12.05.2015 Views

arkeologia-suomessa-2009-2010

arkeologia-suomessa-2009-2010

arkeologia-suomessa-2009-2010

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

FORSSAN–LIEDON VOIMAJOHTO<br />

Suunnittelualueen inventointi<br />

Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n osasto<br />

Inventoija: Vesa Laulumaa<br />

Arkeologisessa inventoinnissa selvitettiin suunnitteilla olevan<br />

Forssan ja Liedon välisen voimajohtohankkeen alueella<br />

sijaitsevat ennestään tuntemattomat sekä esihistoriallisen<br />

että historiallisen ajan muinaisjäännökset. Inventoinnissa<br />

ei löydetty nykyiseen voimajohtohankkeeseen vaikuttavia<br />

kohteita.<br />

Inventoidulla voimajohtoreitillä on pituutta noin 67 kilometriä<br />

ja se kulkee Forssan, Jokioisten, Ypäjän, Someron, Koski Tl:n,<br />

Marttilan, Tarvasjoen ja Liedon kuntien alueella. Inventoinnissa<br />

käytiin jalkaisin läpi koko voimajohtolinja lukuun ottamatta<br />

peltoja, joilla kasvukausi oli jo hyvässä vauhdissa.<br />

Inventoidun alueen löydöttömyys näyttäisi selittyvän inventointialueen<br />

maaperällä ja topografialla. Ennestään tunnetut<br />

kivikautiset kohteet sijoittuvat pääosin Loimijoen ympäristöön,<br />

hieman inventointialueen pohjoispuolelle. Ancylusjärven<br />

aikaan Loimijoki muodosti pitkälle sisämaahan ulottuvan<br />

merenlahden, jonka rannoille asutus etupäässä sijoittui. Kun<br />

siirrytään linjaa pitkin Koski Tl:n alueelle, tulee vastaan pieni<br />

kivikautisten asuinpaikkojen keskittymä. Se puolestaan sijaitsee<br />

Paimionjoen tuntumassa. Näiden kahden kivikautisen asuinpaikkakeskittymän<br />

välinen alue on ollut ainakin linjan kohdalta<br />

asutukselle epäsuotuisa, sillä lohkareinen ja kallioinen muinaissaaristo<br />

ei ole vetänyt asutusta puoleensa.<br />

Vanhojen karttojen avulla koetettiin paikantaa linjalla sijaitsevia<br />

historiallisen ajan kohteita esim. kylätontteja, mutta<br />

karttamateriaalin perusteella niitä ei näyttäisi linjalle osuvan.<br />

Myöskään maastossa ei havaittu merkkejä linjalla sijaitsevista<br />

historiallisen ajan kohteista. Ainoa linjalle sattuva historiallinen<br />

kohde on Huovintie, joka kulkee linjan alta Koski Tl:ssä.<br />

Huovintie on jo otettu huomioon hankkeen ympäristövaikutusten<br />

arviointiohjelmassa.<br />

Löydöt: –<br />

Kenttätyöaika: 7.–15.6.<strong>2010</strong><br />

Tutkimuskustannukset: Fingrid Oyj<br />

Tutkimusraportti: Vesa Laulumaa 27.7.<strong>2010</strong><br />

Museoviraston arkistossa.<br />

Tutkimusraportti: Siiri Tolonen Metsähallituksen arkistossa,<br />

kopio Museoviraston arkistossa.<br />

HAMINA SALPALINJA<br />

Ks. inventoinnit <strong>2010</strong>: Salpalinja, II maailmansodan linnoitteiden<br />

inventointi<br />

HAUKIPUDAS, II JA SIMO, SUURHIEKAN<br />

MERITUULIPUISTO<br />

Hankealueen arkeologinen vedenalaisinventointi<br />

Museoviraston meri<strong>arkeologia</strong>n yksikkö<br />

Inventoija: Mari Salminen<br />

WPD Finland Oy suunnittelee merituulivoimapuistoa Iin ja<br />

Haukiputaan yleisillä vesialueilla sijaitsevan Suurhiekan<br />

alueelle. Koska tuulivoimapuiston ja siihen liittyvien kaapelireittien<br />

kohdalla sijaitsevista vedenalaisista muinaisjäännöksistä<br />

ei ole kattavaa tietoa, hankealue katsottiin tarpeelliseksi<br />

inventoida. Merituulipuiston laajuus on 58 neliökilometriä,<br />

josta kartoitettiin ainoastaan vesirakentamisen alle jäävä osa.<br />

Hankealueet inventoitiin vedenalaisten muinaisjäännösten<br />

havaitsemiseksi tarkastamalla FCG Planeko Oy:n aiemmin<br />

tekemät viistokaikuluotaukset.<br />

Viistokaikumateriaalin tarkastelussa havaittiin alueelta kolme<br />

lisätoimenpiteitä aiheuttavaa luonnonympäristöstä poikkeavaa<br />

anomaliaa. Räinänlahden, Ulkopallosen ja läjitysalue A:n<br />

anomaliat tulee tarkastaa sukeltamalla ja valokuvaamalla<br />

tarkempaa identifiointia ja muinaisjäännös statuksen arviointia<br />

varten.<br />

Löydöt: –<br />

Kenttätyöaika: –<br />

Tutkimuskustannukset: FCG Finnish Consulting Group<br />

Tutkimusraportti: Mari Salminen 17.2.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />

arkistossa.<br />

HAUSJÄRVI, RIIHIMÄEN EKOKEMIN –<br />

HAUSJÄRVEN HIKIÄN VOIMAJOHTO<br />

Ks. inventoinnit <strong>2010</strong>: Riihimäen Ekokemin – Hausjärven<br />

Hikiän voimajohto, suunnittelualueen inventointi<br />

HAILUOTO<br />

Natura 2000 -alueiden kulttuuriperintökohteiden inventointi<br />

Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut<br />

Inventoija: Siiri Tolonen<br />

Inventoinnin tavoitteena oli kartoittaa arkeologiset ja rakennusperintökohteet<br />

Hailuodon Natura 2000 -alueiden hoito- ja<br />

käyttösuunnitelman tausta-aineistoksi. Kulttuuriperintökohteiden<br />

inventoinnin tulokset heijastavat alueen maankäytön ja<br />

elinkeinojen historiaa. Hailuodon elinkeinot ovat perustuneet<br />

1900-luvun puoliväliin asti karjanhoitoon, maanviljelyyn ja<br />

pyyntiin. Alueelta inventoitiin niittykulttuuriin, kalastukseen,<br />

merenkulkuun sekä maanomistukseen liittyvien rakenteiden<br />

jäännöksiä. Yksi arkeologinen kohde luokiteltiin ikänsä ja<br />

merkityksensä vuoksi kiinteäksi muinaisjäännökseksi.<br />

Löydöt: –<br />

Kenttätyöaika: 20.5.–2.10.<strong>2010</strong><br />

Tutkimuskustannukset: Metsähallitus Pohjanmaan<br />

Luontopalvelut<br />

HELSINKI HÅLVIK<br />

Hopeakaivosalueen pintakartoitus<br />

P: 6674960, I: 3390363<br />

N: 6672158, E: 390238<br />

Helsingin kaupunginmuseo<br />

Tutkijat: Markku Heikkinen ja Heini Hämäläinen<br />

Helsingin kaupunginmuseon tutkijat tekivät 9.10.<strong>2010</strong> Laajasalon<br />

Hålvikin hopeakaivoksen pikakartoituksen, kun oli<br />

huomattu, että Museoviraston ylläpitämässä muinaisjäännösrekisterissä<br />

kaivoksen sijaintitiedot olivat virheelliset. Tämän<br />

vuoksi kohdetta ei ole otettu huomioon kaavoituksessa ja<br />

alueelle on kaavoitettu asuinalue.<br />

Kaivosaluetta ei ole tiettävästi kartoitettu aiemmin. Omakotitaloalueen<br />

itäpuolelta löytyi viisi isoa pyöreää kaivoskuoppaa<br />

länsi-itäsuuntaisessa rivissä ja neljä pienempää erimuotoista<br />

kuoppaa/rakennetta rivin länsipäästä läheltä pääkuoppaa.<br />

Kaivoskuoppia on 90 x 25 metrin kokoisella kaistalla.<br />

165

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!