arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
FORSSAN–LIEDON VOIMAJOHTO<br />
Suunnittelualueen inventointi<br />
Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n osasto<br />
Inventoija: Vesa Laulumaa<br />
Arkeologisessa inventoinnissa selvitettiin suunnitteilla olevan<br />
Forssan ja Liedon välisen voimajohtohankkeen alueella<br />
sijaitsevat ennestään tuntemattomat sekä esihistoriallisen<br />
että historiallisen ajan muinaisjäännökset. Inventoinnissa<br />
ei löydetty nykyiseen voimajohtohankkeeseen vaikuttavia<br />
kohteita.<br />
Inventoidulla voimajohtoreitillä on pituutta noin 67 kilometriä<br />
ja se kulkee Forssan, Jokioisten, Ypäjän, Someron, Koski Tl:n,<br />
Marttilan, Tarvasjoen ja Liedon kuntien alueella. Inventoinnissa<br />
käytiin jalkaisin läpi koko voimajohtolinja lukuun ottamatta<br />
peltoja, joilla kasvukausi oli jo hyvässä vauhdissa.<br />
Inventoidun alueen löydöttömyys näyttäisi selittyvän inventointialueen<br />
maaperällä ja topografialla. Ennestään tunnetut<br />
kivikautiset kohteet sijoittuvat pääosin Loimijoen ympäristöön,<br />
hieman inventointialueen pohjoispuolelle. Ancylusjärven<br />
aikaan Loimijoki muodosti pitkälle sisämaahan ulottuvan<br />
merenlahden, jonka rannoille asutus etupäässä sijoittui. Kun<br />
siirrytään linjaa pitkin Koski Tl:n alueelle, tulee vastaan pieni<br />
kivikautisten asuinpaikkojen keskittymä. Se puolestaan sijaitsee<br />
Paimionjoen tuntumassa. Näiden kahden kivikautisen asuinpaikkakeskittymän<br />
välinen alue on ollut ainakin linjan kohdalta<br />
asutukselle epäsuotuisa, sillä lohkareinen ja kallioinen muinaissaaristo<br />
ei ole vetänyt asutusta puoleensa.<br />
Vanhojen karttojen avulla koetettiin paikantaa linjalla sijaitsevia<br />
historiallisen ajan kohteita esim. kylätontteja, mutta<br />
karttamateriaalin perusteella niitä ei näyttäisi linjalle osuvan.<br />
Myöskään maastossa ei havaittu merkkejä linjalla sijaitsevista<br />
historiallisen ajan kohteista. Ainoa linjalle sattuva historiallinen<br />
kohde on Huovintie, joka kulkee linjan alta Koski Tl:ssä.<br />
Huovintie on jo otettu huomioon hankkeen ympäristövaikutusten<br />
arviointiohjelmassa.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 7.–15.6.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Fingrid Oyj<br />
Tutkimusraportti: Vesa Laulumaa 27.7.<strong>2010</strong><br />
Museoviraston arkistossa.<br />
Tutkimusraportti: Siiri Tolonen Metsähallituksen arkistossa,<br />
kopio Museoviraston arkistossa.<br />
HAMINA SALPALINJA<br />
Ks. inventoinnit <strong>2010</strong>: Salpalinja, II maailmansodan linnoitteiden<br />
inventointi<br />
HAUKIPUDAS, II JA SIMO, SUURHIEKAN<br />
MERITUULIPUISTO<br />
Hankealueen arkeologinen vedenalaisinventointi<br />
Museoviraston meri<strong>arkeologia</strong>n yksikkö<br />
Inventoija: Mari Salminen<br />
WPD Finland Oy suunnittelee merituulivoimapuistoa Iin ja<br />
Haukiputaan yleisillä vesialueilla sijaitsevan Suurhiekan<br />
alueelle. Koska tuulivoimapuiston ja siihen liittyvien kaapelireittien<br />
kohdalla sijaitsevista vedenalaisista muinaisjäännöksistä<br />
ei ole kattavaa tietoa, hankealue katsottiin tarpeelliseksi<br />
inventoida. Merituulipuiston laajuus on 58 neliökilometriä,<br />
josta kartoitettiin ainoastaan vesirakentamisen alle jäävä osa.<br />
Hankealueet inventoitiin vedenalaisten muinaisjäännösten<br />
havaitsemiseksi tarkastamalla FCG Planeko Oy:n aiemmin<br />
tekemät viistokaikuluotaukset.<br />
Viistokaikumateriaalin tarkastelussa havaittiin alueelta kolme<br />
lisätoimenpiteitä aiheuttavaa luonnonympäristöstä poikkeavaa<br />
anomaliaa. Räinänlahden, Ulkopallosen ja läjitysalue A:n<br />
anomaliat tulee tarkastaa sukeltamalla ja valokuvaamalla<br />
tarkempaa identifiointia ja muinaisjäännös statuksen arviointia<br />
varten.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: –<br />
Tutkimuskustannukset: FCG Finnish Consulting Group<br />
Tutkimusraportti: Mari Salminen 17.2.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
HAUSJÄRVI, RIIHIMÄEN EKOKEMIN –<br />
HAUSJÄRVEN HIKIÄN VOIMAJOHTO<br />
Ks. inventoinnit <strong>2010</strong>: Riihimäen Ekokemin – Hausjärven<br />
Hikiän voimajohto, suunnittelualueen inventointi<br />
HAILUOTO<br />
Natura 2000 -alueiden kulttuuriperintökohteiden inventointi<br />
Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut<br />
Inventoija: Siiri Tolonen<br />
Inventoinnin tavoitteena oli kartoittaa arkeologiset ja rakennusperintökohteet<br />
Hailuodon Natura 2000 -alueiden hoito- ja<br />
käyttösuunnitelman tausta-aineistoksi. Kulttuuriperintökohteiden<br />
inventoinnin tulokset heijastavat alueen maankäytön ja<br />
elinkeinojen historiaa. Hailuodon elinkeinot ovat perustuneet<br />
1900-luvun puoliväliin asti karjanhoitoon, maanviljelyyn ja<br />
pyyntiin. Alueelta inventoitiin niittykulttuuriin, kalastukseen,<br />
merenkulkuun sekä maanomistukseen liittyvien rakenteiden<br />
jäännöksiä. Yksi arkeologinen kohde luokiteltiin ikänsä ja<br />
merkityksensä vuoksi kiinteäksi muinaisjäännökseksi.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 20.5.–2.10.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Metsähallitus Pohjanmaan<br />
Luontopalvelut<br />
HELSINKI HÅLVIK<br />
Hopeakaivosalueen pintakartoitus<br />
P: 6674960, I: 3390363<br />
N: 6672158, E: 390238<br />
Helsingin kaupunginmuseo<br />
Tutkijat: Markku Heikkinen ja Heini Hämäläinen<br />
Helsingin kaupunginmuseon tutkijat tekivät 9.10.<strong>2010</strong> Laajasalon<br />
Hålvikin hopeakaivoksen pikakartoituksen, kun oli<br />
huomattu, että Museoviraston ylläpitämässä muinaisjäännösrekisterissä<br />
kaivoksen sijaintitiedot olivat virheelliset. Tämän<br />
vuoksi kohdetta ei ole otettu huomioon kaavoituksessa ja<br />
alueelle on kaavoitettu asuinalue.<br />
Kaivosaluetta ei ole tiettävästi kartoitettu aiemmin. Omakotitaloalueen<br />
itäpuolelta löytyi viisi isoa pyöreää kaivoskuoppaa<br />
länsi-itäsuuntaisessa rivissä ja neljä pienempää erimuotoista<br />
kuoppaa/rakennetta rivin länsipäästä läheltä pääkuoppaa.<br />
Kaivoskuoppia on 90 x 25 metrin kokoisella kaistalla.<br />
165