arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Maastotyössä tarkastettiin lähinnä jo entuudestaan tunnettuja<br />
kohteita, joille pyrittiin määrittelemään rajaus. Muutamin<br />
paikoin saatiin virheelliset sijaintikoordinaatit korjattua.<br />
Lähes kaikki avoimina olleet pellot tarkastettiin silmämääräisesti<br />
ja myös rakentamattomia metsäalueita käytiin läpi. Ohrasaari<br />
tutkittiin tarkemmin, ja alueelle tehtiin koekuoppia.<br />
Vuoden 1707 kartta asemoitiin peruskartan päälle ja kartalta<br />
paikannettujen 19 talotontin oletetut sijaintialueet tarkastettiin.<br />
Kolme näistä todettiin muinaisjäännöksiksi, muut ovat tuhoutuneet<br />
myöhemmässä maankäytössä.<br />
Löydöt: KM 37890<br />
Kenttätyöaika: 18.–23.5.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Sysmän kunta<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 9.7.<strong>2009</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
SYSMÄ, PÄIJÄNTEEN KANSALLISPUISTO<br />
Ks. inventoinnit <strong>2009</strong>: Padasjoki, Asikkala ja Sysmä,<br />
Päijänteen kansallispuisto, kulttuuriperintökohteiden inventointi<br />
TAIPALSAARI SARVINIEMI<br />
Ranta-asemakaavan muutosalueen inventointi<br />
Mikroliitti Oy<br />
Inventoija: Timo Jussila<br />
Taipalsaaren Sarviniemen kaavamuutosalueella sijaitsee<br />
ennestään tunnettu historiallisen ajan muinaisjäännös, tulli/<br />
raja-aseman jäänteet. Esihistoriallisia muinaisjäännöksiä ei<br />
tunnettu.<br />
Parhaiten kivikautiseen asutukseen sopiva alue sijaitsee<br />
Sarviniemen ja Pieni-Sarviniemen välissä Sarviniemeen<br />
menevän tien länsipuolella. Koekuopituksessa ei kuitenkaan<br />
havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa.<br />
Alueella ei havaittu myöskään muita seudulle tyypillisiä<br />
muinaisjäännöstyyppejä kuten lapinraunioita tai<br />
ryssänuuneja.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 22.9.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Suur-Saimaan loma-asuntomessut<br />
2012, Saimaa Spirit Oy<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 3.10.<strong>2009</strong> Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
TAIVALKOSKI ITÄINEN ALUE<br />
Kulttuuriperintökohteiden inventointi<br />
Metsähallitus, metsätalous<br />
Inventoijat: Taisto Karjalainen ja Jouni Taivainen<br />
Metsähallituksen metsätalous teki Taivalkosken kunnan metsätalousmaiden<br />
osainventoinnin kesällä <strong>2009</strong>. Inventoinnin<br />
kohteena olivat esihistorialliset ja historiallisen ajan muinaisjäännökset<br />
ja kulttuurikohteet. Inventoidun alueen laajuus oli<br />
9500 hehtaaria.<br />
Kerätty tieto palvelee kulttuuriperintökohteiden säilyttämistä ja<br />
kunnostamista sekä retkeilyn kehittämistä. Tutkimus oli osa<br />
pilottiprojektia, jolla pyritään arvioimaan ja suunnittelemaan<br />
Kansallisen metsäohjelman edellyttämää kulttuuriperintökohteiden<br />
inventointia Metsähallituksen talousmetsissä.<br />
Ennen inventointia alueelta tunnettiin neljä muinaisjäännöskohdetta:<br />
Hiisiniemi, Loukonlahti, Valkki E ja Mustalampi, jotka<br />
ovat kivikautisia asuinpaikkoja, pyyntikuoppia ja kuoppia.<br />
Inventoinnissa löydettiin 44 uutta kulttuurikohdetta, jotka ovat<br />
historialliselta ja uudelta ajalta. Ainoa mahdollisesti esihistoriallinen<br />
löytö on Sakarinahon pyyntikuoppa. Valtaosa uusista<br />
kulttuurikohteista löydettiin haastateltujen henkilöiden kertomusten<br />
perusteella. Yhteensä alueelta tunnetaan inventoinnin<br />
jälkeen 48 kohdetta.<br />
Suurin osa löydetyistä kulttuuriperintökohteista liittyy alueen<br />
metsätaloushistoriaan kuten tukkikämpät, tervahaudat ja<br />
uittolaitteet tai maatalouden historiaan kuten ladot, niittyladot,<br />
niittysaunat, suovat ja aidat.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: kesä <strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Metsähallitus<br />
Tutkimusraportti: Taisto Karjalainen 31.7.<strong>2009</strong><br />
Metsähallituksen arkisto, kopio Museoviraston arkistossa.<br />
TAIVALKOSKI LÄNTINEN ALUE<br />
Kulttuuriperintökohteiden inventointi<br />
Metsähallitus, metsätalous<br />
Inventoijat: Hans-Peter Schulz ja Jouni Taivainen<br />
Metsähallituksen metsätalous suoritti Taivalkosken eteläisellä<br />
talousmetsäalueella kulttuuriperintöinventoinnin kesäkuussa<br />
<strong>2009</strong>. Inventointialueen laajuus on noin 19 500 hehtaaria,<br />
josta noin 1 750 hehtaaria inventoitiin aluekattavasti. Huomiota<br />
kiinnitettiin esihistoriallisen ja historiallisen ajan muinaisjäännöksiin,<br />
uuden ajan kohteisiin, jotka liittyvät metsien<br />
käytön ja maatalouden historiaan ja kulkemiseen, sekä toisen<br />
maailmansodan aikaisiin sotahistoriallisiin kohteisiin. lnventoinnista<br />
saatua tietoa ja kokemuksia hyödynnetään suunniteltaessa<br />
Kansallisen metsäohjelman edellyttämää kulttuuriperintökohteiden<br />
inventointia Metsähallituksen hallinnassa<br />
olevissa talousmetsissä.<br />
Ennen inventointia läntiseltä alueelta oli merkitty vain yksi<br />
muinaisjäännöskohde muinaisjäännösrekisteriin, seitsemän<br />
kohdetta (viisi tervahautaa, porosuoja, kolmiomittaustorni) oli<br />
merkitty peruskarttaan ja kahdeksan toisen maailmansodan<br />
aikaista kohdetta oli kartoitettu Taivalkosken kunnan kulttuuritoimen<br />
toimeksiannosta. Uusista kohteista 15 löydettiin<br />
haastattelujen perusteella ja 10 vanhojen karttojen avulla;<br />
maastosta löytyi lisäksi 21 ennestään tuntematonta kohdetta.<br />
Erilaisia rakenteita kartoitettiin inventoinnissa yhteensä 80.<br />
Kohteista neljä on esihistoriallisen ajan muinaisjäännöksiä, 22<br />
historiallisen ajan muinaisjäännöksiä, 30 uuden ajan kulttuuriperintökohteita<br />
ja 10 toisen maailmansodan aikaisia sotahistoriallisia<br />
kohteita. Esihistoriallisten kohteiden vähäinen määrä<br />
johtunee sitä, että inventointialue on kokonaisuudessa supraakvaattinen<br />
eli sillä ei ole muinaisia merenrantavyöhykkeitä,<br />
ja myös siitä, että suuri osa jokien ja järvien ranta-alueista on<br />
yksityismaata ja jäi näin inventoinnin ulkopuolelle.<br />
Historiallisen ajan kohteista suurin osa liittyy tervanpolttoon.<br />
Vaikka lukuisat aho- ja palo-päätteiset nimet kielivät intensiivisestä<br />
kaskenpoltosta seudulla, alueelta ei löytynyt Etelä- ja<br />
Keski-Suomen kaskimaille tyypillisiä kaskiröykkiöitä. Uuden<br />
ajan kohteet liittyvät pääosin metsän käyttöön ja maatalouteen<br />
(metsäkämppien jäännökset, porosuojat, myllypaikat, uittopadot,<br />
sillat, pitkospuut, heinäladot, suovat, merkkipuut).<br />
Taivalkosken ja myös koko Koillismaan lähihistorialle<br />
121