arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kaivutöiden seuranta tehtiin kivikautisella asuinpaikka-alueella<br />
sijaitsevaan aittaan vedettävien sähköjen vuoksi. Lisäksi<br />
tutkittiin portaiden rakennuspaikka, joka sijaitsi Museoviraston<br />
koekaivausryhmän vuonna 2007 tutkiman alueen vieressä.<br />
Kaapeliojasta löytyi muutamasta kohdasta kvartsi-iskoksia.<br />
Muuta kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa ei havaittu,<br />
vaikka Nokkalan majan pihalla on jälkiä kivikautisesta<br />
ihmistoiminnasta laajalla alueella.<br />
Löydöt: KM 37941:1–7<br />
Ajoitus: kivikautinen<br />
Tutkitun alueen laajuus: ei ilmoitettu<br />
Kenttätyöaika: 18.5.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Kainuun museo, virkatyö<br />
Tutkimusraportti: Esa Suominen 20.5.<strong>2009</strong> Kainuun<br />
museo, kopio Museoviraston arkistossa.<br />
PIHTIPUDAS MADENEVA<br />
Kivikautisen asuinalueen rajojen määrittäminen<br />
(tarkkuusinventointi)<br />
Pk 331203 Pihtipudas<br />
P: 7031577, I: 3427437<br />
N: 7028631, E: 427295<br />
z: 115–117<br />
Keski-Suomen museo<br />
Tutkija: Miikka Kumpulainen<br />
Keski-Suomen museo teki kesäkuussa <strong>2009</strong> tarkkuusinventoinnin<br />
Pihtiputaan Pohjoisniemen pohjoisosaan, jossa määriteltiin<br />
Madenevan kivikautisen asuinkentän lounais- ja länsipuolen<br />
alueen rajat. Tutkimusalue sijaitsee nykyisin tunnetun Madenevan<br />
muinaisjäännösalueen ulkopuolella, mutta vuoden 2008<br />
koekaivauksen perusteella muinaisjäännösalue jatkui nyt<br />
(<strong>2009</strong>) tutkittavalle alueelle.<br />
Alueen rajojen määrittäminen oli ajankohtaista, koska usealla<br />
paikallisella toimijalla on intressejä tähän alueeseen. Tarkkuusinventoitu<br />
alue oli laajuudeltaan noin 1,23 hehtaaria. Tutkimus<br />
toteutettiin yleisökaivauksena. Kaivajina toimivat Pihtipudasseuran<br />
vapaaehtoiset kaivajat.<br />
Vaikkakin nyt tutkitulla alueella saatiin rajattua selvä kiinteä<br />
muinaisjäännösalue, joka on liitoksissa Madenevaan, niin on<br />
silti hyvin todennäköistä, että kivikautinen asuinalue jatkuu<br />
raviradan toisella (lounais)puolella samanlaisena helmiketjumaisena<br />
nauhana koko Pohjoisniemen rannan läpi.<br />
Löydöt: KM 38238:1–5<br />
Ajoitus: esihistoriallinen<br />
Tutkitun alueen laajuus: 1,23 hehtaaria<br />
Kenttätyöaika: 22.–26.6.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Keski-Suomen museo, virkatyö<br />
Tutkimusraportti: Miikka Kumpulainen 26.3.<strong>2010</strong><br />
Keski-Suomen museossa, kopio Museoviraston arkistossa.<br />
PIHTIPUDAS POHJOISNIEMI<br />
Kivikautisten löytöpaikkojen ympäristön koekaivaus<br />
Pk 233412 + 331203 Pihtipudas<br />
P: 7030453, I: 3426683<br />
N: 7027508, E: 426541<br />
z: 115,65 – 119,00<br />
Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n osaston koekaivausryhmä 2<br />
Kaivaustenjohtaja: Simo Vanhatalo<br />
Museoviraston koekaivausryhmä 2 tutki kesämökkitontille<br />
suunnitellun vesijohtolinjan, joka tullaan liittämään kunnan<br />
vesi- ja viemärijärjestelmään. Aikaisemmin Pohjoisniemen<br />
laajalta länsirannan alueelta oli löydetty runsaasti kivikautisia<br />
asuinpaikkalöytöjä.<br />
Tontille johtavalta vesijohtolinjalta ei löytynyt mitään kivikauteen<br />
viittaavaa.<br />
Linjan lisäksi tutkittiin mökkien läheisyydessä vuonna 2008<br />
kunnallisen vesijohtolinjan reitin koekaivauksien yhteydessä<br />
löydettyä kiveystä ja sen vieressä olevaa punaiseksi värjäytynyttä<br />
maaläikkää. Kiveys osoittautui syvälle maahan ulottuvaksi<br />
pyöreähköksi, kaivomaiseksi kaivannoksi, jonka pohjalla oli<br />
pyöreä rengasmainen hiilensekainen kuvio. Rakenteen<br />
käyttötarkoitus jäi epäselväksi. Idempänä ollut punaiseksi<br />
värjäytynyt hiekka-alue oli peräisin laakeasta vähäkivisestä<br />
tulisijasta. Kummastakaan rakenteesta ei löytynyt yhtään<br />
löytöä. Todennäköisesti rakenteet liittyvät johonkin historiallisen<br />
ajan toimintaan.<br />
Löydöt: –<br />
Ajoitus: historiallinen aika?<br />
Tutkitun alueen laajuus: tutkimusala 500 m ² ,<br />
kaivaus 5 m ²<br />
Kenttätyöaika: 11.–15.5.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n<br />
osaston koekaivausryhmä<br />
Tutkimusraportti: Simo Vanhatalo 3.12.<strong>2009</strong><br />
Museoviraston arkistossa.<br />
PORI HALLINTOKORTTELI<br />
Kaupunkiarkeologinen koekaivaus<br />
Pk 114303 Ruosniemi<br />
P: 6831150, I: 3223120<br />
N: 6828284, E: 223061<br />
Museoviraston rakennushistorian osasto<br />
Kaivaustenjohtaja: Päivi Hakanpää<br />
Koekaivausten tarkoituksena oli selvittää Porin keskustassa,<br />
korttelissa nro 10 sijaitsevien tonttien nro 17 ja 18 kulttuurikerrosten<br />
paksuus, ajoitus sekä mahdolliset rakenteet. Porin<br />
kaupunki suunnittelee paikalle uutta hallintorakennusta.<br />
Elokuussa <strong>2009</strong> tutkittiin yhteensä 48,5 neliömetrin kokoinen<br />
alue.<br />
Tontin 18 itäosassa oli säilynyt 1,5 metrin paksuisten purku- ja<br />
täyttömaakerrosten alla noin 90 senttimetrin paksuiset kulttuurikerrokset,<br />
joihin liittyi kivi- ja puurakenteita. Kerrokset ja<br />
rakenteet ajoittuvat löytöjen perusteella 1700- ja 1800-luvuille.<br />
Tontin länsiosan lähes 50 senttimetrin paksuiset kulttuurikerrokset<br />
ovat muodostuneet todennäköisesti 1700-luvun lopulla ja<br />
etupäässä 1800-luvun alkuvuosikymmeninä.<br />
Tontin 17 länsiosan kulttuurikerrokset olivat paksuudeltaan<br />
lähes 50 senttimetriä. Ne ovat muodostuneet todennäköisesti<br />
1700-luvulla. Tontin itäosan noin 40 senttimetrin paksuiset<br />
kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti muodostuneet 1700-<br />
luvun lopulla ja etupäässä 1800-luvun alkuvuosikymmeninä.<br />
Tontin nro 17 alueella uudemmat kaivannot olivat tuhonneet<br />
vanhoja maakerroksia.<br />
Molempien tonttien alueilla on ollut runsaasti kunnallistekniikkaan<br />
liittyviä kaivantoja, eikä kaikkien sijainti ilmene kartoista.<br />
Kaikista koeojista löytyi tulipaloihin liittyviä jälkiä, vaikka<br />
selviä, yhtenäisiä palokerroksia oli koeojista vaikea havaita.<br />
Suurimmassa osassa 1800-luvulle ajoitettavista esineistä on<br />
72
Change language