arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
PÄLKÄNE RAUNIOKIRKKO<br />
Asehuoneen seinien tukemistoimenpiteisiin liittyvä kaivaus<br />
Pk 214104 Pälkäne<br />
P: 6807363, I: 3353674<br />
N: 6804507, E: 353562<br />
z: 101–105<br />
Museoviraston rakennushistorian osasto<br />
Kaivaustenjohtaja: Katja Vuoristo<br />
Rauniokirkon asehuoneen seiniä tuettiin kesällä <strong>2010</strong> tekemällä<br />
niille betoniset tukianturat, minkä vuoksi asehuoneen itä- ja<br />
länsiseinien molemmille puolille jouduttiin tekemään kaivausalueet.<br />
Paikalla tiedettiin olevan hautoja, jotka piti tutkia ennen<br />
kuin tukemistoimenpiteet voitiin aloittaa.<br />
Kivikaudella Pyhtään Långkärrsskogen on sijainnut saarella, avoimen<br />
meren äärellä. Kaivauksissa löydettiin mm. kampakeraamisen<br />
kulttuurin aikainen liuskenuolenkärki sekä keramiikkaa, jossa on vaikutteita<br />
useista kivikauden lopun tyyleistä. Kuvat: Kreetta Lesell, Museovirasto.<br />
Under stenåldern har Långkärrsskogen i Pyttis legat på en ö mot öppna<br />
havet. Vid utgrävningarna hittade man bland annat en skifferspjutspets<br />
från den kamkeramiska tiden samt keramik med intryck av flera<br />
olika stilar från slutet av stenåldern. Foton: Kreetta Lesell, Museiverket.<br />
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Kaivaukset toteutettiin<br />
31.5.–24.6.<strong>2010</strong>. Tutkitun alueen laajuus oli 15 x 20 metriä,<br />
josta kaivettiin 71,5 neliömetriä.<br />
Tutkimuksissa havaittiin asehuoneen sisäpuolella useita hyvin<br />
säilyneitä arkkuhautoja, joita oli useammassa kerroksessa.<br />
Lisäksi sisäpuolella havaittiin yksi hauta, joka jatkui kivijalan<br />
alle eli kyseessä oli asehuonetta vanhempi hautaus. Myös<br />
asehuoneen ulkopuolella todettiin olevan useita hautoja, joista<br />
monet menivät kivijalan alle. Läntisimmällä alueella kivijalan<br />
alle meneviä hautauksia oli kahdessa kerroksessa. Tältä<br />
alueelta saatiin talteen myös keskiajalle ja rautakauden lopulle<br />
viittaavia löytöjä, kuten mm. pieni soikea kupurasolki, ketjunkantaja,<br />
lasihelmiä ja pronssispiraalia. Löydöt tulivat hautojen<br />
täytemaasta. Lisäksi alueella oli runsaasti palanutta luuta,<br />
joista suurin osa löytyi suorakulmaisen hiilialueen (poltetun<br />
arkun?) kohdalta. Luun todettiin olevan ihmisenluuta. Palanutta<br />
ihmisenluuta löytyi myös jonkin verran muilta alueilta.<br />
Asehuoneeseen liittyvien tutkimusten lisäksi kirkkomaalla tehtiin<br />
kartoitustöitä, joiden tarkoituksena oli selvittää vanhan kiviaidan<br />
ja kirkon kellotapulin paikka. Tapulin todettiin sijainneen<br />
todennäköisimmin kirkon itäpuolella nykyisen kirkkomaa-aidan<br />
kulmassa.<br />
Löydöt: KM <strong>2010</strong>063:1–46<br />
Ajoitus: 1000?/1200-luku – 1839<br />
Tutkitun alueen laajuus: 15 m ²<br />
Kenttätyöaika: 31.5.–18.6.<strong>2010</strong> ja 21.–22.7.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Museovirasto<br />
Kivikauden loppupuolella kohde on sijainnut saarella melko<br />
avonaisen meren rannalla, todennäköisesti hiukan rantaviivaa<br />
ylempänä. Valtapuuna on ollut mänty. Todennäköisesti kohteessa<br />
on ollut vain yksi asumus suuren siirtolohkareen itäpuolella.<br />
Saviastianpalat, palaneet luut ja kivilajiartefaktit rajoittuvat<br />
selkeästi likamaiden/asumuksen sisälle. Kvartsien levintä on<br />
huomattavasti laajempi.<br />
Asuinpaikan luuaineisto viittaa merelliseen pyyntiin. Hyljestys<br />
ja kalastus ovat olleet pääasialliset elinkeinot. Lisäksi on<br />
metsästetty pienriistaa eli jäniksiä ja lintuja. Paikalla on<br />
mahdollisesti ollut hylkeenpyytäjien asumus kevättalvella.<br />
Kohde ajoittuu kivikauden loppupuolelle (3200–2000 eKr.).<br />
Jatkotutkimusten aikana todettiin, ettei moottoritien kohdalla ole<br />
asuinpaikkaa jäljellä. Sen sijaan moottoritien suoja-alueelle jää<br />
vielä asuinpaikka-aluetta.<br />
Löydöt: KM 38280:1–1880<br />
Ajoitus: kivikausi<br />
Tutkitun alueen laajuus: 71 m ²<br />
Kenttätyöaika: 31.5.–24.6.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Kaakkois-Suomen ELY-keskus<br />
Tutkimusraportti: Kreetta Lesell 1.12.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa, kopio Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa ja<br />
Kymenlaakson museossa.<br />
Pälkäneen rauniokirkon kaivausalueella 17 sijaitsivat ainoat vuonna<br />
<strong>2010</strong> tutkitut lasten haudat. On mahdollista, että osa kirkkoa vanhemmista<br />
haudoista ajoittuu rautakaudelle. Kuva: Katja Vuoristo,<br />
Museovirasto.<br />
I utgrävningsområde 17 vid ruinkyrkan i Pälkäne låg de enda gravarna<br />
för barn som man undersökte under <strong>2010</strong>. Det är möjligt att en<br />
del av gravarna som är äldre än kyrkan dateras till järnåldern. Foto:<br />
Katja Vuoristo, Museiverket.<br />
148
Change language