12.05.2015 Views

arkeologia-suomessa-2009-2010

arkeologia-suomessa-2009-2010

arkeologia-suomessa-2009-2010

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

olivat pintaosiltaan jossain määrin sekoittuneet myöhemmän,<br />

1800–1900-lukujen maankäytön seurauksena. Esihistorialliselle<br />

ajalle ajoittuu todennäköisesti myös osa alueelta löytyneestä<br />

rautakauden tyypin keramiikasta ja palaneen saven kappaleista<br />

sekä kvartsi-iskoksista.<br />

Tiesuunnitelman toteuttaminen tien luoteispuolella (tien levennys)<br />

sekä kaakkoispuolella (uusi valopylväs) edellyttää pelastuskaivauksia.<br />

Tieluiskiin tehdyt koekuopat ja -kairaus viittaavat<br />

siihen, että arkeologisesti merkittäviä maakerroksia tai rakenteita<br />

voi löytyä myös tien alta.<br />

Löydöt: KM 38577<br />

Ajoitus: rautakausi, historiallinen aika<br />

Tutkitun alueen laajuus: 5 m ²<br />

Kenttätyöaika: 30.8.–10.9.<strong>2010</strong><br />

Tutkimuskustannukset: Pirkkalan kunta<br />

Tutkimusraportti: Vadim Adel Pirkanmaan<br />

maakuntamuseossa, kopio Museoviraston arkistossa.<br />

Julkaisut: Vadim Adel 2011. Koekaivaukset Pirkkalankylän<br />

muinaisella tonttimaalla. Pirkan maan alta 12. Tampereen<br />

museoiden julkaisuja 123, s. 28–34.<br />

Esiin saadun hylyn A pituudeksi mitattiin noin 27 metriä ja<br />

leveydeksi noin seitsemän metriä. Hylkyä kuvattiin videonauhalle,<br />

mutta huonon näkyväisyyden takia nauhalla näkyy<br />

vain osa hylystä ja paikoin video on vaikeasti tulkittava.<br />

Dendro kronologisten näytteiden paikoista pystyttiin todennäköisesti<br />

tunnistamaan videonauhan perusteella näyte 5 ja näyte<br />

6 sekä epävarmana näyte 7. Todettiin myös, että tarkastussukelluksen<br />

jälkeen hylky on kärsinyt vaurioita todennäköisesti<br />

kovan talven ja meren jäätymisen seurauksena: muutamia<br />

tukkeja on irronnut perästä. Kenttätöitä vaikeuttivat jo mainittu<br />

erittäin huono näkyväisyys vedenpinnan alla sekä muutamana<br />

kenttätyöpäivänä kova tuuli. Lisäksi rajallinen työaika, kokonaisia<br />

työpäiviä oli vain kolme, vaikutti tuloksiin. Esimerkiksi<br />

hylkykohde B jäi kokonaan paikantamatta kiireen vuoksi.<br />

Löydöt: –<br />

Ajoitus: historiallinen aika, 1861–1900-luku<br />

Tutkitun alueen laajuus: ei ilmoitettu<br />

Kenttätyöaika: 31.5.–4.6.<strong>2010</strong><br />

Tutkimuskustannukset: Porin satama<br />

Tutkimusraportti: Riikka Tevali 23.6.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />

arkistossa.<br />

PORI KALLONLAHTI<br />

Hylyn koekaivaus<br />

Pk 114207 Mäntyluoto<br />

P: 6844243, I: 3206924<br />

N: 6841372, E: 206871<br />

Museoviraston meri<strong>arkeologia</strong>n yksikkö<br />

Kaivaustenjohtaja: Riikka Tevali<br />

Kallonlahden hylky sijaitsee Mäntyluodossa Porin sataman<br />

laajentamisalueella. Muinaisjäännös jakaantuu kahteen osaan,<br />

suurempi hylky (A) sijaitsee noin 60 metriä sataman rannasta<br />

ja pienempi hylky (B) aivan rannan tuntumassa. Aluksen<br />

voidaan olettaa uponneen yli sata vuotta sitten. Alue tullaan<br />

täyttämään sataman laajenta misen tarpeisiin, ja muinaisjäännösalue<br />

tulee jäämään täytön alle.<br />

Koekaivauksen tavoitteena oli saada selville hylyn A laajuus,<br />

jonka perusteella tulevaisuudessa on mahdollista suunnitella<br />

kohteelle meriarkeologiset kaivaukset sekä hylyn dokumentointi,<br />

jos satama edelleen haluaa käyttää aluetta läjitykseen.<br />

Kallonlahden suurempi hylky (A) sijaitsee noin 60 metriä Porin<br />

sataman rannasta 1,5 – 2,5 metrin syvyydessä vedenalaisella<br />

rinteellä, joka heti hylyn jälkeen viettää jyrkästi noin 8 metrin<br />

syvyyteen – paikalta on aikaisemmin nostettu merihiekkaa.<br />

Hylky makaa pohjalla pohjois-eteläsuunnassa, mahdollinen<br />

keula melko suoraan kohti pohjoista. Merenpohja on hylyn<br />

kohdalla pintakerrokseltaan hienoa, kovaa hiekkaa ja sen<br />

alapuolella suurirakeista soraa, joukossa on myös runsaasti<br />

pikkukiviä. Koekuopassa 1 todettiin hiekan alla ennen pohjasoraa<br />

myös ohut savikerros ja myös 5.11.<strong>2009</strong> tarkastussukelluksen<br />

videonauhassa näkyy pohjassa savinen kohouma.<br />

Pohjassa ei ole kasvillisuutta eikä suuria kiviä. Sataman<br />

toiminnan sekä aiemman luonnollisen väylän tukkimisen vuoksi<br />

näkyvyys lahdessa on erittäin huono, tämän kenttätyön aikana<br />

keskimäärin noin 10 senttimetriä. Näkyvyys saattaa kuitenkin<br />

hetkellisesti parantua, jos sataman toiminnassa on tauko, eikä<br />

sinne ole laivaliikennettä. Lahden idänpuoleisen rannan peittää<br />

satama ja sen rakennukset, länsirannalla Kallossa sijaitsevat<br />

mm. Porin merivartioasema ja purjehdusseuran paviljonki sekä<br />

näiden venelaiturit ja -tilat. Mäntykallossa on myös yksi<br />

yksityisomistuksessa oleva asuinrakennus.<br />

PORVOO ANTTILA MUUNTOASEMA 1<br />

Kivirakennelman koekaivaus<br />

Pk 204311 Nickby<br />

P: 6697289, I: 3410152<br />

N: 6694478, E: 410019<br />

z: 56<br />

Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n osaston koekaivausryhmä 2<br />

Kaivaustenjohtaja: Simo Vanhatalo<br />

Porvoon Anttilassa, Kuninkaantien pohjoispuolella, tutkittiin<br />

Fingrid Oyj:n muuntoaseman laajennustöiden alta kallion<br />

päällä olleita kivirakennelmia. Kaksiosainen kiveys sijaitsi<br />

maaston korkeimmalla kohdalla pienellä kalliokumpareella.<br />

Kiveys oli muodoltaan soikeahko, leveimmän kohdan halkaisija<br />

oli noin 9 metriä. Molemmissa osissa oli pystykivet, muut kivet<br />

olivat yhdessä tai kahdessa kerroksessa sileän kallion päällä.<br />

Pystyyn nostetuissa kivissä ei ollut mitään merkintöjä, eikä<br />

kivien välistä löytynyt mitään.<br />

Kivirakennelmat liittyvät todennäköisesti historiallisen ajan<br />

rajamerkkeihin tai kartoituksiin. Vanhoissa 1800-luvun<br />

kartoissa tai isojakoasiakirjoissa ei ole kuitenkaan merkintöjä<br />

näistä kivirakennelmista.<br />

Löydöt: –<br />

Ajoitus: historiallinen aika<br />

Tutkitun alueen laajuus: 50 m ² , kaivettu 30 m ²<br />

Kenttätyöaika: 17.–28.5.<strong>2010</strong><br />

Tutkimuskustannukset: Fingrid Oyj ja Museovirasto<br />

Tutkimusraportti: Simo Vanhatalo 28.10.<strong>2010</strong><br />

Museoviraston arkistossa.<br />

PORVOO HENTTALA<br />

Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus<br />

Pk 302103 Kerkkoo<br />

P: 6706975, I: 3423755<br />

N: 6704160, E: 423617<br />

z: 29–33<br />

Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n osaston koekaivausryhmä 2<br />

Kaivaustenjohtaja: Simo Vanhatalo<br />

146

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!