arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Oulun yliopiston <strong>arkeologia</strong>n oppiaine suoritti koekaivauksen<br />
Kuusamon Pökkelöniemen kivikautisella asuinpaikalla elokuussa<br />
<strong>2009</strong> Kiitämän Mouruniemen kenttätöiden ohessa. Paikalta<br />
on pellonmuokkauksessa löytynyt kaksi pientä palaa esihistoriallista<br />
keramiikkaa ja löytökohta haluttiin tarkistaa.<br />
Kohteella on suoritettu kaivaustutkimuksia jo vuonna 1999,<br />
jolloin alueelle tehtiin muutamia koekuoppia sekä tutkittiin<br />
vanhan päärakennuksen eteläpuolelta löytynyt tulisija. Vuonna<br />
<strong>2009</strong> paikalle määriteltiin 2 x 2 metrin laajuinen koekuoppa,<br />
jota kaivettiin peltokerroksen alapuolelle noin parin senttimetrin<br />
verran. Kaivauksissa löytyi kvartsi-iskos ja kaksi sirua palanutta<br />
luuta. Löydöiltään niukka kohde sijaitsee Kuusamon taajamasta<br />
noin 10 kilometriä kaakkoon.<br />
Kustannuksista vastasi Oulun yliopisto ja Kuusamon kansanopisto<br />
tarjosi seitsemänhenkiselle tutkimusryhmälle majoituksen<br />
ja ruoan.<br />
Löydöt: KM 38247:1–2<br />
Ajoitus: kivikausi<br />
Tutkitun alueen laajuus: 4 m ²<br />
Kenttätyöaika: 17.–26.8.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Oulun yliopisto,<br />
Kuusamon kansanopisto<br />
Tutkimusraportti: Jari Okkonen 20.8.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa, kopio Oulun yliopiston <strong>arkeologia</strong>n laboratoriossa.<br />
LAHTI HÖLMÄNMÄKI 2<br />
Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus<br />
Pk 311102 Renkomäki<br />
P: 6759460, I: 3422080<br />
N: 6756624, E: 421941<br />
z: 71–75<br />
Lahden kaupunginmuseo/Päijät-Hämeen maakuntamuseo<br />
Kaivaustenjohtajat: vastuullinen johtaja Hannu Takala,<br />
kenttätyön johtaja Anna-Riikka Vadén<br />
Kesäkuussa <strong>2009</strong> Lahden kaupunginmuseo/Päijät-Hämeen<br />
maakuntamuseo teki koekaivauksia kivikautisella Hölmänmäki<br />
2:n asuinpaikalla Luhdanjoen eli Porvoonjoen varressa Lahden<br />
ja Hollolan rajalla (ks. myös kohde Hollola Hölmänmäki 3).<br />
Tutkimukset olivat jatkoa Porvoonjoen kivikautiselle asutustutkimukselle,<br />
jota Lahden kaupunginmuseossa on tehty vuodesta<br />
1995 lähtien. Hölmänmäki 2:n koekaivausten tarkoituksena<br />
oli selvittää pienialaisiksi oletetun asuinpaikan laajuutta ja<br />
ajoitusta, ja näiltä osin täydentää kuvaa Luhdanjokivarren<br />
asutuksesta.<br />
Asuinpaikalle kaivattiin yhteensä yhdeksän neliömetrin<br />
suuruista koeruutua, lisäksi alueelle avattiin neljän neliömetrin<br />
laajuinen kaivausalue.<br />
Koekaivauksissa ei todettu rakenteita, mutta kaivausalueella<br />
havaittiin kulttuurimaakerros. Koekaivausten löydöistä suurin<br />
osa on kvartsimateriaalia. Tämän lisäksi löytyi saviastian<br />
paloja, savitiivistettä ja palanutta luuta. Saviastian paloja on<br />
niiden pienen koon vuoksi mahdoton tyypitellä tai ajoittaa<br />
tarkemmin.<br />
Koska asuinpaikka sijaitsee pitkäikäisen Luhdanjoen muinaisjärven<br />
rannalla, ei sen tarkka ajoittaminen rannansiirtymän<br />
perusteella ole mahdollista. Löytöjen perusteella asuinpaikka<br />
ajoittuu neoliittiselle kivikaudelle ja/tai varhaismetallikaudelle.<br />
Hölmänmäki 2:n asuinpaikan keskeisimmät ja parhaiten<br />
säilyneet osat sijaitsevat pienen niemekkeen kärjessä ja sen<br />
välittömässä läheisyydessä.<br />
Löydöt: KM 37903:1–63<br />
Ajoitus: kivikausi<br />
Tutkitun alueen laajuus: kaivausala 14 m ²<br />
Kenttätyöaika: 1.–12.6.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Lahden kaupunginmuseo<br />
Tutkimusraportti: Anna-Riikka Vadén 27.7.<strong>2009</strong> Lahden<br />
kaupunginmuseon arkistossa, kopio Museoviraston arkistossa.<br />
LAHTI PAAKKOLANMÄKI 1<br />
Rautakautisen asuinpaikan koekaivaus<br />
Pk 311106 Ahtiala<br />
P: 6767740, I: 3434070<br />
N: 6764900, E: 433926<br />
z: 108–113<br />
Lahden kaupunginmuseo/Päijät-Hämeen maakuntamuseo<br />
Kaivaustenjohtajat: Hannu Takala ja Eetu Sorvali<br />
Koekaivaus Paakkolanmäki I:ssä suoritettiin kaava-alueella<br />
kasvaneiden rakennuspaineiden vuoksi. Kaivauksella varmistettiin,<br />
ettei vuonna 1992 loppuun tutkitun asuinpaikan reunoja<br />
tai ennestään tuntemattomia muinaisjäännöksiä tuhoutuisi<br />
maankäytön yhteydessä.<br />
Tutkimusalueelle kaivettiin 36 50 x 50 senttimetrin laajuista<br />
koekuoppaa, joista kahta laajennettiin. Ainoastaan yhdestä<br />
koekuopasta löytyi hiiltynyttä maata, jonka alkuperää ei<br />
pystytty varmuudella todentamaan, sekä kolme palaa rautakauden<br />
keramiikkaa ja muutama savitiivisteen kappale.<br />
Muut kuopat olivat löydöttömiä, eikä niissä ollut merkkejä<br />
rauta kautisesta asutuksesta. Näin ollen arkeologisten<br />
tutkimusten perusteella kaava-alueella ei ole enää estettä<br />
maankäytölle.<br />
Löydöt: KM 37902:1–4<br />
Ajoitus: rautakausi<br />
Tutkitun alueen laajuus: 15400 m ²<br />
Kenttätyöaika: 25.5.–8.6.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Lahden kaupungin tekninen ja<br />
ympäristötoimiala<br />
Tutkimusraportti: Hannu Takala ja Eetu Sorvali 3.7.<strong>2009</strong><br />
Lahden kaupunginmuseon arkistossa, kopio Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
LAIHIA VIIRIKALLIO<br />
Röykkiökaivaus<br />
Pk 124403 Poola<br />
P: 6989020, I: 3236820<br />
N: 6986090, E: 236755<br />
z: 25–30<br />
Oulun yliopiston <strong>arkeologia</strong>n laboratorio<br />
Kaivaustenjohtaja: Jari-Matti Kuusela<br />
Oulun yliopiston <strong>arkeologia</strong>n laboratorio suoritti kaivaustutkimuksen<br />
Laihian Viirikallion pronssikautisella/varhaisrautakautisella<br />
röykkiö-/keittokuoppakohteella elo-syyskuussa <strong>2009</strong>.<br />
Kaivauksin tutkittiin yksi röykkiö. Kaivausten johtajana toimi<br />
FM Jari-Matti Kuusela ja toisena kenttäjohtajana FL Samuel<br />
Vaneeckhout. Kaivajat olivat paikallisia <strong>arkeologia</strong>n harrastajia,<br />
joita oli päivästä riippuen paikalla 4–6.<br />
Mirja Miettinen tutki Viirikalliota vuosien 1987–89 aikana.<br />
Miettisen tutkimusten perusteella kohde on ajoitettu pronssikauden<br />
loppuun tai rautakauden alkuun. Keväällä <strong>2009</strong><br />
Jari-Matti Kuusela ja Samuel Vaneeckhout yhdessä Oulun<br />
57
Change language