arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Laitilan Vainionmäen myöhäisrautakautisella kalmistolla<br />
jatkettiin kuudetta vuotta yleisökaivausta.<br />
Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää kalmiston sisäistä<br />
rakennetta ja laajuutta sen pohjoisosassa sekä eteläreunalla.<br />
Kaivauksissa löydettiin runsaasti pääasiassa<br />
viikinkiaikaan ajoittuvia löytöjä, joiden joukossa oli ensimmäinen<br />
kalmistosta löydetty keihäänkärki. Pronssikorujen<br />
ja lasihelmien lisäksi talteen saatiin myös pahoin<br />
tulessa turmeltunut hopearahan puolikas. Kalmiston<br />
pohjoisosasta löydettiin lähinnä asuinpaikkaan viittaavaa<br />
löytöaineistoa kuten savitiivistettä ja palanutta<br />
savea, mutta rakenteellisesti myös kumpareen pohjoiskärki<br />
kuuluu kalmistoalueeseen. Lisävalaistusta kalmiston<br />
käyttöönottoajankohtaan ei onnistuttu saamaan,<br />
mutta sen rakenteesta ja laajuudesta saatiin uutta arvokasta<br />
tietoa. Kaikkiaan tutkittiin 39 neliömetriä. Kaivauksille<br />
osallistuvien määrä oli rajoitettu päivittäin<br />
kymmenestä kahteenkymmeneen. Kaivauksille osallistui<br />
yhteensä viitisen kymmentä kaivajaa, joista moni oli<br />
ollut mukana yleisökaivauksilla jo aiemmin.<br />
Savonlinnan Tynkkylänjoen alueelle on suunnitteilla<br />
suuri matkailuhanke. Moniperiodisten Kylmäniemi<br />
A- ja B-asuinpaikkojen laajuuden selvittämiseksi alueella<br />
tehtiin koekaivaukset kaavoitustyön pohjaksi. Molemmat<br />
asuinpaikat osoittautuivat arveltua laajemmiksi ja<br />
runsaslöytöisemmiksi.<br />
Muinaisjäännösten suojelun turvaamiseksi ja varmistamiseksi<br />
merkittiin Raahen Laivakankaalla puupaaluin<br />
ja merkintänauhalla 19 muinaisjäännöstä, jotka sijaitsevat<br />
lähellä kultakaivoshankealuetta.<br />
Kenttäkauden laajin inventointi tehtiin Skogens<br />
kulturarv i Kvarkenregionen -projektin puitteissa Laihialla.<br />
Hankkeen pilottivuoden rahoitus tuli Euroopan<br />
Unionin Botnia Atlantica -ohjelman ja Pohjanmaan liiton<br />
kehittämisrahoista. Useimmat Laihian alueen muinaisjäännökset<br />
sijaitsevat metsissä. Projektissa haluttiin<br />
parantaa yhteistyötä metsätalouden toimijoiden kanssa<br />
ja edistää metsissä olevien muinaisjäännösten suojelua.<br />
Siksi yhteistyötahona oli Metsäkeskus Etelä-Pohjanmaa.<br />
Tiivistä yhteistyötä tehtiin myös alueen muiden<br />
metsätalouden toimijoiden kanssa. Inventoinnissa saatiin<br />
runsaasti uutta tietoa Laihian kivikautisesta asutuksesta<br />
ja sieltä löytyi useita ennalta tuntemattomia kivikautisia<br />
asumuspainanteita. Laihian suurin muinaisjäännösryhmä<br />
on pronssikaudelta historialliselle ajalle<br />
ajoittuvat röykkiöt (1500 eKr.–1800-luku). Myöhäisemmän<br />
ihmistoiminnan merkkejä ovat tervahaudat ja<br />
viljelyhistorialliset kohteet. Inventoinnin tulosten ja<br />
historiallisten karttojen avulla on mahdollista selvittää<br />
hyvinkin yksityiskohtaisesti Laihian maankäytön historia.<br />
Skogens kulturarv i Kvarkenregionen -projektin pilottivuoden kohdealueeksi<br />
valitun Laihian metsistä tunnetaan poikkeuksellisen runsaasti<br />
eri-ikäisiä ihmistoiminnasta kertovia muinaisjäännöksiä. Kuvan kiveys<br />
liittyy Rajavuorenluhdat-nimiseen historiallisen ajan asuinpaikkaan.<br />
Kuva: Satu Koivisto, Museovirasto <strong>2009</strong>.<br />
I skogarna i Laihela, som valdes till pilotårets målområde för projektet<br />
Skogens kulturarv i Kvarkenregionen, känner man till exceptionellt<br />
många fornlämningar som berättar om mänsklig verksamhet under olika<br />
tider. Stensättningen på bilden anknyter till boplatsen Rajavuorenluhdat<br />
från den historiska tiden. Foto: Satu Koivisto, Museiverket<br />
<strong>2009</strong>.<br />
Laihia Tölmä – 1700-luvun kartan mukaan metsässä on kulkenut vanha<br />
ratsutie Sarvijoelta Laihialle. Kuva: Sirkka-Liisa Seppälä, Museovirasto<br />
<strong>2009</strong>.<br />
Tölmä i Laihela – enligt en karta från 1700-talet har det gått en gammal<br />
ridväg från Sarvijoki till Laihela i skogen. Foto: Sirkka-Liisa Seppälä,<br />
Museiverket <strong>2009</strong>.<br />
9
Change language