>ja</strong> tuottamisen<br />
sekä samalla fyysisen <strong>ja</strong> henkisen työn uudenlaista yhdistymistä. (Kenney & Florida<br />
1993, 14–17.)<br />
Kenneyn & Floridan (1993, 14) mukaan tuotannollista yhteistyötä <strong>ja</strong> toimintaa tulevat leimaamaan<br />
yhä selvemmin seuraavat piirteet: 1) painopiste siirtyy fyysisten taitojen hyväksikäytöstä<br />
<strong>ja</strong> käsityöstä älyllisten kykyjen <strong>ja</strong> henkisen työn hyväksikäyttöön; 2) sosiaalisen <strong>ja</strong> kollektiivisen<br />
osaamisen sekä tietotaidon merkitys lisääntyy yksilöllisten tietojen <strong>ja</strong> taitojen si<strong>ja</strong>an; 3)<br />
teknologisten innovaatioiden kehitys- <strong>ja</strong> hyväksikäyttötahti kiihtyy; 4) lattiatasolla tapahtuva<br />
kehitystyö (<strong>ja</strong>tkuvan parantamisen) <strong>ja</strong> tuotannollisten uudistusten merkitys lisääntyy; <strong>ja</strong> 5)<br />
tutkimuksen, tuotekehityksen <strong>ja</strong> tuotannon väliset ra<strong>ja</strong>-aidat hämärtyvät.<br />
Japanilaisyritysten kokemuksiin no<strong>ja</strong>utuen Nonaka & Takeuchi (1995) esittivät teorian uutta<br />
tietämystä synnyttävästä organisaatiosta. Tutkijoiden mukaan organisaation johdon tehtävänä<br />
uuden tietämyksen tuottamisprosessissa on aikaansaada ryhmätoiminto<strong>ja</strong> sekä tietämyksen<br />
luomista <strong>ja</strong> kasaantumista tukeva konteksti <strong>ja</strong> edellytykset. Uutta tietämystä luovan kehän<br />
synnyttäminen vaatii tuekseen tutkijoiden mukaan mm. seuraavia edellytyksiä luovia tekijöitä:<br />
intentio, autonomia, tarvittava epävakaisuus (fluctuation) <strong>ja</strong> luova kaaos, tiedon ylimäärä<br />
(redundancy) <strong>ja</strong> riittävän varieteetin periaate (requisite variety). (Emt., 73–83.)<br />
15