arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Arkeologiset koetutkimukset kohdistettiin Seilin Kirkkoniemeen,<br />
jossa koekuopitettiin kirkon eteishuoneen itäpuolella ja kirkon<br />
runkohuoneen itäpäädyn eteläpuolella sijaitsevaa maakumpua<br />
kohteen luonteen tarkentamiseksi. Paikalle avattiin neljä uutta<br />
koekuoppaa, joiden pinta-ala oli yhteensä 4,5 neliömetriä.<br />
Koekuopituksen, sekä luulöydöistä teetetyn osteologisen<br />
analyysin avulla voitiin tarkentaa vuonna <strong>2009</strong> muodostettua<br />
käsitystä kohteen maakerroksista ja kiinteistä rakenteista.<br />
Paikalla on sijainnut todennäköisesti asuinkäytössä ollut<br />
rakennus, joka ajoittuu uudelle ajalle ja joka on purettu tai<br />
tuhoutunut ennen 1800-luvun alkua.<br />
Löydöt: TYA 862:1–88<br />
Tutkitun alueen laajuus: 4,5 m ²<br />
Kenttätyöaika: heinä-lokakuu <strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Turun yliopiston <strong>arkeologia</strong>n<br />
oppiaine, Saaristomeren tutkimuslaitos, Turun yliopistosäätiö<br />
ja Svenska litteratursällskapet i Finland<br />
Tutkimusraportti: Mikko Helminen 29.10.<strong>2010</strong> Turun<br />
yliopiston <strong>arkeologia</strong>n oppiaineen arkistossa, kopio<br />
Museoviraston arkistossa ja Turun museokeskuksessa.<br />
MIKKELI MOISION LATOKALLIO<br />
Maansiirron valvonta rautakautisen kalmiston vieressä<br />
Pk 314204 Porrassalmi<br />
P: 6838224, I: 3514633<br />
N: 6835357, E: 514457<br />
z: 93–99<br />
Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n osasto<br />
Kaivaustenjohtaja: Esa Mikkola<br />
Latokallion nuorempaan rautakauteen ajoittuva polttokalmisto<br />
ja sitä ympäröivä Latokallionpellon asuinpaikka kuuluvat<br />
Mikkelin alueen tärkeimpiin ja kuuluisimpiin muinaisjäännöskohteisiin<br />
Tuukkalan, Kyyhkylän ja Orijärven ohella.<br />
Latokallio sijaitsee Moision sairaalan eteläpuolisella peltoalueella<br />
selvästi muusta maisemasta erottuvana kalliokumpareena.<br />
MIKKELI VUOLINKO<br />
Koekaivaus rautakautisen löytöpaikan läheisyydessä<br />
Pk 314202 Vuolinko<br />
P: 6841837, I: 3509718<br />
N: 6838968, E: 509543<br />
z: 100<br />
Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n osaston koekaivausryhmä 1<br />
Kaivaustenjohtaja: Päivi Kankkunen<br />
Kesällä <strong>2009</strong> suoritetussa Vuolingon kaava-alueen inventoinnissa<br />
löydettiin peltoalueen pintapoiminnassa merkkejä<br />
rautakauteen ja historialliseen aikaan ajoittuvasta toiminnasta.<br />
Ennen alueen rakentamista paikalla suoritettiin koekaivaus,<br />
jossa selvitettiin oletetun kiinteän muinaisjäännöksen laajuutta<br />
ja mahdollista jatkotutkimustarvetta.<br />
Vuoden <strong>2010</strong> koekaivaus toteutettiin avaamalla alueelle<br />
koneellisesti kaksitoista 17–145 metrin pituista ja noin kolme<br />
metriä leveää koeojaa. Tutkitun alueen kokonaislaajuus on noin<br />
2700 neliömetriä. Modernin kyntökerroksen alla oli säilynyt<br />
hyvin vähän kiinteitä rakenteita. Säilyneet rakenteet keskittyivät<br />
koeojan 8 koillispäätyyn ja ajoittuvat löytöaineiston perusteella<br />
historialliseen aikaan. Nämä rakenteet liittyvät paikalla<br />
1500-luvulta lähtien sijainneeseen Heinälänjoen taloon.<br />
Koeojasta 7 löydettiin 5–6 neliömetrin alueelta fossiloitunutta<br />
peltokerrosta, jossa havaittiin ristiinkynnön merkkejä. Vanhasta<br />
peltokerroksesta ei saatu talteen ajoittavia löytöjä. Säilynyt<br />
peltokerros ja rakenteet sijaitsevat aivan rakennettavan alueen<br />
reunalla ja jatkuvat sen ulkopuolelle.<br />
Löydöt: KM 38070:1–7<br />
Ajoitus: historiallinen aika<br />
Tutkitun alueen laajuus: 2700 m ²<br />
Kenttätyöaika: 17.–21.5.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Mikkelin kaupungin tekninen<br />
toimi<br />
Tutkimusraportti: Päivi Kankkunen ja Riku Mönkkönen<br />
6.4.2011 Museoviraston arkistossa, kopio Mikkelin kaupunki<br />
ja Savonlinnan maakuntamuseo.<br />
Loppuvuodesta <strong>2009</strong> Latokallion vanhan kuivurirakennuksen<br />
vieressä ollut öljysäiliö oli varastettu ja varkauden yhteydessä<br />
säilössä ollut polttoöljy oli valutettu maahan. Alkuperäisen<br />
arvion mukaan pilaantunut alue olisi ollut noin 40 neliömetrin<br />
laajuinen, mutta osoittautui myöhemmin huomattavasti<br />
laajemmaksi.<br />
Alueen kunnostustoimenpiteet toteutettiin 11.10.<strong>2010</strong>. Kaivinkoneella<br />
kuorittiin noin 150 neliömetrin laajuinen alue 30–50<br />
senttimetrin syvyyteen.<br />
Avatun alueen länsiosasta, kuivurille vievän rampin alta<br />
löydettiin vanhan fossiloituneen peltokerroksen jäännökset.<br />
Tähän toistaiseksi ajoittamattomaan muinaispellon osaan ei<br />
katsottu olevan tarkoituksenmukaista kajota enempää, sillä<br />
öljyvuoto ei ollut pilannut näitä maakerroksia. Peltojäännös<br />
kuvattiin ja peitettiin uudelleen.<br />
Löydöt: KM 38963<br />
Ajoitus: –<br />
Tutkitun alueen laajuus: 150 m ²<br />
Kenttätyöaika: 11.10.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Metsähallitus<br />
Tutkimusraportti: Esa Mikkola 25.11.2011 Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
Fossiloitunut peltokerros paljastui Mikkelin Vuolingossa tehdyssä koekaivauksessa.<br />
Pellolta oli aikaisemmin löydetty inventoinnin yhteydessä<br />
rautakaudelle ja historialliseen aikaan ajoittuvia löytöjä. Kuva:<br />
Päivi Kankkunen, Museovirasto.<br />
Ett fossiliserat åkersskikt blottades vid en provutgrävning i Vuolinko i<br />
S:t Michel. Tidigare hade man i samband med en inventering på<br />
åkern hittat fynd som daterades till järnåldern och den historiska tiden.<br />
Foto: Päivi Kankkunen Museiverket.<br />
140
Change language