arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: –<br />
Tutkimuskustannukset: valtiovarainministeriö<br />
Tutkimusraportti: John Lagerstedt 18.12.<strong>2009</strong><br />
Museoviraston arkistossa, kopiot valtiovarainministeriö,<br />
Senaatti-kiinteistöt, Metsähallitus, Miehikkälän Salpalinjamuseo,<br />
Sotamuseo<br />
SASTAMALA HAAPANIEMI<br />
Ranta-asemakaavamuutosalueen inventointi<br />
Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö<br />
Inventoija: Hanna-Leena Salminen<br />
Pirkanmaan maakuntamuseo teki Sastamalan Haapaniemen<br />
tilan alueella kohdennetun arkeologisen inventoinnin toukokuussa<br />
<strong>2009</strong> valmisteilla olevan asemakaavan muutoksen vuoksi.<br />
Inventoinnissa paikallistettiin ranta-asemakaava-alueella<br />
sijaitseva Haapaniemen historiallinen asuinpaikka 1700-luvun<br />
karttojen perusteella. Yksinäistalon paikka määritettiin rauhoitusluokkaan<br />
2 kuuluvaksi muinaismuistolain suojelemaksi<br />
kiinteäksi muinaisjäännökseksi.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: toukokuu <strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: yksityinen<br />
Tutkimusraportti: Hanna-Leena Salminen 28.8.<strong>2009</strong><br />
Pirkanmaan maakuntamuseo, kopio Museoviraston arkistossa.<br />
SASTAMALA MOUHIJÄRVI<br />
Kaava-alueen inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoijat: Hannu Poutiainen, Tapani Rostedt ja Timo Jussila<br />
Mouhijärven kunnassa on tehty perusinventointi vuonna 2003.<br />
Tuolloin painopiste oli esihistoriallisissa muinaisjäännöksissä.<br />
Tässä inventoinnissa keskityttiin historiallisen ajan muinaisjäännösten<br />
etsimiseen. Lähdeaineistona käytettiin vanhoja<br />
karttoja.<br />
Inventoinnissa tarkastettiin vanhat kylänpaikat sekä ennestään<br />
tunnetut kiinteät muinaisjäännökset ja pyrittiin rajaamaan ne<br />
kaavoituksen tarpeisiin. Alueen kaikki 34 vanhaa, 1500-luvulla<br />
mainittua kylää ja niiden isojakokarttojen (1766–1791)<br />
mukaiset tontit ympäristöineen käytiin läpi. Erillisiä tontteja<br />
on yhteensä 62. Näistä 21 (18 eri kylässä) todettiin osin tai<br />
kokonaan kiinteiksi muinaisjäännöksiksi.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 12.–30.10.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Sastamalan kaupunki<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 30.3.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
SASTAMALA STORMI, KÄRPPÄLÄ JA<br />
KARKUNKYLÄNSEUTU<br />
Vesihuoltoverkoston alueen inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoija: Timo Jussila<br />
Stormin–Kärppälän vesihuoltoverkoston alue, vesihuoltolinjat<br />
ja niiden liepeet, inventoitiin lokakuussa. Erityistä huomiota<br />
kiinnitettiin historiallisen ajan kylä- ja talotontteihin.<br />
Alueelta tunnettiin ennestään Rantavainionmäen ja Karkunkylän<br />
kalmistot sekä Kärppälän kivikautinen asuinpaikka.<br />
Kärppälässä sijaitsee myös linnavuori. Karkunkylän ja Leiniälän<br />
Kataran kylätontit oli jo aiemmin luokiteltu muinaisjäännöksiksi.<br />
Alueella tiedettiin olevan useita keskiajalta peräisin olevia<br />
kylätontteja.<br />
Vesihuoltoverkoston seudun kaikki vanhat kylätontit selvitettiin<br />
ja paikannettiin vanhoilta kartoilta. Kaikkiaan alueella on 15<br />
maakirjakylää Tyrvään Lahdenlopin jakokunnassa ja vanhassa<br />
Karkun pitäjässä. Joissain kylissä on useita tonttipaikkoja tai<br />
talot ovat enemmän tai vähemmän hajallaan. Useimmat<br />
kylätontit sijoittuvat suunniteltujen vesihuoltolinjausten liepeille<br />
tai kohdalle. Täysin autioituneita, 1700-luvun kartoilta paikannettuja<br />
ja varhaiskeskiaikaan ulottuvia kylätontteja on alueella<br />
kaksi (Katara ja Stormi). Ennestään tuntemattomia esihistoriallisia<br />
muinaisjäännöksiä ei vesihuoltolinjoilta löydetty.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 19.–24.10.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Sastamalan kaupunki<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 8.12.<strong>2009</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
SASTAMALA TYRVÄÄN VANHA PAPPILA<br />
Asemakaava-alueen inventointi<br />
Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö<br />
Inventoija: Kirsi Luoto<br />
Tampereen museoiden kulttuuriympäristöyksikkö (Pirkanmaan<br />
maakuntamuseo) suoritti touko-kesäkuun vaihteessa arkeologisen<br />
inventoinnin Tyrvään vanhan pappilan asemakaavanmuutosalueella.<br />
Inventoinnissa selvitettiin, sijaitseeko siellä kiinteää<br />
muinaisjäännöstä. Hankkeen rahoitti Sastamalan kaupunki.<br />
Kaava-alueelta ei tunnettu ennestään kiinteää muinaisjäännöstä,<br />
mutta Kuninkaan kartaston (1776–1805, kartta 257) ja<br />
vuonna 2002 tehdyn maisemahistoriallisen selvityksen (Heiskanen<br />
Jari 2002, Pirkanmaan maakuntamuseo) perusteella<br />
vanha pappilan paikka on ainakin jo 1700-luvulla sijainnut<br />
kyseisellä kaava-alueella. Myös J. Strengin vuonna 1644<br />
laatiman maakirjakartan perusteella pappila on sijainnut<br />
Vammaskosken pohjoispuolella, Pappilanlahden tuntumassa.<br />
Inventoinnin tulosten perusteella voitiin todeta tutkimusalueella<br />
sijaitsevan kiinteän muinaisjäännöksen. Tähän viittasivat<br />
historiallisen karttamateriaalin lisäksi koekuoppien maannoksista<br />
tehdyt havainnot. Muinaisjäännös sijoittuu topografisesti<br />
alueen korkeimmalle kohdalle, hiekkaisen kumpareen laelle,<br />
välittömästi vanhan pappilan päärakennuksen ympäristöön ja<br />
mahdollisesti myös sen alle.<br />
Löydöt: KM <strong>2009</strong>053<br />
Kenttätyöaika: 27.–28.5.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Sastamalan kaupunki<br />
Tutkimusraportti: Kirsi Luoto 18.9.<strong>2009</strong> Pirkanmaan<br />
maakuntamuseon arkistossa, kopio Museoviraston arkistossa.<br />
SEINÄJOKI HANGASNEVA<br />
Hankealueen inventointi<br />
Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu<br />
Inventoija: Jaana Itäpalo<br />
EPV Bioturve Oy selvittää Seinäjoen Hangasnevan kunnostamista<br />
turvetuotantoon. Alueelta oli havaittu vuonna 1993<br />
117
Change language