12.05.2015 Views

arkeologia-suomessa-2009-2010

arkeologia-suomessa-2009-2010

arkeologia-suomessa-2009-2010

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Kuva 14. Vuorikadun–Ruukinkadun kulmauksen talonrakennustyömaa<br />

vuodelta 1938. Alue oli Ruotsinsalmen aikaan sotasataman ja<br />

sen länsipuolelle asemakaavoitetun linnoituksen asuinalueen välimaastoa.<br />

Viereisellä tontilla seisova rakennus on Kotkan Klubi, jonka<br />

piha-alueelta kesällä 2013 löytyi viemäröintitöiden yhteydessä<br />

miehistökasarmin jäännöksiä. Niitä on mitä todennäköisimmin paljastunut<br />

myös rakennustyömaan tontin puolelta, mutta ne ovat jääneet<br />

huomioimatta tai ainakin dokumentoimatta. Vastaavanlaisten<br />

muinaismuistojen tutkimisen aika koitti Kotkansaarella vasta kuusikymmentä<br />

vuotta myöhemmin. Kuvaaja tuntematon, Kymenlaakson<br />

museo.<br />

Bild 14. Ett husbygge vid korsningen av Vuorikatu (’Bergsgatan’) och<br />

Ruukinkatu (’Bruksgatan’) år 1938. Under Svensksunds tid utgjorde<br />

området ett mellanområde mellan krigshamnen och bostadsområdet<br />

för fästningen som hade planlagts väster om hamnen. Byggnaden på<br />

tomten bredvid är Kotkan Klubi (’Kotka Klubben’). I klubbens gårdsområde<br />

hittades i samband med de utförda vattenledningsarbetena<br />

under sommaren 2013 lämningar efter en kasern. Lämningar av samma<br />

slag har förmodligen blivit uppdagade även på byggnadstomten<br />

år 1938 men de har inte blivit beaktade då, åtminstone har de inte<br />

blivit dokumenterade. Motsvarande fornminnen började undersökas<br />

på ön Kotkansaari först sextio år senare.Fotograf okänd, Kymmenedalens<br />

museum.<br />

Kuva 13. Sähkökaapelia asennetaan Kirkkokadulla vuonna 1922.<br />

Samalla paikalla kulki Ruotsinsalmen aikaan yksi linnoituksen<br />

pääkaduista, jonka jäännöksiä löytyi Sibeliuksenpuistosta syksyllä<br />

1999. Siitä, paljastuiko kaapelikaivannon yhteydessä vanhan kadun<br />

kiveystä, ei ole tietoa. Kuvaaja tuntematon, Kymenlaakson museo.<br />

Bild 13. En elkabel förläggs på Kirkkokatu (’Kyrkogatan’) år 1922.<br />

På samma plats gick en av fästningens huvudgator under fästningen<br />

Svensksunds tid. Rester efter gatan hittades i Sibeliuksenpuisto<br />

(’Sibeliusparken’) under hösten 1999. Däremot vet man inte om det<br />

också blottades stenläggningen av en gammal gata i samband med<br />

kabelarbetena. Fotograf okänd, Kymmenedalens museum.<br />

tiedetty iältään nuoriksi ja ryssän rakentamiksi. Vanhat<br />

käytänteet ovat myös juurtuneet yllättävän syvään: kun<br />

kaivutöiden ”tielle sattuneet” vanhat kerrostumat ja rakenteet<br />

on aiemminkin ollut mahdollista poistaa huoletta,<br />

ei aina ymmärretä nykyistä tarvetta dokumentoida<br />

”kaikkea maasta esiin tulevaa” (kuvat 13–14).<br />

Kiinnostus Kotkansaaren arkeologisiin kohteisiin on<br />

herännyt harvinaisen myöhään ja pääosa niihin liittyneistä<br />

dokumentoiduista tutkimuksista onkin suoritettu<br />

vasta 2000-luvulla. Muutamaa poikkeusta lukuun<br />

ottamatta nämä tutkimuskohteet ovat sijainneet ”Ruotsinsalmen<br />

linnoituskaupungiksi” nimetyn muinaisjäännöksen<br />

alueella. Tutkimukset ovat liittyneet pääasiallisesti<br />

erilaisiin puisto-, maanrakennus- ja talonrakennustöihin<br />

niillä tonteilla ja alueilla, jotka Kotkansaaren kaupunkiarkeologisen<br />

inventoinnin yhteydessä on määritelty suojeltaviksi<br />

1- tai 2-luokan kohteiksi (Hakanpää 2007, Muinaisjäännösrekisteri).<br />

Joissakin kohteissa on ainoastaan osa<br />

suojeltavaksi määriteltyä aluetta tuhoutunut kokonaisuudessaan<br />

arkeologisen kaivutyön yhteydessä, ja muutamassa<br />

tutkimuskohteessa on kaivusuunnitelmia ollut<br />

mahdollista muuttaa niin, että vanhat kulttuurikerrokset<br />

ja rakenteet on pystytty säilyttämään kokonaan.<br />

(esim. Kykyri 2008a, 2008c, <strong>2010</strong>–2011, 2013).<br />

Ruotsinsalmen linnoituskaupungin maanalaisen<br />

kulttuuriperinnön suojelun luonnetta on suuressa määrin<br />

ohjannut vuoden 2007 kaupunkiarkeologisen inventoinnin<br />

yhteydessä laadittu Kotkansaaren tontti-,<br />

puisto- ym. muita alueita koskeva muinaisjäännösten<br />

säilyneisyysluokitus. Luokituksen laatijan mukaan<br />

inventointiraportissa mm. kaavoittajien, suunnittelijoiden,<br />

rakennuttajien ja tonttien omistajien käyttöön<br />

laaditut luokat ovat ”todennäköisyyksiä” ja muinais-<br />

43

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!