arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 29.6.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Metsähallitus<br />
Tutkimusraportti: Pirjo Rautiainen Metsähallituksen<br />
arkistossa, kopio Museoviraston arkistossa.<br />
KITTILÄ POMOKAIRA<br />
Ks. inventoinnit <strong>2009</strong>: Sodankylä ja Kittilä Pomokaira,<br />
kulttuuriperintökohteiden inventointi<br />
KOTKA MUSSALO LÄNSI<br />
Hiilimiilujen dokumentointi<br />
Kymenlaakson museo<br />
Tutkija: Marita Kykyri<br />
Kymenlaakson museo suoritti syyskuussa <strong>2009</strong> yhteensä 33<br />
hiilimiilun tarkastuksen ja dokumentoinnin Kotkan Mussalon<br />
Takakylän alueella. Historialliseen aikaan ajoittuvien miilujen<br />
dokumentointi tuli ajankohtaiseksi Takakylän Santalahden ja<br />
Niinilahden alueisiin liittyvän kahden kaavahankkeen<br />
yhteydessä. Koska molempiin hankkeisiin liittyi suunnitelmia,<br />
joiden yhteydessä alueella sijaitsevat hiilimiilut voisivat<br />
tulevaisuudessa kokonaisuudessaan tai ainakin osaksi tuhoutua,<br />
katsottiin kaava-alueilla sijaitsevat miilut aiheellisiksi<br />
mittaus- ja valo kuvadokumentoida ennen kaavahankkeiden<br />
toteutumista.<br />
Kaikki dokumentoidut miilut edustivat pohja-alaltaan suorakaiteista<br />
miilutyyppiä, jota reunusti yhtenäinen tai katkonainen<br />
kaivanto. Ulkoisilta mitoiltaan miilut poikkesivat toisistaan hyvin<br />
vähän – miilujen perusmitat vaihtelivat 9–12 x 5–7 x 0,3–1<br />
metriin, ”standardimiilun” ollessa kooltaan 10–11 x 6 x<br />
0,5–0,8 metriä. Santalahden ja Niinilahden miilut edustivat ns.<br />
lamamiilutyyppiä, ja niille oli ominaista maaston korkeuskäyriin<br />
nähden poikittainen sijainti. Pääosa miiluista sijaitsi 4–7<br />
metrin korkeudella merenpinnan yläpuolella.<br />
Mussalon saarella sijaitsevien miilujen suuri määrä (runsaat<br />
300) viittaa puuhiilen tuotannon olleen aikoinaan ”teollista”.<br />
Toiminnan laajuuden ja säilyneiden miilujen suuren määrän<br />
perusteella on yllättävää, ettei paikallinen perimätieto sen<br />
enempää kuin kirjallinen lähdeaineistokaan tunne mainintoja<br />
Mussalon saaren menneiden aikojen puuhiilituotannosta.<br />
Mussalon saaren hiilimiilut, syksyllä <strong>2009</strong> dokumentoidut<br />
mukaan lukien, ajoittuvat todennäköisimmin 1700-luvun<br />
lopulle ja 1800-luvun alkupuoliskolle. Mainittuna aikana<br />
puuhiilen kysyntää lisäsivät ainakin Kotkan alueen linnoitustyöt<br />
ja Ruotsinsalmen varuskuntakaupunki.<br />
Löydöt: –<br />
Ajoitus: historiallinen aika<br />
Tutkitun alueen laajuus: 26 hehtaaria<br />
Kenttätyöaika: 17.–29.9.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Kotkan kaupunki<br />
Tutkimusraportti: Marita Kykyri 29.6.<strong>2010</strong> Kymenlaakson<br />
museossa, kopio Museoviraston arkistossa.<br />
KOUVOLA VALKEALA VERLA<br />
Osayleiskaava-alueen inventointi<br />
Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n osasto<br />
Inventoija: Kreetta Lesell<br />
Verlan tehdasalueen eteläpuolelle valmistellaan osayleiskaavan<br />
laajennusta, minkä vuoksi alueelle tehtiin arkeologinen inventointi.<br />
Kaava-alueella havaittiin kaksi ennestään tuntematonta<br />
röykkiötä. Vähä-Kamposen röykkiöt ovat todennäköisesti<br />
historiallisen ajan viljely-/kaskiraunioita. On kuitenkin<br />
mahdollista, että Vähä-Kamposen röykkiöistä A ja B ovat<br />
esihistoriallisia hautaröykkiöitä. Huiperinojan röykkiöt ovat<br />
epämääräisempiä. Ne ovat todennäköisesti melko uusia<br />
peltoraunioita.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 4.–5.11.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Ympäristönsuunnittelu Oy<br />
Tutkimusraportti: Kreetta Lesell 1.12.<strong>2009</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
KRISTIINANKAUPUNKI<br />
Ks. inventoinnit <strong>2009</strong>: Pohjanmaa, tuulipuistoalueiden<br />
inventointi<br />
KUHMALAHTI KIRKONKYLÄN KESKUSTA<br />
Asemakaava-alueen inventointi<br />
Museovirasto rakennushistorian osasto<br />
Inventoija: Ulrika Köngäs<br />
Kuhmalahden kirkonkylän keskustan asemakaava-alueella<br />
suoritettiin arkeologinen inventointi 6.8.<strong>2009</strong>. Inventoinnin<br />
tarkoituksena oli täydentää vuonna 2007 Kuhmalahden<br />
kirkonkylässä tehtyä arkeologista inventointia selvittämällä<br />
suunnitelma-alueen historiallisen ajan muinaisjäännökset.<br />
Inventoinnin yhteydessä tarkastettiin alueella sijaitseva keskiaikainen<br />
kylätontti, vanha kirkonpaikka sekä saatu kiviperustuksesta,<br />
jonka tulkittiin liittyvän 1900-luvun rakennuksen<br />
puutarhapengerryksiin.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 6.8.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Kuhmalahden kunta<br />
Tutkimusraportti: Ulrika Köngäs 14.10.<strong>2009</strong><br />
Museoviraston arkistossa.<br />
KUHMALAHTI KIVISALMI LIIKKAINKALLIO<br />
Inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoija: Timo Jussila<br />
Kuhmalahden Kivisalmen Likkainkalliolla tehtiin muinaisjäännösinventointi<br />
yhden päivän aikana toukokuussa <strong>2009</strong>.<br />
Alueella on siellä täällä runsaasti avointa ja rikkoutunutta<br />
maata, josta saattoi tehdä pintahavaintoja. Alueella sijaitsee<br />
kaksi kesämökkiä, saunarakennus ja vajoja.<br />
Inventoinnissa ei havaittu muinaisjäännöksiä.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 21.5.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: yksityinen<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 1.6.<strong>2009</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
KUHMO KELLOJÄRVI<br />
Kulttuuriperintökohteiden inventointi<br />
Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut<br />
Inventoija: Ville Laurila<br />
99
Change language