arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
RAASEPORI, NÄSENKARTANO<br />
Ks. inventoinnit <strong>2010</strong>: Salo ja Raasepori, Näsenkartano,<br />
tuulivoimalahankealueen inventointi<br />
RAASEPORI TAMMISAARI, ÖSTERBYN–<br />
SKARPKULLAN VOIMAJOHTOLINJAUS<br />
Voimajohtolinjauksen inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoija: Timo Jussila<br />
Österbyn ja Skarpkullan välisen 110 kV:n voimajohdon<br />
inventoinnin maastotyö suoritettiin. kesäkuussa <strong>2010</strong>. Voimajohdon<br />
suunniteltu linjaus tutkittiin maastossa noin 100 metriä<br />
leveässä käytävässä lukuun ottamatta muutamaa lyhyttä<br />
pätkää, jossa linja kulki soiden yli.<br />
Linjan alueelta ei ennestään tunnettu kiinteitä muinaisjäännöksiä.<br />
Linjan eteläpäässä, linjaukselta noin 400 metriä lounaaseen<br />
tunnetaan vanha kivilouhos Aronsbergin itäpuolella sekä<br />
historiallisen ajan talonpaikka linjan eteläpäästä 300 metriä<br />
lounaaseen. Linjauksen pohjoispäästä noin kilometri länteen<br />
sijaitsee Kasbergetin pronssikautinen röykkiö. Linjaus kulkee<br />
15–45 metrin korkeustasoilla, joilla muinaisen Itämeren veden<br />
taso on ollut noin 6600–1500 eKr. eli Litorinameren maksimikorkeudesta<br />
kivikauden loppuun. Alueella voisi siten sijaita<br />
kivikautisia asuinpaikkoja ja alavampien laaksojen – pronssikautisten<br />
lahdenpohjukoiden – rantakallioilla hautaröykkiöitä.<br />
Sellaisia ei kuitenkaan missään havaittu. Muutamin paikoin<br />
maasto ja maaperä olivat varsin soveliaita kivikautisille<br />
asuinpaikoille. Alueella ei kuitenkaan havaittu merkkejä<br />
esihistoriasta.<br />
Voimajohtolinjaus kulkee neljän vanhan maakirjakylän<br />
liepeiltä. Etelässä Österbyn kylätontti on paikannettu vuonna<br />
2004 tehdyssä inventoinnissa ja se sijaitsee linjan eteläpäästä<br />
noin 1,2 kilometriä etelään. Linjauksen pohjoisosassa se kulkee<br />
Skrittskogin ja Grabbskogin kylätonttien välistä. Kylätonttien<br />
paikannukset on tehty 1700-luvun lopun ns. kuninkaankartalta<br />
ja 1800-luvun lopun Senaatinkartoilta. Maastossa ei havaittu<br />
mitään merkkejä mahdollisesta vanhasta asutuksesta linjan<br />
liepeillä.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 14.–15.6.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Tammisaaren Energia<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 18.6.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
RANUAN KOILLISOSA<br />
Ks. inventoinnit <strong>2010</strong>: Posio ja Ranuan koillisosa, talousmetsien<br />
kulttuuriperinnön inventointi<br />
RIIHIMÄEN EKOKEMIN – HAUSJÄRVEN<br />
HIKIÄN VOIMAJOHTO<br />
Suunnittelualueen inventointi<br />
Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n osasto<br />
Inventoija: Vesa Laulumaa<br />
Arkeologisessa inventoinnissa selvitettiin Hikiän (Hausjärvi)<br />
ja Ekokemin (Riihimäki) 110 kV voimajohtolinjauksen hankealueella<br />
sijaitsevat sekä esihistorialliset että historiallisen<br />
ajan kiinteät muinaisjäännökset. Inventointialue on noin<br />
kolme kilometriä pitkä linja, jota tarkasteltiin noin 50 metrin<br />
leveydeltä linjan molemmin puolin. Linja liittyy vuonna<br />
2008 tehtyyn Forssan–Hikiän voimajohtoinventointiin ja<br />
sijoittuu tuolloin tarkasteltujen B- ja C-vaihtoehtojen välimaastoon.<br />
Inventoinnin esiselvityksessä käytettiin vuoden 2008 Forssan–<br />
Hikiän voimalinjainventointiin kerättyä arkisto- ja karttamateriaalia.<br />
Aiemman selvityksen mukaan alueelta ei tunneta<br />
esihistoriallisia tai historiallisia kohteita. Inventoinnin tärkein<br />
osuus olikin maastossa tapahtuva havainnointi. Suunniteltu<br />
linja käytiin läpi jalkaisin kahteen kertaan. Muinaisjäännöskohteita<br />
ei löytynyt. Ainoa havaittu rakenne oli palstojen rajalle<br />
kivistä kasattu rajamerkki.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 2.11.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Ekokem<br />
Tutkimusraportti: Vesa Laulumaa 10.3.2011<br />
Museoviraston arkistossa.<br />
RIIHIMÄKI, RIIHIMÄEN EKOKEMIN –<br />
HAUSJÄRVEN HIKIÄN VOIMAJOHTO<br />
Ks. inventoinnit <strong>2010</strong>: Riihimäen Ekokemin – Hausjärven<br />
Hikiän voimajohto, suunnittelualueen inventointi<br />
RUOKOLAHTI SALPALINJA<br />
Ks. inventoinnit <strong>2010</strong>: Salpalinja, II maailmansodan<br />
linnoitteiden inventointi<br />
RUOVESI MUSTAJÄRVI–RUOVESI<br />
Viemärilinjauksen inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoijat: Timo Jussila ja Hannu Poutiainen<br />
Pappilanlahdelta Mustajärven pohjoispuolelle rakennettavan<br />
paineviemärin linjaus haarakkeineen inventoitiin yhden<br />
kenttäpäivän aikana.<br />
Viemärilinjan alueelta tai sen lähistöltä ei ennestään tunnettu<br />
muinaisjäännöksiä. Linjalta ei inventoinnissa löydetty esihistoriallisia<br />
eikä historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Linjan<br />
läheisyydessä todettiin Mustajärven vanha, 1500–1800-luvuilla<br />
käytössä ollut kahden talon kylätontti autioituneeksi ja siten<br />
muinaisjäännökseksi. Lisäksi tarkastettiin muutama isojakokartoille<br />
merkitty myllynpaikka viemärilinjauksen liepeillä.<br />
Näitä ei katsottu muinaisjäännöksiksi.<br />
Viemärilinja leikkaa tai sivuaa neljässä kohdassa vanhaa<br />
1600-luvun lopulta alkaen käytössä ollutta Vaasan valtatien<br />
linjausta. Näillä kohden tielinja kulkee nykyisen tien alla tai<br />
kupeessa, joten viemärilinjan ei katsottu voivan kajota vanhan<br />
tien mahdollisesti jäljellä oleviin rakenteisiin.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 6.7.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Suunnittelutalo S. Anttila Oy<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 8.8.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
191
Change language