arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ILOMANTSI RUHKARANTA<br />
Asemakaava-alueen inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoija: Timo Jussila<br />
Inventoinnin maastotyö suoritettiin elokuun puolessavälissä.<br />
Alue on kauttaaltaan kangasmaastoa, jossa maaperä vaihtelee<br />
lähes kivettömästä, lajittuneesta hiekasta soraiseen ja kiviseen<br />
hiekkamaahan. Rannat ovat pääosin jyrkkä- ja korkeatörmäisiä.<br />
Paikoin törmä on loivasti rantaan laskeva. Leirintäalueen<br />
uimaranta on loiva ja avointa hiekkarantaa. Alue on kaiken<br />
kaikkiaan hyvin soveliasta pyyntikulttuurin ranta-asuinpaikaksi.<br />
Alueen luoteisosassa, Suiponnimessä, tunnetaan ennestään<br />
kivikautinen asuinpaikka. Se sijaitsee muinaisessa, kapean ja<br />
matalan salmen mantereesta erottamassa saaressa, jossa<br />
rantatörmä on suhteellisen matala ja kohoaa muutaman metrin<br />
vedentasosta.<br />
Missään ei havaittu nykyisen rannan yläpuolella muinaisia<br />
fossiloituneita rantamuodostumia, joten on ilmeistä, että<br />
vedentaso järvessä on ollut esihistoriallisena aikana lähes<br />
nykyisellä tasolla.<br />
Alueella havaittiin seitsemän erillistä taisteluhautaa ja pari<br />
pesäkettä. Epäselväksi jäi, koska taisteluhaudat on tehty.<br />
Talvisodan aikana eivät taistelut ulottuneet Ruhkarannan<br />
tasalle. Lähin taistelupaikka on siitä runsaat kolme kilometriä<br />
kaakkoon Taivallammilla. On mahdollista, että Ruhkarannan<br />
varustukset on tehty ilmeisesti pikaisesti venäläisten kiertohyökkäysyritysten<br />
varalta. Toinen vaihtoehto on, että varustukset<br />
kuuluvat Salpalinjaan, vaikka niitä ei ole mainittu Salpalinjaa<br />
käsittelevissä lähteissä. Kaiken kaikkiaan Ruhkarannan<br />
varustukset ovat huonokuntoisia ja sortuneita Hautaniemen<br />
kärjen taisteluhautaan verrattuna.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 14.–16.8.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Ilomantsin kunta<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 22.9.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
ILOMANTSI SALPALINJA<br />
Ks. inventoinnit <strong>2010</strong>: Salpalinja, II maailmansodan<br />
linnoitteiden inventointi<br />
IMATRA VUOKSEN RANTA-ALUEET JA<br />
IMATRAN KOSKIUOMA<br />
Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi ja<br />
kalliohakkausten dokumentointi<br />
Museoviraston rakennushistorian osasto<br />
Inventoija: Ulrika Köngäs<br />
Imatralla Vuoksen ranta-alueilla syys-lokakuun vaihteessa<br />
tehdyssä historiallisen ajan muinaisjäännösinventoinnissa<br />
tarkastettiin arkistoselvityksen perusteella määritellyt potentiaaliset<br />
muinaisjäännöskohteet. Lisäksi maastotöissä tehtiin<br />
tarkkuusinventointi Imatra Imatrankoski -nimisessä muinaisjäännöskohteessa:<br />
Kruununpuistossa ja Muinaisuomanpuistossa<br />
olevat kalliohakkaukset ja rakenteet dokumentoitiin ja<br />
kartoitettiin takymetrillä tunnettuun koordinaatistoon.<br />
Hakkauksia paikallistettiin yli 120. Inventointi liittyi Imatran<br />
kaupungin Vuoksen yleissuunnitelma-hankkeeseen.<br />
Niskalammen teollisuusalue Imatralla kertoo kaupungin varhaisesta<br />
teollistumisesta. Rannassa olevat paalurakenteet kuuluivat luulta vasti<br />
lastaukseen käytettyyn laituriin. Kuva: Ulrika Köngäs, Museovirasto.<br />
Industriområdet Niskalampi i Imatra berättar om stadens tidiga industrialisering.<br />
Pålkonstruktionerna på stranden var förmodligen en del<br />
av en lastningsbrygga. Foto: Ulrika Köngäs, Museiverket.<br />
Tutkimusalueelta tunnettiin Museoviraston ylläpitämässä<br />
muinaisjäännösrekisterissä entuudestaan yksi historiallisen ajan<br />
muinaisjäännöskohde (Imatrankoski, kalliohakkaukset) ja yksi<br />
vedenalainen irtolöytö. Vuoden <strong>2010</strong> inventoinnin jälkeen<br />
tutkimusalueelta tunnetaan yhteensä 16 kiinteää muinaisjäännöskohdetta,<br />
kolme mahdollista muinaisjäännöskohdetta<br />
ja kuusi muuta kohdetta (ei muinaisjäännöstä).<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 27.9.–8.10.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Imatran kaupunki<br />
Tutkimusraportti: Ulrika Köngäs 23.12.<strong>2010</strong><br />
Museoviraston arkistossa, kopio Imatran kaupungilla ja<br />
Etelä-Karjalan museossa.<br />
INARI IVALON KAAKKOISPUOLINEN<br />
METSÄTALOUSALUE<br />
Kulttuuriperintökohteiden inventointi<br />
Metsähallitus<br />
Inventoija: Eija Ojanlatva<br />
Inarin kunnassa Ivalon kaakkoispuolisella metsätalousalueella<br />
inventoitiin touko-syyskuussa <strong>2010</strong> noin 95 000 hehtaaria<br />
Metsähallituksen metsätalousmaata. Kulttuuriperintöinventointi<br />
oli osa Metsähallituksen Kansallista metsäohjelmaa 2015,<br />
jonka tavoitteena on valtion omistamien maiden kulttuuriperintökohteiden<br />
inventointi vuoteen 2015 mennessä. Inventoinnissa<br />
kootaan kattavasti tietoa valtion maiden kaikista<br />
kulttuuriarvoista eli ihmisen metsään jättämistä jäljistä aina<br />
esihistorialliselta ajalta 1950–1960-lukujen taitteeseen saakka.<br />
Inventoinnilla varmistetaan metsien monipuolinen hyödyntäminen<br />
kestävän kehityksen periaatteita noudattaen, ja samalla<br />
tuetaan kulttuuriperintökohteiden säilyttämistä ja kunnostamista<br />
sekä niiden hyödyntämistä retkeilyn kehittämisessä.<br />
170
Change language