arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
olivat pintaosiltaan jossain määrin sekoittuneet myöhemmän,<br />
1800–1900-lukujen maankäytön seurauksena. Esihistorialliselle<br />
ajalle ajoittuu todennäköisesti myös osa alueelta löytyneestä<br />
rautakauden tyypin keramiikasta ja palaneen saven kappaleista<br />
sekä kvartsi-iskoksista.<br />
Tiesuunnitelman toteuttaminen tien luoteispuolella (tien levennys)<br />
sekä kaakkoispuolella (uusi valopylväs) edellyttää pelastuskaivauksia.<br />
Tieluiskiin tehdyt koekuopat ja -kairaus viittaavat<br />
siihen, että arkeologisesti merkittäviä maakerroksia tai rakenteita<br />
voi löytyä myös tien alta.<br />
Löydöt: KM 38577<br />
Ajoitus: rautakausi, historiallinen aika<br />
Tutkitun alueen laajuus: 5 m ²<br />
Kenttätyöaika: 30.8.–10.9.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Pirkkalan kunta<br />
Tutkimusraportti: Vadim Adel Pirkanmaan<br />
maakuntamuseossa, kopio Museoviraston arkistossa.<br />
Julkaisut: Vadim Adel 2011. Koekaivaukset Pirkkalankylän<br />
muinaisella tonttimaalla. Pirkan maan alta 12. Tampereen<br />
museoiden julkaisuja 123, s. 28–34.<br />
Esiin saadun hylyn A pituudeksi mitattiin noin 27 metriä ja<br />
leveydeksi noin seitsemän metriä. Hylkyä kuvattiin videonauhalle,<br />
mutta huonon näkyväisyyden takia nauhalla näkyy<br />
vain osa hylystä ja paikoin video on vaikeasti tulkittava.<br />
Dendro kronologisten näytteiden paikoista pystyttiin todennäköisesti<br />
tunnistamaan videonauhan perusteella näyte 5 ja näyte<br />
6 sekä epävarmana näyte 7. Todettiin myös, että tarkastussukelluksen<br />
jälkeen hylky on kärsinyt vaurioita todennäköisesti<br />
kovan talven ja meren jäätymisen seurauksena: muutamia<br />
tukkeja on irronnut perästä. Kenttätöitä vaikeuttivat jo mainittu<br />
erittäin huono näkyväisyys vedenpinnan alla sekä muutamana<br />
kenttätyöpäivänä kova tuuli. Lisäksi rajallinen työaika, kokonaisia<br />
työpäiviä oli vain kolme, vaikutti tuloksiin. Esimerkiksi<br />
hylkykohde B jäi kokonaan paikantamatta kiireen vuoksi.<br />
Löydöt: –<br />
Ajoitus: historiallinen aika, 1861–1900-luku<br />
Tutkitun alueen laajuus: ei ilmoitettu<br />
Kenttätyöaika: 31.5.–4.6.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Porin satama<br />
Tutkimusraportti: Riikka Tevali 23.6.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
PORI KALLONLAHTI<br />
Hylyn koekaivaus<br />
Pk 114207 Mäntyluoto<br />
P: 6844243, I: 3206924<br />
N: 6841372, E: 206871<br />
Museoviraston meri<strong>arkeologia</strong>n yksikkö<br />
Kaivaustenjohtaja: Riikka Tevali<br />
Kallonlahden hylky sijaitsee Mäntyluodossa Porin sataman<br />
laajentamisalueella. Muinaisjäännös jakaantuu kahteen osaan,<br />
suurempi hylky (A) sijaitsee noin 60 metriä sataman rannasta<br />
ja pienempi hylky (B) aivan rannan tuntumassa. Aluksen<br />
voidaan olettaa uponneen yli sata vuotta sitten. Alue tullaan<br />
täyttämään sataman laajenta misen tarpeisiin, ja muinaisjäännösalue<br />
tulee jäämään täytön alle.<br />
Koekaivauksen tavoitteena oli saada selville hylyn A laajuus,<br />
jonka perusteella tulevaisuudessa on mahdollista suunnitella<br />
kohteelle meriarkeologiset kaivaukset sekä hylyn dokumentointi,<br />
jos satama edelleen haluaa käyttää aluetta läjitykseen.<br />
Kallonlahden suurempi hylky (A) sijaitsee noin 60 metriä Porin<br />
sataman rannasta 1,5 – 2,5 metrin syvyydessä vedenalaisella<br />
rinteellä, joka heti hylyn jälkeen viettää jyrkästi noin 8 metrin<br />
syvyyteen – paikalta on aikaisemmin nostettu merihiekkaa.<br />
Hylky makaa pohjalla pohjois-eteläsuunnassa, mahdollinen<br />
keula melko suoraan kohti pohjoista. Merenpohja on hylyn<br />
kohdalla pintakerrokseltaan hienoa, kovaa hiekkaa ja sen<br />
alapuolella suurirakeista soraa, joukossa on myös runsaasti<br />
pikkukiviä. Koekuopassa 1 todettiin hiekan alla ennen pohjasoraa<br />
myös ohut savikerros ja myös 5.11.<strong>2009</strong> tarkastussukelluksen<br />
videonauhassa näkyy pohjassa savinen kohouma.<br />
Pohjassa ei ole kasvillisuutta eikä suuria kiviä. Sataman<br />
toiminnan sekä aiemman luonnollisen väylän tukkimisen vuoksi<br />
näkyvyys lahdessa on erittäin huono, tämän kenttätyön aikana<br />
keskimäärin noin 10 senttimetriä. Näkyvyys saattaa kuitenkin<br />
hetkellisesti parantua, jos sataman toiminnassa on tauko, eikä<br />
sinne ole laivaliikennettä. Lahden idänpuoleisen rannan peittää<br />
satama ja sen rakennukset, länsirannalla Kallossa sijaitsevat<br />
mm. Porin merivartioasema ja purjehdusseuran paviljonki sekä<br />
näiden venelaiturit ja -tilat. Mäntykallossa on myös yksi<br />
yksityisomistuksessa oleva asuinrakennus.<br />
PORVOO ANTTILA MUUNTOASEMA 1<br />
Kivirakennelman koekaivaus<br />
Pk 204311 Nickby<br />
P: 6697289, I: 3410152<br />
N: 6694478, E: 410019<br />
z: 56<br />
Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n osaston koekaivausryhmä 2<br />
Kaivaustenjohtaja: Simo Vanhatalo<br />
Porvoon Anttilassa, Kuninkaantien pohjoispuolella, tutkittiin<br />
Fingrid Oyj:n muuntoaseman laajennustöiden alta kallion<br />
päällä olleita kivirakennelmia. Kaksiosainen kiveys sijaitsi<br />
maaston korkeimmalla kohdalla pienellä kalliokumpareella.<br />
Kiveys oli muodoltaan soikeahko, leveimmän kohdan halkaisija<br />
oli noin 9 metriä. Molemmissa osissa oli pystykivet, muut kivet<br />
olivat yhdessä tai kahdessa kerroksessa sileän kallion päällä.<br />
Pystyyn nostetuissa kivissä ei ollut mitään merkintöjä, eikä<br />
kivien välistä löytynyt mitään.<br />
Kivirakennelmat liittyvät todennäköisesti historiallisen ajan<br />
rajamerkkeihin tai kartoituksiin. Vanhoissa 1800-luvun<br />
kartoissa tai isojakoasiakirjoissa ei ole kuitenkaan merkintöjä<br />
näistä kivirakennelmista.<br />
Löydöt: –<br />
Ajoitus: historiallinen aika<br />
Tutkitun alueen laajuus: 50 m ² , kaivettu 30 m ²<br />
Kenttätyöaika: 17.–28.5.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Fingrid Oyj ja Museovirasto<br />
Tutkimusraportti: Simo Vanhatalo 28.10.<strong>2010</strong><br />
Museoviraston arkistossa.<br />
PORVOO HENTTALA<br />
Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus<br />
Pk 302103 Kerkkoo<br />
P: 6706975, I: 3423755<br />
N: 6704160, E: 423617<br />
z: 29–33<br />
Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n osaston koekaivausryhmä 2<br />
Kaivaustenjohtaja: Simo Vanhatalo<br />
146