arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kuva 9. Esikunta- ja yliupseerirakennuksen eteläpäädyn kiviperustuksia<br />
pohjaan kaivettuina. Rakennus, jonka pituus on ollut piirustusten<br />
mukaan lähes 60 metriä, on aikoinaan jatkunut kuvassa näkyvän<br />
katualueen ylitse pohjoiseen. Pääosa perustuksesta on tuhoutunut viimeistään<br />
siinä yhteydessä kun merenrantaa 1800-luvun lopulla ryhdyttiin<br />
rakentamaan. Kuva: M. Kykyri, Kymenlaakson museo.<br />
Bild 9. Lämningar efter sockelsten, utgrävda ner till grunden,<br />
tillhörande den södra ändan av byggnaden som var avsedd för stabsoch<br />
överofficerarnas bruk. Byggnaden som enligt ritningarna har varit<br />
nästan 60 meter lång har en gång i tiden fortsatt mot norr över<br />
gatuområdet på bilden. Huvuddelen av grunderna blev förstörda<br />
senast då när man började bygga på havsstranden i slutet av<br />
1800-talet. Foto: M. Kykyri, Kymmenedalens museum.<br />
maailma, jota Kymenlaakson museo ja Museovirastokin<br />
ovat 2000-luvun puolivälistä lähtien tutkineet eri<br />
puolilla saarta. Pääosa arkeologisista tutkimiskohteista<br />
on ajoittunut Ruotsinsalmen aikaan, mutta niistä muutaman<br />
yhteydessä on Kymenlaakson museo selvittänyt<br />
ja dokumentoinut myös Ruotsinsalmen raunioille vuonna<br />
1879 perustetun Kotkan kaupungin historiaa (esim.<br />
Kykyri 2005, 2008b, <strong>2009</strong>, <strong>2010</strong>, 2011b).<br />
Kotkansaari muodosti Ruotsinsalmen keskuslinnoitusalueen,<br />
missä hallinto- ja muiden julkisten rakennusten<br />
lisäksi sijaitsivat mm. varuskunnan asuin- ja varastorakennukset<br />
(Airola 1978: 47). Saaren koillispäässä sijainnut<br />
sotasatama oli suljettu ja vartioitu, ja sen länsipuolella<br />
sijaitsi Ruotsinsalmen siviiliyhdyskunnan asemakaavoitettu<br />
asuinalue tontteineen ja asuinrakennuksineen<br />
(Vangonen 2013: 17–18). Sotasataman alueella sijainneista<br />
kohteista on viime vuosina tutkittu arkeologisesti<br />
mm. upseeriston ja miehistön kasarmirakennusten<br />
jäännöksiä (Kykyri 2011c, 2012–2013; kuvat 8–9). Sotasataman<br />
ulkopuoleiselta alueelta on puolestaan kaivettu<br />
esiin ja dokumentoitu mm. varuskunnan harjoituskentän<br />
ja kuivatuskanavan (Kykyri 2005, 2011a) sekä<br />
merisairaalan varastorakennuksen (Hakanpää 2006b,<br />
Koivisto 2007) jäännöksiä niihin kuuluvine kulttuurikerroksineen<br />
ja löytöineen. Myös linnoituslaitteilla on<br />
suoritettu pienimuotoisia kaivauksia ja kartoituksia<br />
(esim. Hakanpää 2006a, Köngäs & Väisänen 2007, Väisänen<br />
& Köngäs 2007, Kykyri 2008b).<br />
Ruotsinsalmen kaupunkiarkeologinen<br />
inventointi<br />
Kuva 8. Kesällä 2013 viemäröintitöiden yhteydessä paljastui Ruukinkadun<br />
katualueelta täytenä yllätyksenä hyväkuntoinen hirsirakenne,<br />
joka osoittautui Ruotsinsalmen aikaisen 1790-luvulla rakennetun käymälärakennuksen<br />
jäännökseksi. Kuten tässäkin tapauksessa, sijaitsevat<br />
Kotkansaaren maanalaiset muinaisjäännökset usein hyvin lähellä<br />
nykyistä maanpintaa, minkä vuoksi ne ovat erityisen herkkiä<br />
vahingoittumaan pienimuotoistenkin maankaivutöiden yhteydessä.<br />
Kuva: M. Kykyri, Kymenlaakson museo.<br />
Bild 8. I samband med vattenledningsarbeten under sommaren 2013<br />
uppdagades som en total överraskning en timmerkonstruktion i gatuområdet<br />
för Ruukinkatu (’Bruksgatan’). Konstruktionen visade sig vara<br />
en lämning efter ett avträdeshus som hade byggts under fästningen<br />
Svensksunds tid på 1790-talet. Såsom även i detta fall ligger de underjordiska<br />
fornlämningarna på ön Kotkansaari ofta väldigt nära den<br />
nuvarande markytan vilket gör att de också skadas väldigt lätt i samband<br />
med även mindre schaktningsarbeten. Foto: M. Kykyri, Kymmenedalens<br />
museum.<br />
Arkeologisten havaintojen ja vilkastuneen rakennustoiminnan<br />
myötä syntyi tarve myös Kotkansaaren kaupunkiarkeologiselle<br />
inventoinnille (Hakanpää 2007: 6).<br />
Aiemmat saaren muinaisjäännöksiin kohdistuneet inventoinnit<br />
ja selonteot olivat keskittyneet pääasiassa<br />
Ruotsinsalmen aikaisiin maanpäällisten linnoituslaitteiden<br />
ja niihin liittyneiden rakennusraunioiden dokumentointiin.<br />
Inventoitavien kohteiden listalta oli puuttunut<br />
maanalainen kohde nimeltä ”Ruotsinsalmen linnoituskaupunki”.<br />
Oli tullut aika selvittää tämän erilaisten kerrosten,<br />
rakenteiden ja esinelöytöjen muodostaman muinaisjäännöksen<br />
laajuus.<br />
39