arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
PYHTÄÄ KAPULASUO<br />
Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus<br />
Pk 312309 Heinlahti<br />
P: 6709181, I: 3481705<br />
N: 6706365, E: 481542<br />
z: 13–15<br />
Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n osasto<br />
Kaivaustenjohtaja: Kreetta Lesell<br />
Tiehallinto suunnittelee valtatien 7 uutta linjausta Loviisasta<br />
Kotkaan. Samalla tie muutetaan moottoritieksi. Tulevalle linjalle<br />
tehtiin arkeologinen inventointi vuonna 2005.<br />
Porvoon Henttalan asuinpaikalla on asuttu löytöjen perusteella esi-,<br />
kampa- ja nuorakeraamisella ajalla. Alueelle tehtiin koekaivaus suunnitellun<br />
tallin vuoksi. Kuva: Simo Vanhatalo, Museovirasto.<br />
På boplatsen i Henttala i Borgå har det utifrån fynden funnits bosättning<br />
under den för-, kam- och snörkeramiska tiden. I området utfördes<br />
en provutgrävning på grund av ett planerat stall. Foto: Simo Vanhatalo,<br />
Museiverket.<br />
Museoviraston koekaivausryhmä selvitti koekuoppien avulla,<br />
sijaitseeko Henttalan tilalle suunnitellun hevostallin ja lantalan<br />
paikalla kivikautista asuinpaikkaa. Aarne Äyräpää ja Ville<br />
Luho kaivoivat Henttalassa vuosina 1936 ja 1946. Nämä<br />
kaivausalueet sijaitsivat Porvoonjoen rantatörmällä ja tilan<br />
puutarhassa päärakennuksen länsipuolella.<br />
Hevostallin alueen koekuopista löytyi kivitaltta, veitsi, hioimia<br />
ja niiden katkelmia, kivilaji-, kvartsiitti- ja kvartsiesineitä ja<br />
iskoksia, savi-idolin katkelma, saviastian paloja, palanutta<br />
savea ja palanutta luuta. Löytöalue keskittyi hevoshaan<br />
lounaisreunaan ja pellon pohjoisreunaan. Maaperä vaihteli<br />
hienosta hiekasta soraan, jonka joukossa oli suuria kiviä.<br />
Pellon reunan isot kivet vaikuttivat siirretyiltä tai ne olivat<br />
muinaisen merenlahden jäiden siirtämiä. Näiden kivien välistä<br />
löytyi runsaasti isoja saviastian paloja. Hevoshaassa olevan<br />
tienpohjan kohdalta ja rinteen alareunasta löytyi muutamia<br />
tulisijoja. Niissä oli vain harvakseen kiviä ja ne vaikuttivat<br />
epämääräisiltä rakenteilta. Ne olivat samanlaisia kuin Äyräpään<br />
vuoden 1939 kaivauspaikan tulisijat. Tulisijat osoittautuivat<br />
radiohiiliajoitusten avulla kivikautisiksi. Saviastian palat<br />
ovat enimmäkseen varhaiskampakeramiikan vanhempaa tyyliä<br />
(Sperrings) ja ovat samanaikaisia kuin tulisijojen ajoitukset.<br />
Koekuoppien maaperähavaintojen perusteella muinaiset<br />
rantavoimat ovat sekoittaneet maa- ja löytökerroksia.<br />
Hevostallin ja lantalan alueet saatiin tutkittua, mutta ennen<br />
varsinaisien rakennusten perustustöiden alkua suoritetaan<br />
kaivinkonetyön valvonta kevään 2011 aikana.<br />
Löydöt: KM 38283:1–468<br />
Ajoitus: kivikausi; Hela-2665 5024±36 BP, kalibroituna<br />
3945–3710 BC (95.4% 95.4% prob.) tulisijan puuhiiltä;<br />
Hela-2666 5263±36 BP, kalibroituna 4180–3980 BC<br />
(80.6% 95.4% prob.) tulisijan puuhiiltä<br />
Tutkitun alueen laajuus: 1000 m ² , kaivaus: 28 m ²<br />
Kenttätyöaika: 9.–20.8. ja 30.8.–3.9.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n<br />
osasto<br />
Tutkimusraportti: tekeillä.<br />
Vuonna <strong>2010</strong> Museovirastoon ilmoitettiin ennestään tuntemattoman<br />
esihistoriallisen kohteen löytymisestä alueelta, johon<br />
tullaan rakentamaa valtatien levähdyspaikka. Kohde käytiin<br />
tarkastamassa Pyhtään Långkärrsskogen 1:n kaivausten<br />
aikana. Uudesta kohteesta löytyi kvartsi-iskoksia ja palanutta<br />
luuta ja se todettiin muinaismuistolain suojaamaksi muinaisjäännökseksi.<br />
Koska levähdyspaikkaa ei voitu siirtää, alueella<br />
tehtiin kahden viikon koekaivaukset, joiden tarkoituksena oli<br />
selvittää kohteen säilyneisyys ja määrittää sen rajat.<br />
Tutkitun alueen laajuus oli 20 x 30 metriä, josta kaivettiin 36<br />
neliömetriä. Kohteen pinta-alasta saatiin tutkituksi noin puolet<br />
koekaivausten aikana.<br />
Kohde ajoittuu kivikauden loppuun tai pronssikauden alkuun<br />
(noin 2000–1000 eKr.). Se tulkittiin kalastajien väliaikaiseksi<br />
leiripaikaksi, joka on muinoin sijainnut merenrannalla suojaisessa<br />
laaksossa.<br />
Löydöt: KM 38586:1–103<br />
Ajoitus: kivikausi<br />
Tutkitun alueen laajuus: 36 m ²<br />
Kenttätyöaika: 20.9.–1.10.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Kaakkois-Suomen elinkeino-,<br />
liikenne ja ympäristökeskus<br />
Tutkimusraportti: Kreetta Lesell 21.12.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa, kopio Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa ja<br />
Kymenlaakson museossa.<br />
PYHTÄÄ LÅNGKÄRRSSKOGEN 1<br />
Kivikautisen asuinpaikan kaivaus<br />
Pk 302309 Heinlahti<br />
P: 6709248, I: 3481005<br />
N: 6706432, E: 480842<br />
z: 18–20<br />
Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n osasto<br />
Kaivaustenjohtaja: Kreetta Lesell<br />
Tiehallinto suunnittelee valtatien 7 uutta linjausta Loviisasta<br />
Kotkaan. Samalla tie muutetaan moottoritieksi. Tulevan tielinjan<br />
läheisyydessä on kolme kivikautista asuinpaikkaa, Pyhtään<br />
Långkärrsskogen 1 ja 2 ja Nygård 2. Näissä kohteissa tehtiin<br />
vuonna <strong>2009</strong> koekaivaukset, joissa selvitettiin niiden laajuus<br />
tienlinjaan nähden ja määriteltiin jatkotutkimusten tarve.<br />
Tällöin todettiin, että Långkärrsskogen 2 ja Nygård 2 sijaitsevat<br />
riittävän kaukana tielinjasta, eikä niiden osalta tarvita jatkotutkimuksia.<br />
Sen sijaan Pyhtään Långkärrsskogen 1 sijaitsee<br />
tulevan moottoritien suoja-alueella ja yksittäisiä löytöjä<br />
havaittiin myös moottoritien alueelta. Koska varmuutta<br />
moot toritien leveydestä ei kyseisellä kohdalla ollut, katsottiin<br />
jatkotutkimukset paikalla tarpeelliseksi.<br />
Koska kaivaukset olivat muinaismuistolain 15 § mukaiset,<br />
kustannuksista vastasi hankkeen toteuttaja, Kaakkois-Suomen<br />
147
Change language