arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kenttätyöaika: ei ilmoitettu<br />
Tutkimuskustannukset: Pirkanmaan maakuntamuseo<br />
Tutkimusraportti: Kirsi Luoto 26.2.<strong>2010</strong> ja 23.4.<strong>2010</strong><br />
Pirkanmaan maakuntamuseossa, kopio Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
TAMPERE VEIJANMÄENKATU<br />
Asemakaavamuutosalueen inventointi<br />
Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö<br />
Inventoija: Kirsi Luoto<br />
Pirkanmaan maakuntamuseo teki keväällä <strong>2010</strong> arkeologisen<br />
inventoinnin Tampereen Veijan mäenkadun asemakaavamuutosalueella.<br />
Veijanmäenkatu 16–20:ssa sijaitseva tontti on<br />
arkeologisesti potentiaalisella alueella, jota ei ole tarkastettu<br />
aiempien arkeologisten tutkimusten yhteydessä. Tästä syystä<br />
siellä tuli tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n ja muinaismuistolain<br />
13 §:n mukainen arkeologinen inventointi, jossa<br />
selvitettiin, sijaitseeko alueella kiinteitä muinais jäännöksiä.<br />
Kentällä tutkimusaluetta havainnoitiin silmämääräisesti, jonka<br />
jälkeen kiinteiden muinaisjäännösten esiintymisen kannalta<br />
potentiaalisille alueille kaivettiin koekuoppia. Inventoinnin<br />
tulosten perusteella voidaan todeta, ettei tutkitulla kaavamuutosalueella<br />
sijaitse kiinteää muinaisjäännöstä.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 26.–27.4.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: yksityinen<br />
Tutkimusraportti: Kirsi Luoto 10.8.<strong>2010</strong> Pirkanmaan<br />
maakuntamuseon arkistossa, kopio Museoviraston arkistossa.<br />
TERVOLA VAREVAARA<br />
Tuulivoimahankealueen inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoijat: Tapani Rostedt ja Hannu Poutiainen<br />
Maastotyön suoritettiin toukokuussa yhden päivän aikana<br />
kahden arkeologin voimin. Suunnitellun tuulipuiston alueella<br />
tarkastettiin suunnitellut voimaloiden paikat lähiympäristöineen<br />
noin 50 metrin säteellä, sähköaseman paikka lähiympäristöineen,<br />
sekä alueelle tulevien uusien tielinjojen urat ja liepeet.<br />
Työn valmisteluvaiheessa tehdyn karttaselvityksen perusteella<br />
alueelta ei ole odotettavissa historiallisen ajan muinaisjäännöksiä.<br />
Alue sijaitsee 40–80 metrin korkeudella, kivikautisilla korkeustasoilla.<br />
Alueen etelälaitamilla sijaitsee mahdollinen kivikautinen<br />
asuinpaikka, josta ei ole tehty löytöjä, mutta maastossa<br />
havaittujen painanteiden ja palaneiden kivien on arveltu<br />
olevan esihistoriallisia. Maasto on kallioista ja soista, kallioiden<br />
välinen maaperä on kivikkoista moreenia. Rinteillä on louhikkoja<br />
ja erikokoisia rakkoja.<br />
Tarkastetuilla alueilla havaittiin kuusi rakkakuoppa-aluetta,<br />
joista laajimmassa oli 17 kuoppaa ja pienimmässä vain yksi.<br />
Yksi voimalan paikoista sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä<br />
muinaisjäännöksestä, muut voimalanpaikat ovat etäämpänä.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 7.5.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: TuuliWatti Oy<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 7.6.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
TARVASJOKI, FORSSAN–LIEDON<br />
VOIMAJOHTO<br />
Ks. inventoinnit <strong>2010</strong>: Forssan–Liedon voimajohto,<br />
suunnittelualueen inventointi<br />
TERVO RIITNIEMI<br />
Kaava-alueen inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoijat: Hannu Poutiainen ja Tapani Rostedt<br />
Riitniemen itärannan kaavoitettava alue sijaitsee noin kilometri<br />
Tervon keskustasta etelään. Keskustassa harjumuodostumalta<br />
tunnetaan useita kivikautisia asuinpaikkoja, myös runsaat 500<br />
metriä kaava-alueen etelärajasta etelälounaaseen sijaitsee<br />
ennestään tunnettu Riitniemen kivikautinen asuinpaikka.<br />
lnventoinnin maastotyö tehtiin toukokuussa yhden päivän<br />
aikana kahden arkeologin voimin. Kivikkoisessa maastossa<br />
havaittiin paikoin rannan tuntumassa vähäkivisempiä maastonkohtia<br />
ja tasanteita. Nämä suppea-alaiset maastonkohdat<br />
koekuopitettiin. Missään ei kuitenkaan havaittu mitään<br />
muinaisjäännöksiin viittaavaa.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 4.5.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Tervon kunta<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 29.5.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
TOIVAKKA, JYVÄSKYLÄN SEUTU<br />
Ks. inventoinnit <strong>2010</strong>: Jyväskylän seutu,<br />
kulttuuriperintökohteiden inventointi<br />
TUUSULA KELLOKOSKEN RUUKKI<br />
Arkistoselvitys ja tarkkuusinventointi<br />
Museoviraston rakennushistorian osasto<br />
Inventoijat: Ulrika Köngäs ja Eeva Pettaý<br />
Tuusulan Kellokosken (Marieforsin) vuonna 1795 perustetulla<br />
ruukilla on tarkoitus tehdä pilaantuneiden maiden vaihtoja<br />
alueella, joka on osittain muinaisjäännösaluetta. Tämän vuoksi<br />
tehtiin arkistoselvitys ja tarkkuusinventointi.<br />
Tutkimuksen yhteydessä käytiin läpi ruukkia käsittelevät<br />
historialliset kartat ja arkistoaineisto, joiden avulla tarkasteltiin<br />
ruukin maankäytön historiaa ja arvioitiin mahdollisten säilyneiden<br />
rakenteiden sijaintia. Lisäksi joen länsirannalla suoritettiin<br />
tarkkuusinventointi. Maan päälle erottuvat 1900-luvun alun<br />
varastorakennukset kartoitettiin ja alueella kaivettiin koekuoppia<br />
mahdollisten maanalaisten kulttuurikerrosten ja<br />
rakenteiden selvittämiseksi.<br />
Kaikkiaan kartoitettiin 14 betonirakenteista varastorakennusta<br />
sekä kaksi mahdollista sortunutta varastorakennusta. Varastorakennukset<br />
on rakennettu 1900-luvun alussa. Koekuopista<br />
ei havaittu selviä rakenteita tai kulttuurikerroksia. Viitteitä<br />
mahdollisista arkeologisesti mielenkiintoisista kerroksista tai<br />
rakenteista havaittiin koekuopista 2 ja 3.<br />
203
Change language