arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Mikroliitti Oy<br />
Inventoijat: Timo Jussila, Hannu Poutiainen ja Tapani Rostedt<br />
Inventointi tehtiin Juupajoen Korkeakoskelta Oriveden Hirsilän<br />
ja Onnistaipaleen kautta Oriveden keskustan pohjoispuolelle<br />
rakennetavan paineviemärin linjauksella. Tehtävänä oli mm.<br />
selvittää viemärilinjojen suhde vanhaan, 1700-luvun tiestöön<br />
ja asutukseen.<br />
Viemärilinjan alueelta ei ennestään tunnettu muinaisjäännöksiä.<br />
Onnistaipaleen vanha kylätontti sijaitsee viemärilinjan<br />
liepeillä. Linjalta ei inventoinnissa löydetty esihistoriallisia eikä<br />
historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Viemärilinja leikkaa tai<br />
sivuaa useassa kohdassa vanhaa 1786 ja 1840 kartoilta<br />
paikannettua Ruoveden–Oriveden tien linjausta. Näillä kohden<br />
tielinja kulkee nykyisen tien alla tai kupeessa, joten viemärilinjan<br />
ei katsottu voivan kajota vanhan tien mahdolli sesti<br />
jäljellä oleviin rakenteisiin.<br />
Viemärilinjauksella tai sen välittömässä läheisyydessä ei<br />
havaittu kiinteitä muinaisjäännöksiä.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 7.–8.10.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Suunnittelutalo S. Anttila Oy<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 14.10.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
JYVÄSKYLÄN SEUTU<br />
Kulttuuriperintökohteiden inventointi<br />
Metsähallitus, metsätalous<br />
Inventoija: Riikka Mustonen<br />
Metsähallituksen metsätalouden Kansallisen Metsäohjelman<br />
kulttuuriperintöinventointi toteutettiin Jyväskylän seudulla<br />
toukokuun ja syyskuun välisenä aikana <strong>2010</strong>. Inventointi on<br />
kirjattu Kansallisen metsäohjelman 2015 toimenpiteeksi, jolla<br />
varmistetaan metsien monipuolinen hyödyntäminen kestävän<br />
kehityksen periaatteita noudattaen.<br />
Inventointi ulottui 16 kunnan, Jyväskylän, Muuramen, Petäjäveden,<br />
Jämsän, Kuhmoisten, Mänttä-Vilppulan, Keuruun,<br />
Ähtärin, Multian, Saarijärven, Uuraisten, Äänekosken,<br />
Laukaan, Toivakan, Joutsan ja Luhangan alueelle.<br />
Inventoinnin tarkoituksena oli paikantaa ja dokumentoida<br />
ihmistoiminnan jälkiä kivikaudelta 1960-luvulle Metsähallituksen<br />
hallinnoimilla metsätalousalueilla. Muinaisjäännöksiksi<br />
lukeutuvien kohteiden lisäksi tallennettiin siis tietoa myös<br />
nuoremmasta kulttuuriperinnöstä, joka on tärkeä osa metsien<br />
maankäytön historiaa.<br />
Merkittävä osa inventoinnissa oli Metsähallituksen entisten ja<br />
nykyisten työntekijöiden haastatteluilla. Kenttätöissä tarkastettiin<br />
haastatteluissa saatuja vihjetietoja ja perinteisen arkeologisen<br />
inventoinnin osuus oli pienempi.<br />
Jyväskylän seudulla tarkastettiin metsätalousalueilla sijaitsevat,<br />
jo tiedossa olevat muinaisjäännökset, yhteensä 15. Uusia<br />
muinaisjäännösrekisteriin ehdotettavia kohteita löydettiin 46.<br />
Saarijärveltä löydettiin yksi uusi kivikautinen asuinpaikka.<br />
Suurin osa uusista kohteista on yli satavuotiaiksi oletettavia<br />
tervahautoja ja hiilimiiluja. Inventoinnissa tavattiin myös<br />
joitakin sotahistoriallisia kohteita ja vanhoja rajamerkkejä.<br />
Myös Saarijärven kuuluisaa karsikkoa ehdotetaan muinaisjäännösrekisteriin<br />
liitettäväksi. Nuoremmista kulttuuriperintökohteista<br />
yleisimpiä olivat talojen rauniot. Muita löytyneitä<br />
kohteita olivat esimerkiksi uittorakenteet, muistomerkit ja<br />
tarinapaikat.<br />
Kaikista kenttätyökauden aikana tehdyistä tarkastuksista<br />
syötettiin tiedot Metsähallituksen Reiska-tietojärjestelmään.<br />
Tarkastettuja kohteita oli yhteensä 143.<br />
Löydöt: KM 38388; KM 28437<br />
Kenttätyöaika: 24.5.–30.9.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Metsähallitus<br />
Tutkimusraportti: Riikka Mustonen 17.12.<strong>2010</strong><br />
Metsähallituksen arkistossa, kopio Museoviraston arkistossa.<br />
JÄMSÄ JUOKSLAHTI<br />
Yleiskaava-alueen inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoija: Hannu Poutiainen<br />
Juokslahden yleiskaava-alueen valtatien 9 länsipuoleinen osa<br />
inventoitiin kesäkuussa kahden päivän aikana. Päämääränä<br />
oli tarkastaa tunnetut muinaisjäännökset ja etsiä ennestään<br />
tuntemattomia kohteita.<br />
Alueelta löydettiin inventoinnissa yksi varma ja yksi mahdollinen<br />
kivikautinen asuinpaikka. Lisäksi tarkastettiin kolme<br />
myllynpaikkaa, joista kaksi oli 1700-luvulta tai sitä varhempia.<br />
Toinen näistä sijaitsi kuivuneen uoman äärellä, eikä paikalla<br />
havaittu selviä, säilyneitä rakenteita. Toisessa kohteessa vanhat<br />
rakenteet ovat ilmeisesti hävinneet ja peittyneet myöhempien<br />
1940-luvun rakenteiden alle.<br />
Löydöt: ei luetteloitu<br />
Kenttätyöaika: 8.–10.6.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Pöyry Finland Oy<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 29.8.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
JÄMSÄ, JYVÄSKYLÄN SEUTU<br />
Ks. inventoinnit <strong>2010</strong>: Jyväskylän seutu,<br />
kulttuuriperintökohteiden inventointi<br />
JÄMSÄ OUNINPOHJA<br />
Kaava-alueen inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoijat: Hannu Poutiainen ja Tapani Rostedt<br />
Jämsän Ouninpohjan pieni kaava-alue tarkastettiin arkeologisesti<br />
kahden arkeologin voimin vajaan työpäivän kuluessa.<br />
Työmenetelminä käytettiin koekuopitusta, kairauksia ja silmänvaraista<br />
havainnointia. Alue on aiemmin ollut aktiivisessa<br />
maatalouskäytössä, mikä on jättänyt jälkensä maisemaan ja<br />
maaperään, mutta vuosien kuluessa osa pelloista ja hakamaista<br />
on metsittynyt. Maisema on monin paikoin hyvin<br />
jyrkkäpiirteistä sekä kallioista ja lohkareista. Maaperä viljelemättömillä<br />
paikoilla on enimmäkseen kivistä hiekka- tai<br />
hiesumoreenia, viljellyillä hiesua.<br />
Maastotyön aikana paikannettiin vanhojen peltojen liepeiltä<br />
neljä raivausröykkiötä, jotka ovat selvästi myöhäisiä. Lisäksi<br />
havaittiin yksi kiviperustus – samalla paikalla tiedetään olleen<br />
torppa ja siihen liittyneitä rakennuksia. Paikkakuntalaisten<br />
173