12.05.2015 Views

arkeologia-suomessa-2009-2010

arkeologia-suomessa-2009-2010

arkeologia-suomessa-2009-2010

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

voimajohdon reitin läheisyydessä. Kohteen sijainti kuitenkin<br />

tarkentui, sen todettiin sijaitsevan noin 150 metriä etelään<br />

ilmoitetuista koordinaateista.<br />

Nyt tehdyssä inventoinnissa löydettiin kaksi mahdollista<br />

muinaisjäännöskohdetta, jotka myös sijaitsevat suunnitellun<br />

voimajohdon läheisyydessä.<br />

Löydöt: –<br />

Kenttätyöaika: 11.–19.10.<strong>2010</strong><br />

Tutkimuskustannukset: Metsähallitus ja<br />

Fortum Power Heat<br />

Tutkimusraportti: Juha-Pekka Joona 27.10.<strong>2010</strong><br />

Museoviraston arkistossa.<br />

ajoittamatonta liesipaikkaa. Lisäksi havaittiin yksi mahdollinen<br />

pyyntikuoppa, 17 tervahautaa tai hiilimiilua – kaikkiaan 30<br />

kohdetta.<br />

Yhteensä alueelta tunnetaan 51 muinaisjäännöskohdetta, joista<br />

43 on suojelukohteita.<br />

Löydöt: KM 38511–38522<br />

Kenttätyöaika: 4.–13.9.<strong>2010</strong><br />

Tutkimuskustannukset: Kolarin kunta<br />

Tutkimusraportti: Timo Jussila 30.10.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />

arkistossa.<br />

KOLARI LUNTANGINKANGAS JA<br />

MOOTTORIRATA<br />

Kivikautisten asuinpaikkojen inventointi<br />

Yksityinen toimija<br />

Inventoijat: Göran Lybäck, Timo Palin ja Esa Hertell<br />

Kolarin kunnan Luntanginkankaan arkeologisen inventoinnin<br />

ensimmäinen jakso tehtiin heinäkuussa <strong>2010</strong> ja toinen jakso<br />

syyskuussa <strong>2010</strong>. Inventointi liittyi Göran Lybäckin valmisteilla<br />

olevaan pro gradu -tutkielmaan.<br />

Inventoinnin tavoitteena oli löytää Kolarista vanhoilta veden<br />

muovaamilta, noin 160 metriä meren pinnan yläpuolella<br />

olevilta rantatörmiltä kivikautista asutusta. Korkeus merenpinnasta<br />

on lähes sama, josta ruotsalaiset Palmbo ja Östlund<br />

Norrbottens museumista löysivät vuonna <strong>2009</strong> Pajalan<br />

Koskenkankaan 11400 vuotta vanhan kivikautisen asuinpaikan.<br />

Heinäkuussa <strong>2010</strong> tehdyn inventoinnin löydöt olivat tavoitteiden<br />

mukaiset ja lupaavia jatkotutkimukselle. Ajan puutteen<br />

vuoksi inventointi jouduttiin jakamaan kahteen jaksoon.<br />

Syyskuussa <strong>2010</strong> jatkettiin kesken jäänyttä inventointia,<br />

jolloin keskityttiin pääasiassa heinäkuussa löytyneen Luntanginkankaan<br />

asuinpaikan ympäristön inventointiin. Luntanginkankaan<br />

löytöpaikka osoittautui alueeltaan laajaksi ja empiirisen<br />

löytöaineiston osalta erittäin rikkaaksi.<br />

Löydöt: KM 38395–38397<br />

Kenttätyöaika: heinäkuussa ja syyskuussa <strong>2010</strong><br />

Tutkimuskustannukset: yksityinen rahoitus<br />

Tutkimusraportti: Göran Lybäck Museoviraston arkistossa.<br />

KOLARI MUONIONJOKI–TORNIONJOKI<br />

Osayleiskaava-alueen inventointi<br />

Mikroliitti Oy<br />

Inventoijat: Timo Jussila ja Timo Sepänmaa<br />

Muonionjoen–Tornionjoen osayleiskaava-alueen inventoinnissa<br />

tutkittiin Muonionjoen ja Tornionjoen rannat Kolarin kunnassa,<br />

jokirannasta karkeasti noin 500 metrin etäisyydelle. Kolarinsaari<br />

tutkittiin kokonaisuudessaan.<br />

Alueelta tunnettiin ennestään seitsemän kivikautista asuinpaikkaa<br />

ja viisi kivikautista löytöpaikkaa, yksi pyyntikuoppakohde,<br />

kuusi terva- tai hiilihautaa, sekä kaksi muuta kohdetta,<br />

yhteensä 21 muinaisjäännöskohdetta.<br />

Inventoinnissa löytyi kymmenen kivikautista asuinpaikkaa ja<br />

yksi löytöpaikka (joka on mahdollinen asuinpaikka), sekä kaksi<br />

KONNEVESI PUKARAJÄRVI<br />

Rantaosayleiskaava-alueen inventointi<br />

Mikroliitti Oy<br />

Inventoijat: Hannu Poutiainen ja Tapani Rostedt<br />

Pukarajärven rantaosayleiskaava-alueella tehtiin arkeologinen<br />

inventointi kahden arkeologin voimin alkukesästä <strong>2010</strong>.<br />

Olosuhteet peitteisillä metsäalueilla olivat hyvät sekä viljellyillä<br />

pelloilla vaihtelevasti hyvät tai kohtuulliset: kaikille kylvetyillekin<br />

pelloille päästiin kysyttäessä tekemään pintapoimintaa.<br />

Osa peltoalueista oli kuitenkin nurmella. Pelloilla ei kuitenkaan<br />

havaittu merkkejä muinaisjäännöksistä.<br />

Kenttätyömenetelminä käytettiin koekuopitusta, seulontaa,<br />

maanäytekairausta ja silmänvaraista havainnointia.<br />

Histo riallisen ajan mahdollisista muinaisjäännöksistä ja<br />

tunnetuista irtolöydöistä haastateltiin paikallisia asukkaita,<br />

mm. erästä 93-vuotiasta informanttia. Heiltä saadut tiedot<br />

auttoivat irtolöytöihin liittyvien löytösuhteiden selvittämisessä.<br />

Ennestään tunnetut irtolöytöpaikat tarkastettiin. Pukarajärven<br />

rakentamattomat ranta-alueet tarkastettiin silmänvaraisesti.<br />

Muinais-Päijänne ei ole ulottunut Pukarajärvelle. Lahnanenjärven<br />

rantoja tarkastettiin pistokokein muinaisjäännöksille<br />

soveliaaksi arvelluilta kohdin. Järvi on ollut hetken Muinais-<br />

Päijänteen osana noin 5500–5000 eKr. Myös Pukarasta<br />

laskevan Myllyjoen varret tutkittiin. Jokilaakso on ollut Muinais-<br />

Päijänteen lahtea. Muinais-Päijänteen lahdenpohjukkana<br />

noin 1000 vuoden ajan olleen Lapunjärven rantoja tutkittiin<br />

pistokokein. Muinais-Päijänne on ulottunut alueella 105–106<br />

metrin korkeudelle maksimivaiheessaan 5000 eKr.<br />

Maastotyössä löydettiin kaksi kivikautista asuinpaikka Myllyjoen<br />

reunoilta, sekä rännimäinen tervahauta (rännihauta)<br />

Pukarajärven rannalta.<br />

Löydöt: KM 38417 – 38418<br />

Kenttätyöaika: 11.–13.6.<strong>2010</strong><br />

Tutkimuskustannukset: Konneveden kunta<br />

Tutkimusraportti: Timo Jussila 15.8.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />

arkistossa.<br />

KONTIOLAHTI AHOKKALA<br />

Suunnitellun viemäröintilinjan inventointi ja koekuopitus<br />

Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n osasto<br />

Inventoija: Anu Lempiäinen<br />

Kontiolahdelle Ahokkalan kylän alueelle suunniteltiin uuden<br />

jätevesiviemärilinjan rakentamista. Suunnitellulla linjauksella<br />

sijaitsee kolme ennestään tunnettua kiinteää muinaisjäännöstä:<br />

Nekkilänaho 2 ja 3 -nimiset kivikautiset asuinpaikat sekä<br />

176

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!