arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Parkanon nykyinen, vakituinen asutus on saanut alkunsa<br />
1600-luvulla, jolloin se on kuulunut Ikaalisiin. Liesjärven seutu<br />
on ollut asumatonta takamaata myöhäiselle historialliselle ajalle<br />
saakka. Itse Liesjärvi on aina ollut ja on edelleenkin erämaata.<br />
Periaatteessa tämän kaltaisella suhteellisen pienellä latvajärvellä<br />
voisi sijaita 1–2, enemmän tai vähemmän vakituisesti käytettyä<br />
pyynti- tai eräkulttuurin leiripaikkaa – tuskin vakituisia asuinpaikkoja.<br />
Tutkitulla alueella ei sellaista kuitenkaan ole.<br />
Alueen pohjoispuolella on Kiuaskangas-niminen alue, joka<br />
voisi viitata eräsijan kiukaaseen. Siellä ei myöskään havaittu<br />
tämän kaltaiselle maastolle tyypillisiä hiilen- ja tervapolton<br />
merkkejä.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 1.12.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Insinööritoimisto Poutanen Oy<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 17.1.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
PERHO<br />
Historiallisen ajan hautapaikkojen inventointi<br />
Turun yliopiston <strong>arkeologia</strong>n oppiaine<br />
Inventoija: Juha Ruohonen<br />
Tutkimuksen päämääränä oli Perhon historiallisen ajan<br />
ruumiskalmistojen ja muiden hautapaikkojen paikantaminen<br />
ja arkeologinen tarkastus. Arkistoselvityksen perusteella esille<br />
tulleet kohteet pyrittiin tarkastamaan maastossa niiden tarkemman<br />
luonteen, laajuuden ja ajoituksen selvittämiseksi.<br />
Perhossa hautapaikat sijaitsevat usein pienissä saarissa tai<br />
niemissä, mutta historiallinen hautauspaikka tunnetaan myös<br />
Suomen sotaan liittyvän Kokkonevan taistelupaikan yhteydestä.<br />
Jängännevan Kalmasaari ja Möttösen Kalmusaari ovat pysyviä<br />
hautauksia sisältäviä ruumiskalmistoja, kun taas Salamajärven<br />
Ruumissaari on todennäköisesti kesähautausmaa.<br />
Löydöt: TYA 867 (luuta)<br />
Kenttätyöaika: syyskuussa <strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: ei ilmoitettu<br />
Tutkimusraportti: Juha Ruohonen 31.12.<strong>2010</strong> Turun<br />
yliopistossa, kopio Museoviraston arkistossa.<br />
PIRKKALA PAPPILA<br />
Ranta-asemaakaavan muutosalueen inventointi<br />
Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö<br />
Inventoija: Hanna-Leena Salminen<br />
Pirkanmaan maakuntamuseo teki arkeologisen inventoinnin<br />
Pirkkalan Pappilan, Uittamon ja Pihlajaniemen alueilla<br />
syys-lokakuussa. Pirkkalan kunta on laatimassa alueille<br />
ranta-asemakaavan muutosta ja inventointi kuului kaavaa<br />
varten tehtäviin selvityksiin.<br />
Inventointialueen läheisyydessä on useita esihistoriallisia<br />
löytöpaikkoja, lisäksi etukäteen käytettävissä olevan materiaalin<br />
perusteella Pirkkalan vanha pappilan paikka todettiin<br />
mahdolliseksi kiinteäksi muinaisjäännökseksi.<br />
Inventoinnissa Pappilan paikka todettiin kiinteäksi muinaisjäännökseksi.<br />
Lisäksi Pihlajaniemestä löydettiin kvartsi-iskoksia.<br />
Löytöpaikan läheisyydessä sijaitsee kvartsisuoni, ja löytö<br />
tulkittiin raaka-aineen hankintapaikaksi.<br />
Löydöt: KM 37995; KM <strong>2009</strong>065<br />
Kenttätyöaika: syys-lokakuu <strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: ei ilmoitettu<br />
Tutkimusraportti: Hanna-Leena Salminen 11.12.<strong>2009</strong><br />
Pirkanmaan maakuntamuseon arkistossa, kopio Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
POHJANMAA (ILMAJOKI, KURIKKA,<br />
KRISTIINANKAUPUNKI, MAALAHTI,<br />
NÄRPIÖ, RAIPPALUOTO JA VÄHÄKYRÖ)<br />
Tuulipuistoalueiden inventointi<br />
Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n osasto<br />
Inventoija: Katja Vuoristo<br />
EPV Tuulivoima Oy suunnittelee tuulivoimapuistoja Pohjanmaan<br />
seitsemään eri kuntaan, Ilmajoelle, Kurikkaan, Kristiinankaupunkiin,<br />
Maalahdelle, Närpiöön, Raippaluotoon ja<br />
Vähäkyröön. Näistä kuudessa suunnittelualueiden arkeologiset<br />
PIRKKALA NAISTENMATKANLAHTI<br />
Asemakaava-alueen inventointi<br />
Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö<br />
Inventoija: Hanna-Leena Salminen<br />
Pirkanmaan maakuntamuseo teki arkeologisen inventoinnin<br />
Pirkkalan Naistenmatkanlahden alueella toukokuussa <strong>2009</strong>.<br />
Inventointi liittyi asemakaavan laatimiseen.<br />
Inventoinnissa tarkastettiin yksi entuudestaan tunnettu kohde,<br />
kiviaita, ja paikallistettiin yksi uusi kohde, kivillä reunustettu<br />
maakuoppa. Molemmat kohteet saattavat liittyä alueella<br />
olleisiin sotilastorppiin.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: toukokuu <strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Pirkkalan kunta<br />
Tutkimusraportti: Hanna-Leena Salminen 28.8.<strong>2009</strong><br />
Pirkanmaan maakuntamuseon arkistossa, kopio Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
Pohjanmaan alueelle suunnitellaan rakennettavaksi monia tuulivoimapuistoja.<br />
Närpiössä inventoitiin yhtä suunnittelualuetta. Kompassbergetillä<br />
dokumentoitiin kompassiruusu. Kuva: Katja Vuoristo,<br />
Museovirasto.<br />
I Österbotten ska många vindkraftsparker byggas. I Närpes inventerades<br />
ett planeringsområde. På Kompassberget dokumenterades en<br />
kompassros. Foto: Katja Vuoristo, Museiverket.<br />
111
Change language