arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
RAASEPORI KARJAA SVARFVARS<br />
Kaava-alueen inventointi<br />
Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n osasto<br />
Inventoija: Katja Vuoristo<br />
Svarfvarsin tilalle suunnitellaan ekotalojen rakentamista, minkä<br />
vuoksi paikalla tehtiin kolmen päivän pituinen inventointi.<br />
Alueen läheisyydestä tunnettiin esihistoriallisia muinaisjäännöksiä<br />
ja lisäksi paikalla tiedettiin olleen viimeistään 1700-luvulla<br />
kylänpaikka. Kylän todettiin sijainneen tilan vanhan päärakennuksen<br />
kohdalla sekä sitä ympäröivillä niityillä. Paikalla<br />
havaittiin 1700-luvulle ajoittuvia esineiden paloja sekä myös<br />
vanhoja kivijalkoja. Esihistoriallisia muinaisjäännöksiä ei<br />
kaava-alueella havaittu, mutta heti sen ulkopuolella sijaitsevalla<br />
kalliolla todettiin olevan kiviröykkiöitä.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 14.–16.10.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: yksityinen<br />
Tutkimusraportti: Katja Vuoristo 16.3.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
RAIPPALUOTO<br />
Ks. inventoinnit <strong>2009</strong>: Pohjanmaa, tuulipuistoalueiden<br />
inventointi<br />
RANTASALMI POROSALMI<br />
Yleiskaavan muutosalueen inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoijat: Hannu Poutiainen ja Tapani Rostedt<br />
Rantasalmen Porosalmen yleiskaavan muutosalueen inventointi<br />
tehtiin yhden pitkän päivän aikana kahden arkeologin voimin.<br />
Huomiota kiinnitettiin erityisesti rantakallioiden mahdollisiin<br />
lapinraunioihin ja esihistoriallisille asuinpaikoille sopiviin<br />
maastonkohtiin.<br />
Alue on kallioista ja maaperä pääosalla aluetta hyvin kivikkoista.<br />
Paikka paikoin kallioiden välisissä laaksoissa ja rantaan viettävillä<br />
rinteillä on metsittynyttä vanhaa peltoa. Näiden peltojen<br />
reunoilla havaittiin keskittyminä raivausröykkiöitä. Niitä ei<br />
katsottu muinaisjäännöksiksi. Missään ei havaittu merkkejä<br />
esihistoriallisesta asutuksesta tai muista muinais jäännöksistä.<br />
Saimaan korkein ranta (4000 eKr.) on alueella noin 89 metrin<br />
korkeustasolla ja kivikauden lopun rantataso (noin 1500 eKr.)<br />
noin 82 metrin tasolla. Inventointi keskittyi pääosin 90 ja 80<br />
metrin korkeustasojen välille, mutta rantakallioita katsottiin<br />
ylempääkin. Saarista tarkastettiin Linnasaari. Mitään muinaislinnaan<br />
viittaavaa ei alueella havaittu. Linnasaaren laen<br />
kaakkoiskärjessä havaittiin pienialainen, noin 10 x 5 metrin<br />
laajuinen kalliopohjainen tasanne, jonka reunalla oli matala<br />
kivirivi. Kivirivin merkitys jäi avoimeksi.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 29.6.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: FCG Planeko Oy<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 3.10.<strong>2009</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
RAUMA KAAVA-ALUEET<br />
Kaava-alueiden inventointi<br />
Satakunnan Museo<br />
Inventoija: Esa Hertell<br />
Satakunnan museo inventoi Raumalla kesäkuussa <strong>2009</strong> kolme<br />
viikkoa. Inventointi suoritettiin Rauman kaupungin tilauksesta<br />
kaava-alueilla ja satamaan suunniteltavan URPO-radan<br />
linjauksella. Tehtävänä oli selvittää alueen muinaisjäännöskanta<br />
ja raportoida muinaisjäännösten vaikutus kaavoituksen ja<br />
tulevan maankäytön kannalta. Inventoitavia alueita oli viisi:<br />
Hevossuo, Koillinen teollisuusalue, Nikulanmäki, Pirttialho ja<br />
URPO-radan linjaus, joka yhdistää nykyisen radan sataman<br />
laajennukseen.<br />
Yhteenvetona inventoitujen kaava-alueiden muinaisjäännöksistä<br />
voidaan todeta, että nämä koostuvat röykkiöistä, joista<br />
useimmat ajoittunevat myöhäispronssikauteen ja esiroomalaiseen<br />
rautakauteen. Useimmat röykkiöt on luultavasti rakennettu<br />
paikoille, joissa ihmiset ovat asuneet tai niiden välittömään<br />
läheisyyteen. Tätä puoltaa röykkiökohteiden asuinpaikkatopografinen<br />
luonne. Ne sijaitsevat pääasiassa asuinpaikoiksi<br />
hyvin soveltuvissa ympäristöissä ja ne suuntautuvat muutamin<br />
poikkeuksin etelä-kaakko-itäsektoriin. Inventoinnissa röykkiöiden<br />
läheltä löytyikin joitain asuinpaikkoja. Tätä voidaan pitää<br />
inventoinnissa hyvänä tuloksena, sillä havainnolla on paitsi<br />
tutkimuksellista mielenkiintoa myös merkitystä muinaisjäännössuojelun<br />
ja röykkiökohteiden muinaisjäännösrajausten kannalta.<br />
Rauman varhaismetallikautinen asutus korreloi alueen sokkeloisen<br />
sisäsaaristovaiheen kanssa. Myöhemmin maankohoamisen<br />
seurauksena ranta siirtyi länteen päin, mutta vastaavaa<br />
sokkeloista ja suojaisaa saaristoa ei kuitenkaan enää muodostunut<br />
lännemmäs. Alueen tunnettu muinaisjäännöskanta<br />
ajoittuu korkeuksiensa perusteella myöhäispronssikaudelle ja<br />
esiroomalaiseen aikakauteen. Tämä selittynee juuri alueen<br />
luonnonolosuhteilla, jotka tarjosivat runsaan ja sokkeloisen<br />
saariston ja matalien lahtien muodostaman ravintolaikkujen<br />
mosaiikin. Esihistoriallisten havaintojen lisäksi inventoiduilla<br />
kaava-alueilla on historiallisiin ja osin vielä nykyisiinkin peltoihin<br />
liittyviä raivauksessa muodostuneita kivikoita. Näitä ei liene<br />
syytä pitää säilytettävinä suojelukohteita niiden luonteen takia.<br />
Löydöt: KM 37912–37915<br />
Kenttätyöaika: kolme viikkoa kesäkuussa <strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Rauman kaupunki<br />
Tutkimusraportti: Esa Hertell Satakunnan Museossa, kopio<br />
Museoviraston arkistossa.<br />
RAUMAN–KALANNIN VOIMAJOHTO<br />
Hankealueen inventointi<br />
Museovirasto <strong>arkeologia</strong>n osasto<br />
Inventoija: Kreetta Lesell<br />
Rauman ja Kalannin välistä voimajohtolinjaa parannetaan ja<br />
uusitaan. Uusittava verkkolinja on noin 44 kilometriä pitkä.<br />
Se noudattaa nykyistä voimajohtolinjaa, mutta verkon pylväät<br />
uusitaan ja niiden sijainti muuttuu. Inventoinnissa kiinnitettiin<br />
erityistä huomiota suunniteltuihin haruksen paikkoihin ja<br />
pylväiden jalkojen kohtiin.<br />
Uudistettavalta verkkolinjalta ei tunnettu muinaisjäännöksiä,<br />
mutta sen läheisyydessä niitä on useita. Linja kulkee myös<br />
alueilla, jossa voi olla ennestään tuntemattomia muinaisjäännöksiä.<br />
Linjalta löytyi viisi röykkiökohdetta, Rauma Alainen-Ohde,<br />
Rauma Ahmaro, Rauma Niinilä ja Laitila Betlehem. Lisäksi<br />
ennestään tunnetusta Rauman Majantaustanhaassa havaittiin<br />
kolme aiemmin kartoittamatonta röykkiötä, jotka ovat linjaaukeamalla.<br />
Laitila Hiekka on tunnettu miekan irtolöytöpaikkana,<br />
inventoinnissa sieltä havaittiin kolme röykkiötä.<br />
114
Change language