arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
voimajohdon reitin läheisyydessä. Kohteen sijainti kuitenkin<br />
tarkentui, sen todettiin sijaitsevan noin 150 metriä etelään<br />
ilmoitetuista koordinaateista.<br />
Nyt tehdyssä inventoinnissa löydettiin kaksi mahdollista<br />
muinaisjäännöskohdetta, jotka myös sijaitsevat suunnitellun<br />
voimajohdon läheisyydessä.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 11.–19.10.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Metsähallitus ja<br />
Fortum Power Heat<br />
Tutkimusraportti: Juha-Pekka Joona 27.10.<strong>2010</strong><br />
Museoviraston arkistossa.<br />
ajoittamatonta liesipaikkaa. Lisäksi havaittiin yksi mahdollinen<br />
pyyntikuoppa, 17 tervahautaa tai hiilimiilua – kaikkiaan 30<br />
kohdetta.<br />
Yhteensä alueelta tunnetaan 51 muinaisjäännöskohdetta, joista<br />
43 on suojelukohteita.<br />
Löydöt: KM 38511–38522<br />
Kenttätyöaika: 4.–13.9.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Kolarin kunta<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 30.10.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
KOLARI LUNTANGINKANGAS JA<br />
MOOTTORIRATA<br />
Kivikautisten asuinpaikkojen inventointi<br />
Yksityinen toimija<br />
Inventoijat: Göran Lybäck, Timo Palin ja Esa Hertell<br />
Kolarin kunnan Luntanginkankaan arkeologisen inventoinnin<br />
ensimmäinen jakso tehtiin heinäkuussa <strong>2010</strong> ja toinen jakso<br />
syyskuussa <strong>2010</strong>. Inventointi liittyi Göran Lybäckin valmisteilla<br />
olevaan pro gradu -tutkielmaan.<br />
Inventoinnin tavoitteena oli löytää Kolarista vanhoilta veden<br />
muovaamilta, noin 160 metriä meren pinnan yläpuolella<br />
olevilta rantatörmiltä kivikautista asutusta. Korkeus merenpinnasta<br />
on lähes sama, josta ruotsalaiset Palmbo ja Östlund<br />
Norrbottens museumista löysivät vuonna <strong>2009</strong> Pajalan<br />
Koskenkankaan 11400 vuotta vanhan kivikautisen asuinpaikan.<br />
Heinäkuussa <strong>2010</strong> tehdyn inventoinnin löydöt olivat tavoitteiden<br />
mukaiset ja lupaavia jatkotutkimukselle. Ajan puutteen<br />
vuoksi inventointi jouduttiin jakamaan kahteen jaksoon.<br />
Syyskuussa <strong>2010</strong> jatkettiin kesken jäänyttä inventointia,<br />
jolloin keskityttiin pääasiassa heinäkuussa löytyneen Luntanginkankaan<br />
asuinpaikan ympäristön inventointiin. Luntanginkankaan<br />
löytöpaikka osoittautui alueeltaan laajaksi ja empiirisen<br />
löytöaineiston osalta erittäin rikkaaksi.<br />
Löydöt: KM 38395–38397<br />
Kenttätyöaika: heinäkuussa ja syyskuussa <strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: yksityinen rahoitus<br />
Tutkimusraportti: Göran Lybäck Museoviraston arkistossa.<br />
KOLARI MUONIONJOKI–TORNIONJOKI<br />
Osayleiskaava-alueen inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoijat: Timo Jussila ja Timo Sepänmaa<br />
Muonionjoen–Tornionjoen osayleiskaava-alueen inventoinnissa<br />
tutkittiin Muonionjoen ja Tornionjoen rannat Kolarin kunnassa,<br />
jokirannasta karkeasti noin 500 metrin etäisyydelle. Kolarinsaari<br />
tutkittiin kokonaisuudessaan.<br />
Alueelta tunnettiin ennestään seitsemän kivikautista asuinpaikkaa<br />
ja viisi kivikautista löytöpaikkaa, yksi pyyntikuoppakohde,<br />
kuusi terva- tai hiilihautaa, sekä kaksi muuta kohdetta,<br />
yhteensä 21 muinaisjäännöskohdetta.<br />
Inventoinnissa löytyi kymmenen kivikautista asuinpaikkaa ja<br />
yksi löytöpaikka (joka on mahdollinen asuinpaikka), sekä kaksi<br />
KONNEVESI PUKARAJÄRVI<br />
Rantaosayleiskaava-alueen inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoijat: Hannu Poutiainen ja Tapani Rostedt<br />
Pukarajärven rantaosayleiskaava-alueella tehtiin arkeologinen<br />
inventointi kahden arkeologin voimin alkukesästä <strong>2010</strong>.<br />
Olosuhteet peitteisillä metsäalueilla olivat hyvät sekä viljellyillä<br />
pelloilla vaihtelevasti hyvät tai kohtuulliset: kaikille kylvetyillekin<br />
pelloille päästiin kysyttäessä tekemään pintapoimintaa.<br />
Osa peltoalueista oli kuitenkin nurmella. Pelloilla ei kuitenkaan<br />
havaittu merkkejä muinaisjäännöksistä.<br />
Kenttätyömenetelminä käytettiin koekuopitusta, seulontaa,<br />
maanäytekairausta ja silmänvaraista havainnointia.<br />
Histo riallisen ajan mahdollisista muinaisjäännöksistä ja<br />
tunnetuista irtolöydöistä haastateltiin paikallisia asukkaita,<br />
mm. erästä 93-vuotiasta informanttia. Heiltä saadut tiedot<br />
auttoivat irtolöytöihin liittyvien löytösuhteiden selvittämisessä.<br />
Ennestään tunnetut irtolöytöpaikat tarkastettiin. Pukarajärven<br />
rakentamattomat ranta-alueet tarkastettiin silmänvaraisesti.<br />
Muinais-Päijänne ei ole ulottunut Pukarajärvelle. Lahnanenjärven<br />
rantoja tarkastettiin pistokokein muinaisjäännöksille<br />
soveliaaksi arvelluilta kohdin. Järvi on ollut hetken Muinais-<br />
Päijänteen osana noin 5500–5000 eKr. Myös Pukarasta<br />
laskevan Myllyjoen varret tutkittiin. Jokilaakso on ollut Muinais-<br />
Päijänteen lahtea. Muinais-Päijänteen lahdenpohjukkana<br />
noin 1000 vuoden ajan olleen Lapunjärven rantoja tutkittiin<br />
pistokokein. Muinais-Päijänne on ulottunut alueella 105–106<br />
metrin korkeudelle maksimivaiheessaan 5000 eKr.<br />
Maastotyössä löydettiin kaksi kivikautista asuinpaikka Myllyjoen<br />
reunoilta, sekä rännimäinen tervahauta (rännihauta)<br />
Pukarajärven rannalta.<br />
Löydöt: KM 38417 – 38418<br />
Kenttätyöaika: 11.–13.6.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Konneveden kunta<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 15.8.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
KONTIOLAHTI AHOKKALA<br />
Suunnitellun viemäröintilinjan inventointi ja koekuopitus<br />
Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n osasto<br />
Inventoija: Anu Lempiäinen<br />
Kontiolahdelle Ahokkalan kylän alueelle suunniteltiin uuden<br />
jätevesiviemärilinjan rakentamista. Suunnitellulla linjauksella<br />
sijaitsee kolme ennestään tunnettua kiinteää muinaisjäännöstä:<br />
Nekkilänaho 2 ja 3 -nimiset kivikautiset asuinpaikat sekä<br />
176