12.05.2015 Views

arkeologia-suomessa-2009-2010

arkeologia-suomessa-2009-2010

arkeologia-suomessa-2009-2010

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

P: 6773430, I: 3564120<br />

N: 6770589, E: 563924<br />

z: 93–95<br />

Museoviraston rakennushistorian osasto<br />

Tutkija: Wesa Perttola<br />

Lappeenrannan Pokrovanaukiolla suoritettiin viemäröintitöiden<br />

arkeologinen valvonta 7.–18.9.<strong>2009</strong>. Tutkimusalue sijaitsi<br />

Lappeenrannan linnoituksen kaakkoisosassa, ortodoksisen<br />

Jumalansynnyttäjän Suojeluksen eli Pokrovankirkon itä- ja<br />

eteläpuolella. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, missä<br />

määrin historiallisen ajan kulttuurikerrokset ovat säilyneet.<br />

Tutkitun alueen laajuus oli noin 180 neliömetriä.<br />

Merkittävimmät löydöt olivat mahdollinen kivijalka 1700- tai<br />

1800-luvulta sekä 1600-luvulle ajoittuva puurakenne, joka<br />

saattaa olla osa talonpohjaa. Löytöjen perusteella tutkimusalueen<br />

koillis- ja lounaisosissa on vielä säilyneitä 1600- ja<br />

1700-luvun kerroksia, muualla kaapeli- ja putkikaivannot ovat<br />

aiheuttaneet pahoja tuhoja.<br />

Löydöt: KM <strong>2009</strong>058:1–23<br />

Ajoitus: historiallinen aika<br />

Tutkitun alueen laajuus: 180 m ²<br />

Kenttätyöaika: 7.–18.9.<strong>2009</strong><br />

Tutkimuskustannukset: Lappeenrannan Vesi Oy<br />

Tutkimusraportti: Wesa Perttola 4.11.<strong>2009</strong> Museoviraston<br />

arkistossa.<br />

LAPPEENRANTA LINNOITUS,<br />

RAKENNUS 1A<br />

Historiallisen ajan rakennuksen sisäosan kaivaus<br />

Pk 313407 Lappeenranta<br />

P: 6773650, I: 3563960<br />

N: 6770808, E: 563764<br />

z: 90<br />

Etelä-Karjalan museo<br />

Kaivaustenjohtaja: Jukka Luoto<br />

Kaivaukset liittyivät Lappeenrannan linnoituksessa sijaitsevan<br />

rakennuksen 1A peruskorjaukseen. Lattiarakenteiden poistamisen<br />

yhteydessä niiden alta paljastui rakennuksen 1A varhaisia<br />

sekä tätäkin vaihetta vanhempia rakenteita. Vuoden 2007<br />

kaivauksissa rakennuksen eteläpään huoneeseen tehtiin<br />

koekuoppa ja vuonna 2008 toinen kuoppa. Vuonna <strong>2009</strong><br />

tarkoituksena oli laajentaa kuoppaa niin, että siitä saataisiin<br />

edustava näkymä Lappeenrannan linnoituksen vanhimpiin<br />

vaiheisiin. Tavoitteena oli kattaa kaivausalue lasilla tai pleksillä<br />

museokävijöiden tarkasteltavaksi.<br />

Kaivauksissa paljastettiin (piha)kiveystä ja tutkittiin asutuskerrostumia<br />

pohjaan asti. Näyttää siltä, että täällä on<br />

harvahko karkea kiveys, jonka päällä on hietakerros.<br />

Asutusjäännökset ovat sekoittuneet tähän hietakerrokseen.<br />

Kerrostuman paksuus on noin 60 senttimetriä. Löytöinä on<br />

paljon liitupiipun paloja 1600–1800-luvuilta. Yksi ajoitettu<br />

pesä on 1730-luvulta.<br />

Löydöt: Etelä-Karjalan museo<br />

Ajoitus: historiallinen aika<br />

Tutkitun alueen laajuus: ei ilmoitettu<br />

Kenttätyöaika: 13.–18.12.<strong>2009</strong><br />

Tutkimuskustannukset: Lappeenrannan kaupunki<br />

Tutkimusraportti: Jukka Luoto 28.2.<strong>2010</strong> Etelä-Karjalan<br />

museon arkistossa, kopio Museoviraston arkistossa.<br />

LAPPEENRANTA MURHEISTENRANTA<br />

Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus<br />

Pk 313410 Mustola<br />

P: 6775398, I: 3570788<br />

N: 6772556, E: 570589<br />

z: 80<br />

Etelä-Karjalan museo<br />

Kaivaustenjohtaja: Jukka Luoto<br />

Etelä-Karjalan museo tutki 4.–5.9.<strong>2009</strong> 4 x 4 metrin laajuisen<br />

alueen Lappeenrannan Mustolan Murheistenrannan asuinpaikalla.<br />

Vaikeissa oloissa, jatkuvassa sateessa, toteutettu<br />

kaivaus oli osa Museoviraston organisoiman valtakunnallisen<br />

Menneisyyden jäljillä -päivän ohjelmaa. Työ toteutettiin<br />

harrastajille ja koululaisille suunnattuna opetuskaivauksena.<br />

Kaivauksen aikana osallistujat perehdytettiin myös alueen<br />

<strong>arkeologia</strong>an.<br />

Asuinpaikka sijaitsee Saimaan ylimmän rannan törmän päällä<br />

olevalla terassilla. Kaivauspaikka valittiin sijoittamalla se<br />

keskelle aikaisempia löytöpaikkoja kohtaan, jossa elokuussa<br />

tehdyssä tarkastuksessa oli havaittu selkeä kivikautinen<br />

kulttuurikerros. Välittömästi valitun paikan itäpuolella on<br />

matala asuinpainanne.<br />

Luonteeltaan koekaivauksenomaisissa kaivauksissa tutkittiin<br />

havaittu asuinpaikkakerrostuma. Se koostui erisävyisistä<br />

maaläiskistä, joiden suoranaista yhteyttä kivikautiseen asuinpaikkaan<br />

ei voitu selvittää. Alueelta löytyi jokunen ihmisen<br />

siirtämä kivi, mutta ei merkkejä esim. liedestä. Löydöstö on<br />

kvartsin lisäksi pääosin tyypillistä kampakeramiikkaa, löytöaineistossa<br />

on kuitenkin myös kuopin koristettua keramiikkaa<br />

ja jopa pala nuorakoristeista keramiikkaa.<br />

Koko avattu alue pyrittiin kaivamaan loppuun asti. Tutkimuksiin<br />

varattu aika ei tähän kuitenkaan riittänyt, vaan tutkimuksia<br />

jatketaan vuonna <strong>2010</strong>.<br />

Löydöt: KM 37963:1–179<br />

Ajoitus: kivikausi<br />

Tutkitun alueen laajuus: ei ilmoitettu<br />

Kenttätyöaika: 4.–5.9.<strong>2009</strong><br />

Tutkimuskustannukset: Lappeenrannan kaupunki<br />

Tutkimusraportti: Jukka Luoto 13.1.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />

arkistossa.<br />

LEMPÄÄLÄ TORISEVANKULMA<br />

Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus<br />

Pk 211409 Hulausjärvi<br />

P: 6803193, I: 3328929<br />

N: 6800339, E: 328827<br />

z: 110<br />

Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n osaston koekaivausryhmä 1<br />

Kaivaustenjohtaja: Päivi Kankkunen<br />

Laakealta peltoterassilta on tehty kivikautisia asuinpaikkalöytöjä<br />

jo 1940-luvulla. Tämän peltoalueen pohjoisosaan, luoteiskulmaan<br />

suunnitellaan omakotitaloa. Koekaivausten tavoitteena<br />

oli selvittää muinaisjäännöksen suhde rakennushankkeeseen<br />

sekä muinaisjäännöksen säilyneisyys ja mahdollisten<br />

lisätutkimusten tarve.<br />

Alueelle kaivettiin kaivinkoneella kolme koeojaa sekä lapioilla<br />

20 koekuoppaa. 20–25 metriä pellon pohjoisreunasta maaperä<br />

muuttuu savesta hienoksi hiekaksi. Kulttuuriväriä ja<br />

löytöjä saatiin vain yhdestä koekuopasta, aivan peltoalueen<br />

61

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!