arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
pihamaan ja hiekkakuopan alla voitu ajatella säilyneen<br />
mitään. Sen sijaan pieni osa vanhasta kylätontista on säilynyt<br />
rakentamattomana tonttimaan koillisosassa. Rakennusten<br />
pohjoispuolella, pellon ja rinteen välisellä alueella on kuusimetsässä<br />
nähtävissä kellarikuopan ja mahdollisen kiukaan tms.<br />
jäänteet.<br />
Muualla tarkasteltiin avoimia peltoja kivikauden asuinpaikkojen<br />
löytämiseksi, mutta mitään esihistoriaan viittaavaa ei<br />
havaittu. Säkkisaaren rannat tutkittiin kattavasti mökkien<br />
piha-alueita lukuun ottamatta. Runsas koekuopitus ei kuitenkaan<br />
tuottanut yhtään muinaisjäännökseen viittaavaa havaintoa.<br />
Muilla ranta-alueilla tarkastelu rajoittui harvoihin rakentamattomiin<br />
kohtiin. Laajalla metsäisellä mäkialueella Valton<br />
eteläpuolella käveltiin muutaman tunnin ajan.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 18.–20.5.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Valkeakosken kaupunki<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 20.9.<strong>2009</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
VARPAISJÄRVI KORPINEN<br />
Rantaosayleiskaava-alueen inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoija: Timo Jussila<br />
Korpisen alueen kaavoituksen perusselvityksiin liittynyt inventointi<br />
suoritettiin kahdessa jaksossa kesäkuussa ja lokakuussa<br />
<strong>2009</strong>. Maastotyön pääpaino oli rannan tuntumassa. Kauempana<br />
rannasta olevia alueita inventoitiin tarkemmin vain<br />
valikoiden sopivilta vaikuttavia maastonkohtia, etenkin 112 ja<br />
125 metrin korkeusvälillä, mikä on arvioitu Korpisen muinaisrantojen<br />
8200 eKr. – ajanlaskun taitteen korkeusväli. Pihamaita<br />
ei katsottu. Peltoja katsottiin kesäkuussa niiltä osin, kun<br />
niitä oli kynnettynä tai oras oli niin lyhyt, että pelloilla saattoi<br />
vielä (luvan kanssa) vahinkoa aiheuttamatta kävellä.<br />
Kesäkuussa inventointiaikana vallitsi kuivuus, joten pellot olivat<br />
rutikuivia eivätkä havaintomahdollisuudet olleet hyvät. Peltoalueita<br />
ja vähän metsiäkin tarkastettiin uudestaan syksyllä. Korpisen<br />
peltoja tarkastettiin hyvissä havainto-olosuhteissa vain<br />
vähän suhteessa sen eteläosan suureen peltopinta-alaan, ja on<br />
mahdollista, että alueella saattaa olla vielä havaitsemattomia<br />
kivikautisen asuinpaikan jäänteitä.<br />
VESILAHTI NARVANJOEN SUUN<br />
POHJOISPUOLINEN PELTOALUE<br />
Asemakaava-alueen inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoija: Timo Jussila<br />
Narvanjoen suun pohjoispuolisen peltoalueen asemakaavaaluetta<br />
koskeneessa arkeologisessa selvityksessä on paikannettu<br />
Narvan kylätontin sijainti vuoden 1783 isojakokartan<br />
perusteella. Kesällä <strong>2009</strong> tehdyn inventoinnin tavoitteena oli<br />
selvittää, onko alueella muinaisjäännöksiä sekä onko Narvan<br />
1700-luvun kylätontin kartan perusteella tehty paikannus oikea<br />
ja onko kylätontti jossain vaiheessa ulottunut sen itä-koillispuolella<br />
olevalle pellolle.<br />
lnventointi suoritettiin yhden päivän aikana toukokuussa <strong>2009</strong>.<br />
Paikalla käytäessä pelto oli avoimena ja kylvettynä, mutta oras<br />
ei vielä kasvanut. Pelto oli rutikuiva, joten havaintomahdollisuudet<br />
olivat huonot.<br />
Pellon itä-kaakkoispäässä on muinainen loivahko rantatörmä,<br />
jossa pelto viettää joelle ja järveen. Muutoin pelto on tasaista,<br />
hyvin loivasti viettävää. Muinaisen törmän ääri noin 80 metrin<br />
korkeustasolla on topografisesti varsin sopiva paikka kivikautiselle<br />
asutukselle muinaisessa niemessä ja kapean salmen<br />
äärellä. Alueella ei kuitenkaan havaittu mitään esihistoriaan<br />
viittaavaa.<br />
Pellossa ei myöskään havaittu sellaisia jälkiä tai löytökeskittymiä<br />
kuten tiiltä, lasia, fajanssia, palanutta savea, kiuaskiviä,<br />
jotka viittaisivat vanhaan talonpaikkaan. Kylätontti ei ole<br />
ulottunut paikannettua idemmäksi. Lopputulos on, että alueella<br />
ei ole muinaisjäännöstä.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 20.5.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Vesilahden kunta<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 14.6.2019 Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
VIEREMÄ HARJUALUE<br />
Osainventointi<br />
Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n osasto<br />
Inventoija: Vesa Laulumaa<br />
Vieremän arkeologinen inventointi liittyi Pohjois-Savon vireillä<br />
olevaan maakuntakaavaan. Kaavaan liittyviin selvityksiin ei ole<br />
Alueelta tunnettiin ennestään kaksi kivikautista asuinpaikkaa.<br />
Inventoinnissa alueelta löydettiin kolme kivikautista asuinpaikkaa<br />
ja yksi löytöpaikaksi luokiteltu kohde. Lisäksi todettiin<br />
yksi historiallisen ajan (1860-luvun) hautapaikka muinaisjäännökseksi.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 7.–12.6.<strong>2009</strong> ja 25.–26.10.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Varpaisjärven kunta<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 27.12.<strong>2009</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
Museovirasto toteutti omalla rahoituksellaan Vieremällä inventoinnin,<br />
jossa keskityttiin etsimään maakuntakaavaan merkittävillä maaainesottoalueilla<br />
sijaitsevia muinaisjäännöksiä. Likolammen rannalta<br />
löytyi kivikautinen asuinpaikka. Kuva: Vesa Laulumaa, Museovirasto.<br />
Museiverket genomförde med egen finansiering en inventering i Vieremä<br />
i vilken man fokuserade på att söka fornlämningar inom viktiga<br />
marktäktsområden på landskapsplanen. Vid stranden av Likolampi hittades<br />
en boplats från stenåldern. Foto: Vesa Laulumaa, Museiverket.<br />
125
Change language