arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Tarkastuksissa löytyi kaikkiaan kahdeksan puolustusvarustusta,<br />
joista neljässä oli betonibunkkereita (Mäyrätie, Kalasberget,<br />
Sonnimäki 2 ja Bystolas), muissa kohteissa oli jäänteitä<br />
kenttälinnoitteista, mm. juoksuhautoja, tuliasemia ja korsun<br />
pohjia. Måsabackan kohteessa oli myös mahdollisesti vuokraaikaan<br />
rakennetun parakin kivijalka. Lisäksi löytyi ilmeisesti<br />
venäläisten käyttämä kivilouhos, Käringberget 2.<br />
Kylmälän kaava-alueen inventointi:<br />
Inventoinnissa etsittiin tuloksetta uusia kivikauden kohteita<br />
lähinnä 40 – 50 metrin korkeuskäyrien tuntumasta ja nykyisten<br />
järvien rantojen läheisyydestä. Alueella on varmasti ollut<br />
kivikautisia asuinpaikkoja, mutta vaikuttaa siltä, että nämä<br />
luultavasti pienialaiset kohteet ovat enimmäkseen tuhoutuneet<br />
rakentamisen ja peltojen muokkauksen seurauksena.<br />
Kaava-alueelta ei tunnettu ennen inventointia yhtään historiallisen<br />
ajan kohdetta, mutta historiallisten karttojen perusteella<br />
niitä todettiin inventoinnissa kaksi, historiallisen ajan kylät<br />
Petajärvi by ja Kylmälä by. Molemmat on merkitty Kuninkaan<br />
kartastoon vuodelta 1776–1805 ja Kylmälä on myös merkitty<br />
Broteruksen maakirjakarttaan vuodelta 1711. On mahdollista,<br />
että näiden kylien asutus juontuu jo keskiajalta asti.<br />
Löydöt: –<br />
Kenttätyöaika: 19.–31.5.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Kirkkonummen kunta<br />
Tutkimusraportti: Vesa Laulumaa 26.11.<strong>2009</strong><br />
Museoviraston arkistossa.<br />
KITTILÄ PITSLOMA–HAURESPÄÄ–<br />
PORKONEN<br />
Kaivosalueen tarkastus<br />
Metsähallitus, Lapin luontopalvelut<br />
Inventoija: Pirjo Rautiainen<br />
Porkonen sijaitsee Loukisen latvasuot Natura 2000 -alueella,<br />
Kittilän kirkonkylältä noin 37 kilometriä koilliseen ja Sodankylästä<br />
noin 47 luoteeseen. Porkosen–Pahtavaaran rautamalmiesiintymät<br />
muodostuvat kahdesta rinnakkaisesta pohjoiseteläsuuntaisesta<br />
jaksosta. Tarkastettu alue sijaitsee itäisellä<br />
vyöhykkeellä, jossa neljä vaaraa – Porkonen, Silmänpaistama,<br />
Kuoreslaki ja Haurespää – nousee korkeimmillaan yli 400<br />
metriä merenpinnan yläpuolelle. Tarkastettu alue sijaitsee<br />
Porkosella ja sen pohjoispuolen pienten Pitslomajärvien<br />
länsipuolella.<br />
Liisa Välitalon artikkelissa Porkosen–Pahtavaaran rautamalmikentän<br />
historiasta kerrotaan, että malmialueen löysi Petter<br />
Wilhelm Aurén vuonna 1864 suorittaessaan Lapin kartoitusta.<br />
Vuonna 1908 norjalainen kaivospäällysmies Johan Gustaf<br />
Norrman otti 491 valtausta Porkosen–Pahtavaaran alueelle.<br />
Tuolloin voimassa olleen kaivoslain mukaan valtausten säilyttäminen<br />
edellytti niin sanottuja puolustustöitä eli kaivaustöitä,<br />
louhintaa tai rakennustöitä valtauksella. Alueelle palkattiin<br />
10–20 paikallista miestä rakentamaan urakkatöinä louhoksia<br />
sekä niin sanottuja tippejä eli kivilatomuksia. Lähdetietojen<br />
perusteella kivikasojen eli tippien todennäköinen tekoaika on<br />
1916–1918 (tai 1926).<br />
Kirkkonummen Gesterbyn–Sepänkylän inventointialue on ollut osa Porkkalan vuokra-aluetta. Vuokra-aikana aluetta linnoitettiin. Inventoinnissa<br />
dokumentoitiin kahdeksan puolustusvarustusta. Sonnimäki 2 -kohteessa on yksi neljästä löydetystä bunkkerista (kuvan vasemmassa<br />
reunassa). Kuva: Vesa Laulumaa, Museovirasto.<br />
Inventeringsområdet i Gesterby-Sepänkylä i Kyrkslätt har varit en del av arrendeområdet i Porkala. Under arrendetiden befästes området. Vid<br />
inventeringen dokumenterades åtta försvarsanläggningar. En av de fyra bunkrarna som man hittat finns vid objektet Sonnimäki 2 (längst till<br />
vänster på bilden). Foto: Vesa Laulumaa, Museiverket.<br />
98