arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
merkittävä kohde on vuosina 1942–44 Hyrynsalmelta Kuusamoon<br />
rakennettu kenttärata, joka tunnetaan myös nimellä<br />
”kuolemanrata”. Saksalaisten sotilaiden valvomaan rakennustyöhön<br />
oli pakotettu eri maiden sotavankeja, joista monet<br />
kuolivat. lnventointialueella radan linjauksen pituus on 25 km,<br />
ja siihen liittyy vankileirin paikka, puolustusasemia, erityyppisiä<br />
rakennusjäännöksiä ja vankien hautoja.<br />
Taivalkosken läntisellä tutkimusalueena arviolta noin 30 %<br />
pinta-alasta (noin 6000 hehtaaria) on havaintomahdollisuuden<br />
sekä eri kohteiden löytämismahdollisuuden (maasto, maaperä,<br />
tapahtunut maanmuokkaus) perusteella otollista kulttuuriperintöinventoinnille.<br />
Inventoinnissa <strong>2009</strong> tutkittiin siitä noin kolmasosa.<br />
Osa inventointialueista valittiin arkistotietojen ja paikallisten<br />
asukkaiden sekä metsurien haastattelujen perusteella. Sen<br />
lisäksi valittiin tutkimusalueelle melko tasaisesti jakautuneita<br />
alueita, joilla oli tietty topografinen, eri muinaisjäännösryhmille<br />
ja kulttuuriperintökohteille tyypillinen, ympä ristö.<br />
Löydöt: KM 37916:1–2<br />
Kenttätyöaika: kesäkuu <strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Metsähallitus<br />
Tutkimusraportti: Hans-Peter Schulz ja Jouni Taivainen<br />
31.7.<strong>2009</strong> Metsähallituksen arkistossa, kopio Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
TAMMELA<br />
Rautakauden periodi-inventointi<br />
Oulun yliopiston <strong>arkeologia</strong>n laboratorio ja Turun yliopiston<br />
<strong>arkeologia</strong>n oppiaine<br />
Inventoijat: Jari-Matti Kuusela ja Jasse Tiilikkala<br />
Syys-lokakuussa <strong>2009</strong> tehty Tammelan kunnan rautakauden<br />
periodi-inventointi liittyi Jari-Matti Kuuselan väitöskirjatyöhön.<br />
Suomen Kulttuurirahaston Hämeen maakuntarahasto myönsi<br />
tutkimuksia varten 5000 euron suuruisen apurahan. Inventoinnissa<br />
keskityttiin metallikautisiin, erityisesti rautakautisiin,<br />
muinaisjäännöksiin. Erityishuomio kiinnitettiin rautakauden<br />
asuinpaikkojen löytämiseen. Luonteeltaan inventointi oli<br />
tutkimuksellinen periodi-inventointi, jossa pääpaino oli<br />
ennestään tuntemattomien kohteiden löytämisellä.<br />
Inventoinnissa Tammelan kunnan alueelta löydettiin kuusi<br />
ennestään tuntematonta muinaisjäännöstä ja Forssan puolelta<br />
yksi. Näistä kaksi ajoittuu metallikautisiksi: Sipilä 1 on pronssija/tai<br />
rautakautinen asuinpaikka ja Mustialan opetusmaatila<br />
-niminen kohde rautakautinen asuinpaikka. Muut löydetyt<br />
kohteet ovat kivikautisia asuinpaikkoja.<br />
Löydöt: KM 38156–38162<br />
Kenttätyöaika: 16.9.–9.10.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Suomen Kulttuurirahaston<br />
Hämeen maakuntarahasto<br />
Tutkimusraportti: Jari-Matti Kuusela ja Jasse Tiilikkala<br />
1.4.<strong>2010</strong> Museoviraston arkistossa.<br />
TAMPERE KALEVANRINNE<br />
Osayleiskaava-alueen inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoijat: Hannu Poutiainen ja Tapani Rostedt<br />
Kalevanrinteen osayleiskaava-alueen arkeologisessa inventoinnissa<br />
todettiin rakentamattomalla puisto- ja metsäalueella<br />
Kalevantien pohjoispuolella, harjun pohjoisrinteellä lukuisia<br />
erilaisia ihmistekoisia kuoppia ja kuopanteita. Nämä ovat<br />
enimmäkseen 1900-luvun hiekanotto- ja roskakuoppia tms.<br />
Muinaisjäännöksiksi todettiin alueelta tavatut hiilimiilut. Nämä<br />
ovat pyöreitä, suppilomaisia kuoppia, joiden pohjalla oli paksu<br />
hiili- ja kekälekerros, ja niissä on tehty koti- tai kyläsepän<br />
tarpeiksi ahjohiiliä.<br />
Alueelta todettiin myös kahdeksan pyöreää, halkaisijaltaan<br />
3–4-metristä kivikehää, joiden funktio jäi epäselväksi, mutta<br />
jotka voivat liittyä alueella 1939–44 toimineisiin ilmatorjuntayksiköihin.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 29.5.–1.6.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Tampereen kaupunki<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 18.6.<strong>2009</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
TAMPERE NALLENPUISTO<br />
Asemakaava-alueen inventointi<br />
Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö<br />
Inventoija: Kalle Luoto<br />
Pirkanmaan maakuntamuseo teki arkeologisen inventoinnin<br />
Tampereen keskustan itäpuolella Ritakadun ja Ketunkadun<br />
välissä sijaitsevalla Nallenpuiston asemakaava-alueella.<br />
Inventoidun, runsaan hehtaarin laajuisen suunnittelualueen<br />
lähistöltä tunnetaan kaksi kivikautista irtolöytökohdetta,<br />
Toimelankatu ja Karhunkatu 75. Näiden lisäksi Nallenpuiston<br />
asemakaavoitettavan alueen reunamilta tunnetaan mahdollisesti<br />
rautakautinen irtolöytökohde Sudenkatu 32.<br />
Alueelta ei tehty muinaisjäännöshavaintoja.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 17.7.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Tampereen kaupunki<br />
Tutkimusraportti: Kalle Luoto <strong>2009</strong> Pirkanmaan<br />
maakuntamuseossa, kopio Museoviraston arkistossa.<br />
TAMPERE SANTALAHTI<br />
Asemakaava-alueen inventointi<br />
Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö<br />
Inventoija: Kalle Luoto<br />
Pirkanmaan maakuntamuseo teki arkeologisen inventoinnin<br />
Tampereen Santalahden asemakaava-alueella kesällä <strong>2009</strong>.<br />
Inventoinnissa saatiin talteen yksi esihistoriallinen kvartsi-iskos,<br />
jonka löytöpaikan yhteydestä ei kuitenkaan tehty havaintoja<br />
kiinteästä muinaisjäännöksestä. Muut kuusi inventoitua<br />
kohdetta ovat historiallisen ajan rakenteita, joiden merkitys<br />
paikallisesta näkökulmasta saattaa olla merkittävä, mutta joita<br />
ei kuitenkaan voida pitää muinaismuistolain tarkoittamina<br />
muinaisjäännöksinä.<br />
Inventoinnin yhteydessä tarkastettiin myös varsinaisen inventointialueen<br />
ulkopuolella Pispalassa sijaitseva ensimmäisen<br />
maailmansodan aikainen linnoituslaite. Se on ainoa tämän<br />
inventoinnin tuloksena muinaisjäännöskohteena pidettävä<br />
rakenne.<br />
Löydöt: KM 38014<br />
Kenttätyöaika: viisi päivää kesällä <strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Tampereen kaupunki<br />
Tutkimusraportti: Kalle Luoto 8.12.<strong>2009</strong> Pirkanmaan<br />
maakuntamuseon arkistossa, kopio Museoviraston arkistossa.<br />
122
Change language