arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
MARITA KYKYRI<br />
Muinaisjäännösten suojelua Kotkansaarella<br />
Muinaisjäännöksiä 1940-luvun<br />
Kotkansaarella<br />
Joulukuussa 1945 Muinaistieteellinen toimikunta lähetti<br />
Kotkan kaupunginhallitukselle listan kaupungin asemakaava-alueella<br />
sijaitsevista muinaisjäännöksistä. Kymenlaakson<br />
aluesuunnitelmaa varten oli laadittu kiinteiden<br />
muinaisjäännösten luettelo, joka sisälsi myös Kotkan kaupungin<br />
alueella sijaitsevia kohteita. Näistä kaikki, Hovinsaaren<br />
kahta sotilashautausmaata lukuun ottamatta, sijaitsivat<br />
Kotkansaaren länsi- ja etelärannoilla ja olivat<br />
Kotkan kaupungin edeltäjän, Ruotsinsalmen merilinnoituksen<br />
(1790−1855), historiaan liittyviä linnoituslaitteita<br />
(Kotkan kaupunginhallituksen pöytäkirjat 1945).<br />
Ruotsinsalmen merilinnoitusta ryhdyttiin rakentamaan<br />
Kotkansaarelle 1790-luvulla keisarinna Katariina<br />
II:n määräyksestä osaksi Pietaria suojaavaa linnoitusketjua.<br />
Ruotsin vastaiselle rajalle noussut merilinnoitus<br />
muodosti yhdessä Kyminlinnan maalinnoituksen kanssa<br />
kaksoislinnoituksen, jonka sotasatama sijaitsi Kotkansaaren<br />
koillisrannalla. Linnoituskokonaisuutta ei<br />
kuitenkaan koskaan ehditty rakentaa valmiiksi, sillä se<br />
menetti sotilaallisen merkityksensä jo Haminan rauhan<br />
(1809) myötä. Seuranneiden vuosikymmenten aikana<br />
merilinnoitus pikku hiljaa autioitui ja raunioitui. Lähes<br />
kaikki vielä säilyneistä sotilas- ja siviilikohteista tuhoutuivat,<br />
kun englantilaiset Krimin sodan tuoksinassa tekivät<br />
hävitysretken Kotkansaarelle vuonna 1855 (Vangonen<br />
2013: 12–13, 30–35 passim). Samana vuonna linnoitus<br />
vihdoin virallisestikin lakkautettiin (Kenraalikuvernööri<br />
Bergin kirje 1855).<br />
Muinaistieteellinen toimikunta oli luokitellut Kotkansaaren<br />
Ruotsinsalmen aikaiset muinaisjäännökset kolmeen<br />
ryhmään sen perusteella, kuinka tärkeäksi niiden<br />
säilyttäminen oli arvioitu. Samassa yhteydessä oli määritelty<br />
myös muinaisjäännösryhmiä koskevat menettelytapaohjeet.<br />
Ryhmään I kuuluneet Ruotsinsalmen linnoituksen<br />
linnakkeet ja patterit oli ”ehdottomasti säilytettävä”,<br />
kun taas ryhmän III kohteet olivat ”vähemmän<br />
tärkeitä”. Muinaistieteelliselle toimikunnalle oli siitä huolimatta<br />
varattava tilaisuus jälkimmäisten tutkimiseen ennen<br />
kohteiden lopullista ”poistamista”. Muinaisjäännösryhmään<br />
II luokiteltavia ”mikäli mahdollista säilytettäviä”<br />
muinaisjäännöksiä, joiden tutkimiseen toimikunnalle<br />
tuli myös antaa mahdollisuus, ei listan mukaan Kotkansaarella<br />
ollut (Kotkan kaupunginhallituksen pöytäkirjat<br />
1945; kuva 1).<br />
Mitä nämä säilytettäviksi tai vähimmilläänkin tutkittaviksi<br />
luokitellut kiinteät muinaisjäännökset sitten olivat?<br />
Yksittäisiä kohteita Muinaistieteellisen toimikunnan laatimalla<br />
listalla oli yhdeksän, joista kolme kuului ryhmään<br />
I ja loput ryhmään III. Kaikkein merkittävimmiksi<br />
vanhoista linnoituslaitteista oli arvioitu Fort Katariinan<br />
Kuva 1. Nykyisen Puistolan urheilukentän alueella sijaitsi Ruotsinsalmen<br />
aikaan linnoituksen ruutisekoittamo, ammusvalimo ja panostamo.<br />
Muinaistieteellinen toimikunta ei ehtinyt ottamaan kantaa rakennusten<br />
säilyttämisen tarpeellisuuteen, sillä niiden muodostama<br />
kokonaisuus oli tuhoutunut jo vuosina 1911–1912, kun paikalle oli<br />
rakennettu urheilukenttä. Kuvassa puretaan kivistä ruutisekoittamoa.<br />
Kuvaaja tuntematon, Kymenlaakson museo.<br />
Bild 1. Inom området för den nuvarande idrottsplanen i Puistola fanns<br />
under fästningen Svensksunds tid en anläggning för blandning av krut,<br />
ett ammunitionsgjuteri och en anläggning för tillverkning av laddningar.<br />
Arkeologiska kommissionen hann inte ta ställning till huruvida bevarandet<br />
av byggnaderna var nödvändigt eftersom helheten som de<br />
bildade hade förstörts redan under 1911–1912 när man hade byggt<br />
en idrottsplan på platsen. På bilden river man ned en anläggning av<br />
sten för blandning av krut. Fotograf okänd, Kymmenedalens museum.<br />
33
Change language