arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
eunamilta kaksi rajakiveä ja kaksi kylän rakennuksiin liittyvää<br />
jäännöstä.<br />
Löydöt: –<br />
Ajoitus: –<br />
Tutkitun alueen laajuus: 2 x 1,5 m ²<br />
Kenttätyöaika: ei ilmoitettu<br />
Tutkimuskustannukset: Valkeakosken Energia Oy<br />
Tutkimusraportti: Kalle Luoto 16.12.<strong>2009</strong> Pirkanmaan<br />
maakuntamuseo, kopio Museoviraston arkistossa.<br />
VANTAA LÄNSISALMI (VÄSTERSUNDOM)<br />
GUBBACKA<br />
Keskiaikaisen kylätontin kaivaus<br />
Pk 204307 Östersundom<br />
P: 6682919, I: 3397278<br />
N: 6680113, E: 397149<br />
Vantaan kaupunginmuseo<br />
Kaivaustenjohtaja: Andreas Koivisto<br />
Vantaan kaupunginmuseo teki 1.–31.7.<strong>2009</strong> arkeologiset<br />
tutkimuskaivaukset Vantaan Länsisalmen Gubbackan keskiaikaisella<br />
autiotontilla. Tutkimukset olivat osa historiatoimikunnan<br />
rahoittamaa projektia, jossa kerätään materiaalia<br />
Vantaan keskiajasta kertovaa teosta varten.<br />
Vuonna <strong>2009</strong> alueelle avattiin kaksi kaivausaluetta, alueet 3 ja<br />
4. Vuoden 2008 koeojan 3 ympärille avattu alue 3 oli kooltaan<br />
7 x 7 metriä. Koeojasta oli edellisenä vuonna löytynyt keskiaikaisen<br />
tien lisäksi hiiltyneden puurakenteiden osia, joita<br />
haluttiin nyt tutkia tarkemmin. Noin 30 metriä tästä itään avattiin<br />
7 x 10 metrin kokoinen kaivausalue 4 vuonna 2003 kartoitetun<br />
uuninpohjan ympärille. Pyrkimyksenä oli saada tietoa paikalla<br />
sijainneesta rakennuksesta ja sen lähiympäristöstä.<br />
Koska Gubbackassa ei ole ollut kylän 1500–1600-luvulla<br />
tapahtuneen hylkäämisen jälkeen juurikaan ihmistoimintaa,<br />
olivat löytökerrokset heti pintaturpeen alla sekoittumattomina.<br />
Tontilla päästiin tänä kesänä tutkimaan eri aikakausia. Alueella<br />
3 vanhan tien alta paljastui 1100–1200-lukujen vaihteeseen<br />
ajoittuvan hiiltyneen rakenteen perustukset. Rakennuksen<br />
ympärillä oli useita kuoppia, joista muutamasta löytyi paljon<br />
kuonaa. Rakennuksen keskellä sijaitsi kuoppaliesi. Kyseessä oli<br />
mahdollisesti jonkinlainen pajarakennelma. Lisäksi alueen<br />
täyttöhiekasta löytyi kvartsinkappaleita ja hiotun kiviesineen<br />
katkelma, jotka viittasivat kivi- tai pronssikauteen. Hiekka oli<br />
todennäköisesti tuotu paikalle viereisestä hiekkapitoisesta<br />
mäenrinteestä, mikä viittaisi siihen, että jostakin mäeltä<br />
saattaisi löytyä kivi- tai pronssikauteen ajoittuva asuinpaikka.<br />
Alueelta 4 paljastettiin esiin myöhäiskeskiaikainen uuninpohja,<br />
mutta myös tältä alueelta löytyi merkkejä keskiaikaa vanhemmasta<br />
ihmistoiminnasta, kaksi palaa rautakautiselta vaikuttavaa<br />
keramiikkaa. Ne löytyivät tiiviin kiveyksen lähettyviltä.<br />
Aluetta 4 ei ehditty ajan puutteen vuoksi kaivaa pohjaan<br />
saakka, mutta alue peitettiin routakankaalla siltä varalta,<br />
että tutkimuksia päästään jatkamaan vuonna <strong>2010</strong>.<br />
Löydöt: <strong>2009</strong>083:1–370<br />
Ajoitus: keskiaika<br />
Tutkitun alueen laajuus: 121 m ²<br />
Kenttätyöaika: 1.–31.7.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Vantaan kaupungin<br />
historiatoimikunta<br />
Tutkimusraportti: Andreas Koivisto 15.12.<strong>2009</strong><br />
Museoviraston arkistossa.<br />
VARKAUS KONNANSALO 3<br />
Varhaismetallikautinen asuinpaikan koekaivaus<br />
Pk 323403 Varkaus<br />
P: 6917870, I: 3545100<br />
N: 6914970, E: 544911<br />
z: 86–90<br />
Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n osaston koekaivausryhmä 1<br />
Kaivaustenjohtaja: Päivi Kankkunen<br />
Konnansalon 3:n varhaismetallikautiselle asuinpaikalle<br />
rakennettavan omakotitalon rakennusalue tutkittiin kaivauksin<br />
ennen talon rakentamista. Kahtena kesänä tontilla on tutkittu<br />
yhteensä 77 neliömetriä.<br />
Kesän <strong>2009</strong> kaivausalueelle sattui tiheä kivikko, jossa ei<br />
varsinaisesti identifioitu rakenteita, mutta ilmeisesti kuitenkin<br />
entistä rantakivikkoa oli muokattu. Hajonnut tulisijan jäännös<br />
oli kivikon reunamilla. Kaivauslöydöt olivat pääosin kvartsia<br />
sekä pari pientä asbestikeramiikan palaa.<br />
Löydöt: KM 37967<br />
Ajoitus: varhaismetallikausi<br />
Tutkitun alueen laajuus: 41 m ²<br />
Kenttätyöaika: 22.6.–3.7.<strong>2009</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Museovirasto<br />
Tutkimusraportti: Päivi Kankkunen 13.1.<strong>2009</strong><br />
Museoviraston arkistossa.<br />
VESILAHTI PIKKU-ANNALA<br />
Tienparannusalueen arkeologinen valvonta<br />
Pk 211406 Narva<br />
P: 6802142, I: 3315930<br />
N: 6799288, E: 315835<br />
Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö<br />
Tutkija: Ulla Lähdesmäki<br />
Hämeen tiepiiri oikaisee maantietä 301 Vesilahdella useissa<br />
kohdissa. Alueen inventoinneissa ei ole löydetty merkkejä<br />
kiinteistä muinaisjäännöksistä. Pirkanmaan maakuntamuseo<br />
sopi kuitenkin Hämeen tiepiirin kanssa, että museo seuraa<br />
tarvittaessa muinaisjäännösepäilyjen vuoksi maan kaivamista<br />
tielinjalla paaluvälillä 2900–3000 sekä alueella sijaitsevan<br />
punaisten muistomerkin edustalla.<br />
Ensimmäinen seuranta tehtiin paaluvälillä 2900–3000 yhden<br />
päivän aikana 10.2.<strong>2009</strong>. Maata kuorittiin 0,7–1,2 metrin<br />
syvyydeltä paalutetulta tielinjalta. Kuorinta tehtiin otos-periaatteella.<br />
Lisäksi tehtiin koneella kaksi suppeampaa kaivantoa<br />
paalun 2890 läheisyyteen.<br />
Seuranta tehtiin talviolosuhteissa, jolloin havaintojen teko maan<br />
pintatasolla oli ongelmallista. Pintaa peitti kaivetuissa kohdissa<br />
noin 20 senttimetriä vahva humuksen sekainen pintamaa, jossa<br />
oli paljon juuria. Maaperä oli luontaisesti erittäin kivikkoista<br />
ruosteenruskeaa moreenia ja lisäksi tielinjalla oli useita<br />
kantoja. Osa kivistä oli hyvin kookkaita. Maata poistettiin<br />
mahdollisimman paljon tasona, mutta osa kookkaista kivistä<br />
kaivettiin kuoppamaisesti. Paalun 3000 kohdalla humuksensekaisessa<br />
pintakerroksessa oli hiiltä ja nokea, mutta niihin ei<br />
liittynyt mitään kivirakennetta, esinelöytöä tai muuta sellaista,<br />
joka olisi viitannut kiinteään muinaisjäännökseen. Kantojen<br />
yhteydessä oli myös paikoin hiilensiruja. Maakerrokset<br />
vaikuttivat häiriintymättömiltä ja luontaisilta.<br />
Löydöt: –<br />
Ajoitus: –<br />
85
Change language