arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
tervahaudat ja viljelyhistorialliset kohteet. Inventoinnin tulosten<br />
ja historiallisten karttojen avulla on mahdollista selvittää<br />
Laihian maankäytön historiaa hyvinkin yksityis kohtaisesti.<br />
Useimmat Laihian muinaisjäännöksistä sijaitsevat nykyisissä<br />
talousmetsissä. Projektissa luodaan yhteistyössä metsäalan<br />
ammattilaisten kanssa metsätalouden tarpeisiin soveltuvia<br />
menettelytapoja ja käytäntöjä, jotta kohteet voidaan ottaa<br />
mahdollisimman hyvin huomioon metsien käytössä ja hoidossa.<br />
Inventoinnin tuloksena tunnettujen muinaisjäännösten<br />
sijaintitiedot Laihialla tarkentuvat. Ajantasaiset muinaisjäännöstiedot<br />
ovat ensisijaisen tärkeitä metsäalan organisaatioille<br />
ja toimijoille, jotka suunnittelevat metsähoitotoimenpiteitä.<br />
Luotettavat muinaisjäännösten aluerajaukset turvaavat sen,<br />
että muinaisjäännökset otetaan metsäsuunnittelussa asianmukaisesti<br />
huomioon.<br />
Löydöt: KM 38117–38120<br />
Kenttätyöaika: 8.6.–31.7.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: EU Botnia Atlantica ja<br />
Pohjanmaan liitto<br />
Tutkimusraportti: Satu Koivisto ja Sirkka-Liisa Seppälä<br />
15.2.<strong>2010</strong> Museoviraston arkistossa.<br />
LAITILA, RAUMAN–KALANNIN<br />
VOIMAJOHTO<br />
Ks. inventoinnit <strong>2009</strong>: Rauman–Kalannin voimajohtolinja,<br />
hankealueen inventointi<br />
LAPINLAHTI ALAPITKÄ<br />
Osayleiskaava-alueen inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoija: Timo Jussila<br />
Lapinlahden Alapitkän taajaman osayleiskaava-alueen<br />
inventointi tehtiin kesäkuun alussa <strong>2009</strong>. Alueen halki kulkeva<br />
harju on osa pitkää, Kuopiosta Vieremälle kulkevaa yhtenäistä<br />
harjualuetta, jolta tunnetaan lukuisia kivikautisia asuinpaikkoja.<br />
Alueelta on löytynyt yksi kivikirves, mutta ei yhtään kiinteää<br />
muinaisjäännöstä. Lähistöltä, alueen länsi- ja lounaispuolen<br />
jokilaaksosta, minne Muinais-Saimaa on korkeimmillaan<br />
ulottunut, tunnetaan myös muutama kivikirveen löytöpaikka.<br />
Muinais-Saimaa ei ole ulottunut tutkimusalueelle.<br />
Kaava-alueelta ei löydetty kiinteitä muinaisjäännöksiä.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 9.6.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Lapinlahden kunta<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 7.7.<strong>2009</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
LAPINLAHTI NERKOO<br />
Osayleiskaava-alueen inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoija: Timo Jussila<br />
Lapinlahden Nerkoon taajaman osayleiskaava-alueen inventointi<br />
suoritettiin kesäkuun alussa <strong>2009</strong>. Alueen halki kulkeva<br />
harju on osa pitkää, Kuopiosta Vieremälle kulkevaa yhtenäistä<br />
harjua, jolta tunnetaan lukuisia kivikautisia asuinpaikkoja.<br />
Nerkoosta ei kiinteitä muinaisjäännöksiä ennestään tunnettu.<br />
Inventoinnissa löytyi kaksi kivikautista asuinpaikkaa, joissa<br />
toisessa oli asumuspainanne, sekä yksi mahdollinen asumuspainanteellinen<br />
kivikautinen asuinpaikka, josta ei kuitenkaan<br />
saatu löytöjä, joten tämä painanne jäi epä varmaksi. Lisäksi<br />
havaittiin kaksi mahdollista pyyntikuoppaa.<br />
Löydöt: KM 37897–37898<br />
Kenttätyöaika: 5.–12.6.<strong>2009</strong>, yhteensä viisi maastopäivää<br />
Tutkimuskustannukset: Lapinlahden kunta<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 6.7.<strong>2009</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
LAPUA KESKUSTAAJAMA<br />
Osayleiskaava-alueiden inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoijat: Timo Jussila ja Tapani Rostedt<br />
Lapuan keskustaajaman inventointi suoritettiin viiden maastotyöpäivän<br />
aikana marraskuun alussa kahden arkeologin<br />
voimin. Maastotyö keskeytettiin 6. marraskuuta lumentulon<br />
takia ja sitä jatketaan keväällä <strong>2010</strong>.<br />
Tutkimusalueelta tunnettiin ennestään viisi kivikautista asuinpaikkaa,<br />
joista neljä sijaitsee Ruhassa, nyt tarkemmin tutkimattomalla<br />
alueella, sekä mahdollinen rautakautinen kalmisto.<br />
Inventoinnissa löytyi seitsemän kivikautista asuinpaikkaa, kaikki<br />
keskustan kaakkoispuoleisella mäkialueella. Lisäksi havaittiin<br />
yksi iältään ja funktioltaan tunnistamaton kivirakenne, tervahauta<br />
ja kiviaita ja tarkastettiin kolme maastokartalle merkittyä<br />
tervahautaa ja yksi tarinapaikka.<br />
Historiallisen ajan vanhan asutuksen sijoittumista tutkitaan<br />
tarkemmin kevään <strong>2010</strong> inventoinnissa.<br />
Löydöt: KM 38044–38048<br />
Kenttätyöaika: 1.–6.11.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Lapuan kaupunki<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila Museoviraston arkistossa.<br />
LEMPÄÄLÄ KESKUSTA<br />
Kaava-alueen inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoija: Hannu Poutiainen<br />
Lempäälän keskustan inventointi suoritettiin yhden päivän<br />
aikana syyskuussa. Lokakuussa paikalla tehtiin vielä lyhyt<br />
täydennystarkastus. Kohteen vähäiset rakentamattomat alat<br />
ja alueet tutkittiin kattavasti. Laajin rakentamaton alue on<br />
Kirkkolahden eteläpuolen metsäinen mäki kanavan länsipuolella.<br />
Alueen kaakkoisosa, Tampereentien liittymän<br />
lounaispuolella näyttää kartalta katsottuna eheältä mutta on<br />
käytännössä lähes täysin myllätty. Ydinkeskustan aluetta<br />
tarkastettiin kursorisesti – se on rakennettua tai muuten<br />
myllättyä.<br />
Maakalan alue on tutkittu tarkoin keokuopituksella vuonna<br />
2006. Maakalan historiallinen talotontti on sijainnut nykyisen<br />
päärakennuksen kohdalla, tutkimusalueen ulkopuolella.<br />
Eteläosassa sijaitseva Lempäälän kanava on rakennettu<br />
vuosina 1867–74. Sen maamassoja on levitetty kanavan<br />
ympärille. Alueen kaakkoispuolen ranta on vanhaa vesijättöä,<br />
joka on tullut kuiville 1850-luvulla Kuokkalankosken perkausten<br />
jälkeen. 1800–1900-luvun järvenlaskuja edeltänyt ranta on<br />
ollut 81–82 metrin korkeudella.<br />
103
Change language