arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
P: 6773430, I: 3564120<br />
N: 6770589, E: 563924<br />
z: 93–95<br />
Museoviraston rakennushistorian osasto<br />
Tutkija: Wesa Perttola<br />
Lappeenrannan Pokrovanaukiolla suoritettiin viemäröintitöiden<br />
arkeologinen valvonta 7.–18.9.<strong>2009</strong>. Tutkimusalue sijaitsi<br />
Lappeenrannan linnoituksen kaakkoisosassa, ortodoksisen<br />
Jumalansynnyttäjän Suojeluksen eli Pokrovankirkon itä- ja<br />
eteläpuolella. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, missä<br />
määrin historiallisen ajan kulttuurikerrokset ovat säilyneet.<br />
Tutkitun alueen laajuus oli noin 180 neliömetriä.<br />
Merkittävimmät löydöt olivat mahdollinen kivijalka 1700- tai<br />
1800-luvulta sekä 1600-luvulle ajoittuva puurakenne, joka<br />
saattaa olla osa talonpohjaa. Löytöjen perusteella tutkimusalueen<br />
koillis- ja lounaisosissa on vielä säilyneitä 1600- ja<br />
1700-luvun kerroksia, muualla kaapeli- ja putkikaivannot ovat<br />
aiheuttaneet pahoja tuhoja.<br />
Löydöt: KM <strong>2009</strong>058:1–23<br />
Ajoitus: historiallinen aika<br />
Tutkitun alueen laajuus: 180 m ²<br />
Kenttätyöaika: 7.–18.9.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Lappeenrannan Vesi Oy<br />
Tutkimusraportti: Wesa Perttola 4.11.<strong>2009</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
LAPPEENRANTA LINNOITUS,<br />
RAKENNUS 1A<br />
Historiallisen ajan rakennuksen sisäosan kaivaus<br />
Pk 313407 Lappeenranta<br />
P: 6773650, I: 3563960<br />
N: 6770808, E: 563764<br />
z: 90<br />
Etelä-Karjalan museo<br />
Kaivaustenjohtaja: Jukka Luoto<br />
Kaivaukset liittyivät Lappeenrannan linnoituksessa sijaitsevan<br />
rakennuksen 1A peruskorjaukseen. Lattiarakenteiden poistamisen<br />
yhteydessä niiden alta paljastui rakennuksen 1A varhaisia<br />
sekä tätäkin vaihetta vanhempia rakenteita. Vuoden 2007<br />
kaivauksissa rakennuksen eteläpään huoneeseen tehtiin<br />
koekuoppa ja vuonna 2008 toinen kuoppa. Vuonna <strong>2009</strong><br />
tarkoituksena oli laajentaa kuoppaa niin, että siitä saataisiin<br />
edustava näkymä Lappeenrannan linnoituksen vanhimpiin<br />
vaiheisiin. Tavoitteena oli kattaa kaivausalue lasilla tai pleksillä<br />
museokävijöiden tarkasteltavaksi.<br />
Kaivauksissa paljastettiin (piha)kiveystä ja tutkittiin asutuskerrostumia<br />
pohjaan asti. Näyttää siltä, että täällä on<br />
harvahko karkea kiveys, jonka päällä on hietakerros.<br />
Asutusjäännökset ovat sekoittuneet tähän hietakerrokseen.<br />
Kerrostuman paksuus on noin 60 senttimetriä. Löytöinä on<br />
paljon liitupiipun paloja 1600–1800-luvuilta. Yksi ajoitettu<br />
pesä on 1730-luvulta.<br />
Löydöt: Etelä-Karjalan museo<br />
Ajoitus: historiallinen aika<br />
Tutkitun alueen laajuus: ei ilmoitettu<br />
Kenttätyöaika: 13.–18.12.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Lappeenrannan kaupunki<br />
Tutkimusraportti: Jukka Luoto 28.2.<strong>2010</strong> Etelä-Karjalan<br />
museon arkistossa, kopio Museoviraston arkistossa.<br />
LAPPEENRANTA MURHEISTENRANTA<br />
Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus<br />
Pk 313410 Mustola<br />
P: 6775398, I: 3570788<br />
N: 6772556, E: 570589<br />
z: 80<br />
Etelä-Karjalan museo<br />
Kaivaustenjohtaja: Jukka Luoto<br />
Etelä-Karjalan museo tutki 4.–5.9.<strong>2009</strong> 4 x 4 metrin laajuisen<br />
alueen Lappeenrannan Mustolan Murheistenrannan asuinpaikalla.<br />
Vaikeissa oloissa, jatkuvassa sateessa, toteutettu<br />
kaivaus oli osa Museoviraston organisoiman valtakunnallisen<br />
Menneisyyden jäljillä -päivän ohjelmaa. Työ toteutettiin<br />
harrastajille ja koululaisille suunnattuna opetuskaivauksena.<br />
Kaivauksen aikana osallistujat perehdytettiin myös alueen<br />
<strong>arkeologia</strong>an.<br />
Asuinpaikka sijaitsee Saimaan ylimmän rannan törmän päällä<br />
olevalla terassilla. Kaivauspaikka valittiin sijoittamalla se<br />
keskelle aikaisempia löytöpaikkoja kohtaan, jossa elokuussa<br />
tehdyssä tarkastuksessa oli havaittu selkeä kivikautinen<br />
kulttuurikerros. Välittömästi valitun paikan itäpuolella on<br />
matala asuinpainanne.<br />
Luonteeltaan koekaivauksenomaisissa kaivauksissa tutkittiin<br />
havaittu asuinpaikkakerrostuma. Se koostui erisävyisistä<br />
maaläiskistä, joiden suoranaista yhteyttä kivikautiseen asuinpaikkaan<br />
ei voitu selvittää. Alueelta löytyi jokunen ihmisen<br />
siirtämä kivi, mutta ei merkkejä esim. liedestä. Löydöstö on<br />
kvartsin lisäksi pääosin tyypillistä kampakeramiikkaa, löytöaineistossa<br />
on kuitenkin myös kuopin koristettua keramiikkaa<br />
ja jopa pala nuorakoristeista keramiikkaa.<br />
Koko avattu alue pyrittiin kaivamaan loppuun asti. Tutkimuksiin<br />
varattu aika ei tähän kuitenkaan riittänyt, vaan tutkimuksia<br />
jatketaan vuonna <strong>2010</strong>.<br />
Löydöt: KM 37963:1–179<br />
Ajoitus: kivikausi<br />
Tutkitun alueen laajuus: ei ilmoitettu<br />
Kenttätyöaika: 4.–5.9.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Lappeenrannan kaupunki<br />
Tutkimusraportti: Jukka Luoto 13.1.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
LEMPÄÄLÄ TORISEVANKULMA<br />
Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus<br />
Pk 211409 Hulausjärvi<br />
P: 6803193, I: 3328929<br />
N: 6800339, E: 328827<br />
z: 110<br />
Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n osaston koekaivausryhmä 1<br />
Kaivaustenjohtaja: Päivi Kankkunen<br />
Laakealta peltoterassilta on tehty kivikautisia asuinpaikkalöytöjä<br />
jo 1940-luvulla. Tämän peltoalueen pohjoisosaan, luoteiskulmaan<br />
suunnitellaan omakotitaloa. Koekaivausten tavoitteena<br />
oli selvittää muinaisjäännöksen suhde rakennushankkeeseen<br />
sekä muinaisjäännöksen säilyneisyys ja mahdollisten<br />
lisätutkimusten tarve.<br />
Alueelle kaivettiin kaivinkoneella kolme koeojaa sekä lapioilla<br />
20 koekuoppaa. 20–25 metriä pellon pohjoisreunasta maaperä<br />
muuttuu savesta hienoksi hiekaksi. Kulttuuriväriä ja<br />
löytöjä saatiin vain yhdestä koekuopasta, aivan peltoalueen<br />
61