arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Tutkimusraportti: Katja Vuoristo 8.2.2011 Museoviraston<br />
arkistossa<br />
Julkaisut: Katja Vuoristo 2011. Varhaiskeskiaikaisesta<br />
kalmistosta Pyhän Mikaelin kirkon hautausmaaksi. Pirkan<br />
maan alta 12. Tampereen museoiden julkaisuja 123, s. 41–49.<br />
RAAHE KAUPPAKATU 30 / BRAHENKATU<br />
7, TONTTI 4-14-13<br />
Kulttuurikerroksen kairaustutkimuksen arkeologinen seuranta<br />
Pk 244108 Raahe<br />
P: 7179029, I: 3379724<br />
N: 7176024, E: 379601<br />
Museoviraston rakennushistorian osasto<br />
Kaivaustenjohtaja: Titta Kallio-Seppä<br />
Museoviraston Rakennushistorian osasto valvoi kaupunkiarkeologiselle<br />
alueelle tehtävää kairausta Raahen Kauppakatu 30:n<br />
ja Brahenkatu 7:n kulmatontilla (4-14-13) kesäkuussa <strong>2010</strong>.<br />
Tontille rakennetaan useampia asuntoja käsittävä luhtitalo.<br />
Tontti on jo Raahen kaupungin alkuvaiheista eli 1600-luvun<br />
puolivälistä lähtien ollut kaupungin keskeistä rakennettua<br />
korttelialuetta, minkä vuoksi tontilla edellytettiin kaupunkiarkeologisia<br />
koetutkimuksia kiinteiden muinaisjäännösten ja<br />
säilyneiden kulttuurikerrosten luonteen ja laajuuden selvittämiseksi.<br />
Kaupunkiarkeologisessa inventoinnissa (Mökkönen<br />
2001) tontin alue on määritelty luokkaan 1, eli arkeologisesti<br />
kiinnostavaksi alueeksi, jolla kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti<br />
säilyneet.<br />
Koetutkimukset suoritettiin kairaustutkimuksena yhteistyössä<br />
Geologian tutkimuskeskuksen kanssa. Tontin alueelle tehtiin<br />
yhteensä 21 kairausta GTK:n maakairausvälineistöllä. Kairauksissa<br />
kävi ilmi, että vanhoja kaupunkikerrostumia oli säilynyt<br />
tontin itäisellä puoliskolla, pitkään sisäpihana toimineella<br />
alueella. Löydetyt kerrokset koostuivat orgaanisesta puuaineksesta<br />
sekä palaneista maakerroksista. Kauppakadun ja<br />
Brahenkadun varressa aina vuoteen 2005 saakka sijainneiden<br />
rakennusten alapuolella mahdollisesti säilyneet vanhemmat<br />
kerrokset ovat tuhoutuneet viimeistään vuoden 2005 rakennuskannan<br />
tuhonneen tulipalon raivaustöiden yhteydessä.<br />
Löydöt: –<br />
Ajoitus: historiallinen aika. 1600–1900-luvut<br />
Tutkitun alueen laajuus: ei ilmoitettu<br />
Kenttätyöaika: 8.–9.6.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: kairaus rakennuttaja,<br />
valvonta ja raportointi Museovirasto<br />
Tutkimusraportti: Titta Kallio-Seppä 17.6.<strong>2010</strong><br />
Museoviraston arkistossa.<br />
RAASEPORI TAMMISAARI RAASEPORIN<br />
LINNA<br />
Muinaisjäännösalueen koekuopitus<br />
Pk. 201407 Snappertuna<br />
P: 6658058, I: 3313179<br />
N: 6655262, E: 313084<br />
z: 7,5<br />
Museoviraston muinaisjäännösten hoitoyksikkö<br />
Kaivaustenjohtaja: Päivi Maaranen<br />
Raaseporin linnasta luoteeseen, mäenkumpareen päällä<br />
sijaitsee ravintola Slottsknektens stuga. Ravintolan viemärijärjestelmä<br />
oli uusittava ja uusintatavaksi oli valittu kahvilan<br />
ulkopuolelle länteen rakennuksesta upotettava, ajoittain<br />
tyhjennystä vaativa jätevesitankki viemäriputkineen. Koska<br />
suunniteltu maankaivualue sijaitsi merkittävän muinaisjäännöksen<br />
välittömässä läheisyydessä ja sen paikalla saattoi olla<br />
muinaisjäännökseen liittyviä rakenteita, alue päätettiin tutkia<br />
koekaivauksella ennen viemärijärjestelmän rakennustöitä.<br />
Koekaivaus tehtiin yhden päivän aikana.<br />
Kahvilan itäpuoleinen tasanne kairattiin 1,5 metrin ruudukossa<br />
rengaskaivojen sekä kahvilan välisellä mäen laen ja ylärinteen<br />
alueella. Lisäksi tehtiin viisi 25 x 25 senttimetrin laajuista<br />
koekuoppaa (kuopat 1–4, 6) ja yksi 25 x 50 senttimetrin<br />
laajuinen koekuoppa (kuoppa 5) lapiolla. Koekuoppien<br />
nurkkaan tehtiin kairapisto alempien kerroksien selvittämiseksi<br />
50 senttimetriin saakka koekuopan pohjasta.<br />
Ennen kaivausta tutkittavan alueen maakerrosten ja mahdollisten<br />
vanhempien rakenteiden oletettiin häiriintyneen laajalti<br />
aiemmissa viemäröinti- ja likakaivorakennustöissä. Koekaivauksen<br />
yhteydessä havaittiin, että häiriytyminen on ollut<br />
vain paikallista ja että alueella on säilynyt merkkejä erilaisesta<br />
ihmistoiminnasta. Tutkitun alueen länsireunassa oli koekuopituksen<br />
ja kairauksen perusteella ollut jonkinlainen runsain<br />
nauloin koottu puurakenne tai sen jäänne, joka oli palanut<br />
ja joka oli tasattu maanpinnalle sekä peitetty myöhemmin<br />
mullalla. Puurakenteen ajoitus vaikuttaa naulojen runsauden,<br />
tyypin ja keramiikan tai levyn palan perusteelta sijoittuvan<br />
uuteen aikaan.<br />
Koekuopassa 1 oli hiiltynyttä puuta ja nauloja, jotka muodostivat<br />
selvän rakenteen jäänteen. Lisäksi löytyi yksi tiilenpala,<br />
laastin muruja ja keramiikan pala tai levyn palanen. Koekuopassa<br />
6 oli myös hiilimuruista multaa ja siitä löytyi useita<br />
nauloja sekä laastinmuruja. Lisäksi kuopasta löytyi osittain<br />
hiiltymättä jääneen puun palanen. Koekuopassa 4 oli puhtaassa<br />
mullassa seassa yksi rautanaula ja hieman laastinpaloja.<br />
Löydöt: –<br />
Ajoitus: historiallinen aika, noin 1370–1553<br />
Tutkitun alueen laajuus: tutkimusala 13 x 7 m ² ,<br />
kaivettu 0,7 m ²<br />
Kenttätyöaika: 17.5.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Museovirasto<br />
Tutkimusraportti: Päivi Maaranen 30.7.<strong>2010</strong><br />
Museoviraston arkistossa.<br />
RANUA MATTILA<br />
Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus<br />
Pk 354102 Kelankylä<br />
P: 7294941, I: 3503241<br />
N: 7291890, E: 503068<br />
z: 145–150<br />
Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n osasto<br />
Kaivaustenjohtaja: Katja Vuoristo<br />
Mattilan tilalta on löytynyt 1900-luvun alkupuolella peltotöiden<br />
yhteydessä kiviesineitä ja niiden teelmiä, mutta muinaisjäännöksen<br />
säilyneisyydestä ja laajuudesta ei ole ollut tietoa.<br />
Autioituneelle tilalle on suunnitteilla loma-asunto aittoineen,<br />
minkä vuoksi paikalla tehtiin kahden viikon pituinen koekaivaus.<br />
Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää, onko paikalle<br />
mahdollisesti rakennettavan aitan sekä lentopallokentän<br />
kohdalla kiinteää muinaisjäännöstä. Lisäksi selvitettiin laajemmin<br />
muinaisjäännöksen säilyneisyyttä sekä sen laajuutta.<br />
Koekaivauksissa selvisi, että muinaisjäännösalue on osittain<br />
tuhoutunut pellonmuokkauksen yhteydessä. Muinaisjäännöksen<br />
149
Change language