arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Tutkimuskustannukset: Sastamalan kaupunki<br />
Tutkimusraportti: Riikka Tevali 2.7.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
SASTAMALA ÄETSÄNMÄKI<br />
Vesihuoltolinjan arkeologinen karttaselvitys ja maastotarkastus<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoija: Tapani Rostedt, karttaselvitys Timo Jussila<br />
Syyskuussa <strong>2009</strong> tehtiin Äetsänmäen uuden vesihuoltolinjauksen<br />
aluetta koskeva historiallisen ajan muinaisjäännösten<br />
arkistoselvitys, jossa isojakokartoilta projisoitiin 1700-luvun<br />
lopun kylätontit vesihuollon suunnitelmakartalle sekä vastaavasti<br />
suunnitellun vesihuoltolinjan isojakokartoille. Maastossa ei<br />
tuolloin käyty. Arkistoinventoinnissa todettiin yhden vesihuoltolinjan<br />
haaran ulottuvan Ojanperän vanhan kylätontin kaakkoislaitaan.<br />
Muut kartoilta paikannetut kylätontit linja kiersi<br />
lähimmillään 15 metrin etäisyydellä (Äetsänkylä). Pirkanmaan<br />
maakuntamuseo totesi asiasta antamassaan lausunnossa, että<br />
maastotarkastus olisi tarpeellinen arkistoinventoinnin tulosten<br />
tarkentamiseksi ja tarkistamiseksi. Maakuntamuseo edellytti<br />
myös, että kylänpaikoista tehdään riittävät kohdeselvitykset.<br />
Inventoinnin maastotyöt tehtiin lokakuussa yhden työpäivän<br />
aikana. Tuolloin tarkistettiin ne arkistoinventoinnissa paikannetut<br />
kylätontit, joiden läheisyyteen vesijohtolinja kaivetaan.<br />
Nämä ovat Ojanperä (linja tulee kylätontille), Peevo (linja<br />
kulkee 20 metriä kylätontin itäpuolella) ja Äetsänmäki (eli<br />
Äetsänkylä, linja kulkee 15 metriä kylätontin länsipuolella).<br />
Ottaen huomioon isojakokarttojen kylätonttien projisoinnin<br />
arvioidun noin viiden metrin tarkkuuden, voi linja kulkea<br />
15–10 metrin etäisyydellä kahdesta viimemainitusta. Muut<br />
alueen kylä- ja talotontit linja kiertää lähimmillään yli 40<br />
metrin etäisyydeltä.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 8.10.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Sastamalan kaupunki,<br />
Sastamalan Vesi<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 30.11.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
SAVITAIPALE KAAVOITTAMATTOMAT<br />
VESISTÖT<br />
Kaava-alueen inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoijat: Timo Jussila ja Timo Sepänmaa<br />
Inventointi kohdistui Savitaipaleen kaavoittamattomiin vesistöjen<br />
ranta-alueisiin. Inventointiin sisältyivät Saimaan ja Kuolimon<br />
rantoja lukuun ottamatta kaikki järvien ja lampien<br />
ranta-alueet noin 200 metrin levyisellä vyöhykkeellä rannasta.<br />
Päämääränä oli tarkistaa alueen maastot ja etsiä niiltä<br />
ennestään tuntemattomia muinaisjäännöksiä. Pääpaino oli<br />
uusien rakennuspaikkojen tarkastamisessa.<br />
Pienjärvien rannoilta tai niiden tuntumasta tunnettiin aiemmin<br />
kolme kivikautista asuinpaikkaa, kaksi kalliomaalausta,<br />
kätkölöytöpaikka, yksi epämääräinen röykkiö ja Järvitaipaleen<br />
linnoitus. Inventoinnissa löytyi viisi kivikautista asuinpaikkaa,<br />
kiviröykkiö, joka on mahdollinen vanha rajamerkki, hiilihauta,<br />
sekä mahdollinen korsu tms. maarakenne, sekä funktioltaan<br />
tunnistamaton kuoppakohde.<br />
Löydöt: KM 38423–38427<br />
Kenttätyöaika: 26.9.–5.10.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Savitaipaleen kunta<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 23.12.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
SAVUKOSKI SALPALINJA<br />
Ks. inventoinnit <strong>2010</strong>: Salpalinja, II maailmansodan<br />
linnoitteiden inventointi<br />
SEINÄJOKI NURMO<br />
Yleiskaava-alueen inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoijat: Timo Sepänmaa ja Timo Jussila<br />
Entisen Nurmon kunnan alue inventoitiin yleiskaavoitukseen<br />
liittyen. Inventointiin ei sisältynyt Seinäjoen keskustan kaakkoispuolella<br />
sijaitseva Lellunevan–Rajanevan ympäristöä, joka oli<br />
inventoitu jo vuonna 2008.<br />
Alueelta tunnettiin ennen inventointia neljä kivikautista asuinpaikkaa,<br />
yksi röykkiökohde ja yksi rakkakuoppa. Inventoinnin<br />
painopiste oli esihistoriallisten asuinpaikkojen etsimisessä<br />
metsämaastoista ja rakentamattomilta alueilta. Tavoitteena oli<br />
löytää mahdollisimman paljon ehjiä ja edustavia muinaisjäännöksiä,<br />
koska lähes kaikki seutukunnan aiemmin tunnetut<br />
esihistorialliset muinaisjäännökset sijaitsevat enemmän tai<br />
vähemmän tuhoutuneina pelloissa. Metsissä tarkastettiin<br />
silmänvaraisesti kartan ja maastohavaintojen perusteella<br />
paikannettuja alueita ja maastoja, josta on mahdollista löytää<br />
esihistoriallisia pyyntikulttuurin asuinpaikkoja. Peltoalueiden<br />
tarkastelu jäi vähäiseksi.<br />
Inventoinnissa löytyi 12 ennestään tuntematonta kivikautista<br />
asuinpaikkaa, jotka kaikki sijaitsevat metsämaastossa ja ovat<br />
ehjiä. Lisäksi havaittiin kaksi vanhaa kivilouhosta.<br />
Maastokartalta paikannettiin myös 36 historiallisen ajan<br />
tervahautaa, joista useimmat tarkastettiin. Karttaan merkittyjen<br />
lisäksi maastossa havaittiin vielä kaksi tervahautaa, joten<br />
kaikkiaan alueella on 38 tervahautakohdetta. Viidellä tervahaudalla<br />
havaittiin tervapirtin kiukaan jäänteet.<br />
Löydöt: KM 38284–38295<br />
Kenttätyöaika: 20.–28.5.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Seinäjoen kaupunki<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 15.7.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
SIEVI MAASYDÄNJÄRVEN ALUE<br />
Perusinventointi ja kuoppakohteiden koekaivaus<br />
Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n osasto<br />
Inventoijat: Vesa Laulumaa ja Piritta Häkälä<br />
Sievin Maansydämen ja Isokankaan alueella jatkettiin vuonna<br />
<strong>2009</strong> aloitettua kuoppajäänteiden kartoitusta. Lisäksi tutkittiin<br />
koekaivauksin 16 kuoppaa.<br />
Isokankaan ja Maansydämen alueelta tunnettiin ennen vuoden<br />
<strong>2010</strong> inventointia lähes 600 kuoppajäännettä. Vuoden <strong>2010</strong><br />
kartoituksessa niitä löytyi vielä useita satoja lisää. Kuoppia on<br />
aiemmin pidetty pyyntikuoppina, mutta niiden suuri lukumäärä<br />
ja vaihteleva koko antoi aihetta tutkia niitä tarkemmin.<br />
195
Change language