arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
KONTIOLAHTI, VARKAUDEN TAULUMÄEN<br />
– KONTIOLAHDEN SÄHKÖASEMAN<br />
VOIMAJOHTO<br />
Ks. inventoinnit <strong>2010</strong>: Varkauden Taulumäen – Kontiolahden<br />
sähköaseman voimajohto, suunnittelualueen inventointi<br />
KOSKI TL, FORSSAN–LIEDON<br />
VOIMAJOHTO<br />
Ks. inventoinnit <strong>2010</strong>: Forssan–Liedon voimajohto,<br />
suunnittelualueen inventointi<br />
Suoniemellä Kontiolahdella sijainnut ortodoksikalmisto on todennäköisesti<br />
jäänyt veden alle Pielisen säännöstelyssä. Jäljellä on rantaan<br />
rakennettu muistomerkki. Kuva: Anu Lempiäinen, Museovirasto.<br />
Det ortodoxa gravfältet i Kontiolahti i Suoniemi har förmodligen hamnat<br />
under vatten när sjön Pielinen har reglerats. Det enda som finns<br />
kvar är ett minnesmärke som uppförts på stranden. Foto: Anu Lempiäinen,<br />
Museiverket.<br />
Suoniemi-niminen ortodoksikalmiston ja tsasounan paikka.<br />
Näiden tunnettujen kohteiden laajuus ja säilyneisyys täytyi<br />
tarkastaa koekuopituksen ja maastotarkastuksen avulla.<br />
Kunnan edellisen perusinventoinnin aikana linjan muuta aluetta<br />
ei ollut käyty kattavasti lävitse, joten koekuopituksen lisäksi<br />
suoritettiin koko viemärilinjan alueen inventointi.<br />
Koekuopituksen perusteella voitiin todeta, että Nekkilänaho 2<br />
-asuinpaikka ei ulotu viemärilinjauksen alueelle, vaan se<br />
rajoittuu melko pienelle alueelle alkuperäisten löytökoordinaattien<br />
kohdalle. Nekkilänaho 3 -asuinpaikka todettiin jo<br />
aiemmin tuhoutuneeksi hiekkatien teossa. Nekkilänaho 3:n<br />
pohjoispuolelta, viemärilinjauksen alalta löydettiin historiallisen<br />
ajan hiilimiilu, joka dokumentoitiin. Suoniemessä tehtiin<br />
maasto tarkastus, jonka aikana maanpinnalla ei havaittu<br />
mitään merkkejä painanteista tai rakenteista, jotka viittaisivat<br />
kalmiston tai tsasounan paikkaan. Muinaisjäännös onkin<br />
todennäköisesti jäänyt veden alle Pielisjoen säännöstelyjen<br />
yhteydessä, kuten jo aikaisemman inventoinnin yhteydessä<br />
arveltiin.<br />
Koko muu viemärilinjan ala inventoitiin, eikä sen alueelta<br />
löydetty yhtään ennestään tuntematonta esihistoriallista<br />
kohdetta. Sen sijaan linjauksen läheisyydestä löydettiin<br />
kiviröykkiökohde (Ahokkalan koulu) ja yksi mahdollinen<br />
asumuspainannekohde (Kokkopelto).<br />
Löydöt: KM 38509: 1–3; KM 38510<br />
Kenttätyöaika: 19.–27.10.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Kontiolahden kunta<br />
Tutkimusraportti: Anu Lempiäinen 22.11.<strong>2010</strong><br />
Museoviraston arkistossa.<br />
KONTIOLAHTI SALPALINJA<br />
Ks. inventoinnit <strong>2010</strong>: Salpalinja, II maailmansodan<br />
linnoitteiden inventointi<br />
KOUVOLA LUOTEISOSA (ENT. JAALA)<br />
Tutkimusinventointi<br />
Helsingin yliopiston <strong>arkeologia</strong>n oppiaine<br />
Inventoijat: Teemu Mökkönen, Johanna Stenberg ja<br />
Marko Marila<br />
Kouvolan luoteisosan inventointi oli osa Helsingin yliopiston<br />
<strong>arkeologia</strong>n oppiaineen tutkimushanketta ”Kouvolan seutu<br />
muinaisuudessa – korpea vai kaskenkaatajia?” Tutkimusalueeksi<br />
valittiin Vuohijärven länsipuolinen pienten järvien ja jokireittien<br />
alue entisen Jaalan kunnan alueella.<br />
Inventoinnissa löydettiin 10 esihistoriallista ja viisi historiallista<br />
muinaisjäännöskohdetta. Esihistoriallisista kohteista yksi on<br />
lapinraunio, muut asuinpaikkoja. Asumuspainanteita löydettiin<br />
kolmelta uudelta kohteelta. Lisäksi yhdeltä jo tunnetulta<br />
kohteelta Kouvola [163010010] Hintteri, löydettiin yksi<br />
mahdollinen asumuspainanne.<br />
Historiallisen ajan kohteet koostuvat kahdesta 1700-luvun kylänpaikasta,<br />
kahdesta hiilimiilusta ja yhdestä kalliohakkauksesta.<br />
Löydöt: KM 38255–38263; KM <strong>2010</strong>029–<strong>2010</strong>031<br />
Kenttätyöaika: 10.–25.8.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Kymin Osakeyhtiön<br />
100-vuotissäätiö ja Jaalan kotiseutusäätiö<br />
Tutkimusraportti: Teemu Mökkönen 28.6.<strong>2010</strong><br />
Museoviraston arkistossa.<br />
KRISTIINANKAUPUNKI PYHÄVUORI –<br />
LIDEN JA ULVILA – NOORMARKKU –<br />
POMARKKU -VOIMAJOHTO<br />
Voimajohtolinjausten inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoijat: Timo Jussila ja Timo Sepänmaa<br />
Museovirasto inventoi vuonna 2008 suunnitellun uuden<br />
Ulvilan–Kristiinankaupungin voimajohtolinjan Pomarkun<br />
Joensuunlahdesta Kristiinankaupungin Pyhävuorelle. Touko-kesäkuun<br />
vaihteessa <strong>2010</strong> inventoitiin linjan molemmat ääripäät,<br />
Kristiinankaupungin Pyhävuoren ja Lidenin uuden sähköaseman<br />
välinen linja sekä Ulvilan sähköaseman ja Pomarkun<br />
Joensuunlahden välinen linja. Uusi linja kulkee aivan vanhan<br />
ja olemassa olevan voimajohtolinjan vierellä tai paikalla.<br />
Inventointi rajoittui pääosin 50 metrin etäisyydelle linjasta.<br />
Linjan suhde historiallisen ajan kylätontteihin tarkastettiin<br />
vanhoilta 1700–1800-lukujen yleiskartoilta ja Kristiinan<br />
177
Change language