arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Vilppulan Rapukartanon ranta-asemakaava-alueen inventoinnin<br />
maastotyö suoritettiin 16.6.<strong>2010</strong>. Alueelta ei ennestään<br />
tunnettu muinaisjäännöksiä. Huomattava osa alueesta on<br />
alavaa ja muokattua maastoa, ravunkasvatusaltaita. Inventointi<br />
tehtiin kaivamalla koekuoppia ja lapionpistoja, tekemällä<br />
pintapoimintaa ja silmänvaraisia havaintoja.<br />
Alue oli pääasiassa peitteistä, kuusivaltaista metsämaastoa ja<br />
peltoa, mutta lisäksi siellä oli kaksi metsänhakkuu- ja laikutusaluetta.<br />
Koekuopituksessa, pintapoiminnassa ja silmänvaraisessa<br />
tarkastelussa ei todettu mitään merkkejä muinaisjäännöksistä.<br />
Myös 1840-luvun pitäjänkartan mukaan alue on ollut<br />
asumatonta.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 16.6.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Koivuselän rapukartano<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 21.6.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
Inventoinnissa selvitettiin Pajulahden (Pajulax) historiallisen<br />
ajan asuinpaikan rajat. Kyseessä on ensimmäistä kertaa<br />
vuonna 1501 mainittu kylä, ja muinaisjäännösrajauksen<br />
perustana käytettiin vuonna 1785 laadittua isojaon karttaa.<br />
Kartta-analyysin perusteella tehty rajaus tarkastettiin maastossa,<br />
missä saattoi yhä tunnistaa kylätontin tielinjaukset ja osin<br />
myös rakennukset ja tontit. Kylätontti on nykyisin asuttu, mutta<br />
rakennusten alla tai välissä on todennäköisesti rakentamiselta<br />
säästyneitä muinaisjäännökseen kuuluvia kulttuurikerroksia tai<br />
rakenteita.<br />
Inventointihavaintojen perusteella kylätontti on kohtalaisesti<br />
säilynyt ja oletettavasti sen alueella on historiallisesti arvokkaita<br />
rakenteita ja maakerroksia.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 8.10.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Tottijärven vesiosuuskunta<br />
Tutkimusraportti: Kalle Luoto 18.1.2011 Pirkanmaan<br />
maakuntamuseossa, kopio Museoviraston arkistossa.<br />
NOKIA KESKUSTA<br />
Yleiskaavan muutosalueen inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoija: Tapani Rostedt<br />
Nokian keskustan yleiskaavan muutosalueelta sekä Pappilan<br />
alueelta ei ennestään tunnettu muinaisjäännöksiä eikä löytöpaikkoja.<br />
Inventoinnin maastotyö suoritettiin yhden päivän<br />
aikana syyskuussa <strong>2010</strong>. Maastotyö keskittyi pääosin isojakokartoilta<br />
paikannettujen kylätonttien, talonpaikkojen, myllynpaikkojen,<br />
siltojen ja tiestön tarkastukseen. Purolaaksoissa,<br />
vähäisillä rakentamattomilla aloilla, silmäiltiin maastoa myös<br />
nuorakeraamiset asuinpaikat mielessä. Pyyntikulttuuria<br />
ylipäätään tutkailtiin Vihnusjärven rannalla, vanhainkodin<br />
eteläpuolella. Esihistoriallisia muinaisjäännöksiä ei kuitenkaan<br />
havaittu.<br />
Isojakokartoilta paikannetut talo- ja kylätontit, sekä myllynpaikat<br />
ovat arkeologisessa mielessä tuhoutuneet, Pappilan eli<br />
Maatialan tonttia ehkä lukuun ottamatta. Vanha päätiestö on<br />
lähes kokonaan jäänyt myöhemmän rakentamisen alle. Siitä<br />
parhaiten säilyneenä osana on vanha Kyyniojan kivisilta silta,<br />
joka jäänyt käytöstä 1900-luvulla.<br />
NUMMI-PUSULA, ESPOON–SALON<br />
OIKORATA<br />
Ks. inventoinnit <strong>2010</strong>: Lohja, Salo ja Nummi-Pusula, Lohja–<br />
Salon linjausvaihtoehtojen arkisto- ja karttaselvitykset<br />
NUMMI-PUSULA, LOHJAN –<br />
NUMMI-PUSULAN – KARJALOHJAN<br />
VESIHUOLTOLINJA<br />
Ks. inventoinnit <strong>2010</strong>: Lohjan – Nummi-Pusulan – Karjalohjan<br />
vesihuoltolinja, suunnittelualueen inventointi<br />
NÄRPIÖ ÖVERMARK<br />
Perusinventointi<br />
Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n osasto<br />
Inventoija: Vesa Laulumaa<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 23.9.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Nokian kaupunki<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 18.11.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
NOKIA PAJULAHDEN HISTORIALLISEN<br />
AJAN KYLÄNPAIKKA<br />
Historiallisen kylätontin inventointi<br />
Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö<br />
Inventoija: Kalle Luoto<br />
Pirkanmaan maakuntamuseo teki Nokian Tottijärven Pajulahden<br />
historiallisen kylätontin arkeologisen inventoinnin<br />
lokakuun <strong>2010</strong> aikana. Inventointialue sijaitsee Nokian<br />
eteläosassa Pyhäjärven Pajulahden länsirannalla noin 10<br />
kilometriä Nokian keskustasta lounaaseen. Kylä on matalalla<br />
mäellä, jonka pohjois-, länsi- ja eteläpuolella avautuvat pellot.<br />
Itä puolella lainehtii Pyhäjärvi.<br />
Frönäsuddenin pronssi- tai rautakautinen röykkiö Närpiön Övermarkissa<br />
on tutkittu ja entistetty vuosina 1979–1980. Röykkiön pinta on<br />
peitetty punaisilla hiekkakivilaatoilla. Kuva: Vesa Laulumaa, Museovirasto.<br />
Röset från brons- eller järnåldern på Förnäsudden i Övermark i Närpes<br />
har undersökts och iståndsatts under åren 1979–1980. Röset har<br />
täckts med röda sandstensplattor. Foto: Vesa Laulumaa, Museiverket.<br />
185
Change language