arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
arkeologia-suomessa-2009-2010
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n osasto<br />
Kaivaustenjohtaja: Esa Mikkola<br />
Laitilan Rukoushuoneenmäen–Kansakoulunmäen laajan polttokenttä-<br />
ja röykkiökalmiston tutkimukset liittyvät tuhopoltossa<br />
osittain palaneen rukoushuoneen kunnostustyöhön. Tutkimukset<br />
alkoivat vuonna <strong>2009</strong> ja niiden tarkoituksena oli selvittää, mitä<br />
kautta vesi- ja viemäriputkien linjat voidaan tuoda rakennukselle.<br />
Mahdollisia linjausvaihtoehtoja selvitettiin vuonna <strong>2009</strong> mäen<br />
pohjoisosassa pääosin jo vuosina 1886 ja 1887 tutkituilla<br />
alueilla. Tällöin entisen kuistin edustalta löydettiin 1–3 neliön<br />
alalta ohut kerros alkuperäistä kalmisto kiveystä. Lisäksi kuistin<br />
sisäpuolelta saatiin talteen runsaasti irtaimia muinaislöytöjä.<br />
Vuonna <strong>2010</strong> toteutetussa kuistin sisäpuolen täytemaan<br />
seulonnassa saatiin talteen runsaasti palanutta luuta, saviastian<br />
kappaleita sekä joitakin pronssikorujen katkelmia sekä<br />
kokonainen pronssiriipus, joka ajoittuu viikinkiajalle.<br />
Tutkimusten kustannuksista vastasi Laitilan Walo ry.<br />
Löydöt: KM 38542:1–114<br />
Ajoitus: rautakausi<br />
Tutkitun alueen laajuus: 18 m ²<br />
Kenttätyöaika: 19.–23.7.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Laitilan Kulttuuriseura Walo<br />
Tutkimusraportti: Esa Mikkola 18.11.2011 Museoviraston<br />
arkistossa.<br />
LAITILA VAINIONMÄKI B<br />
Myöhäisrautakautisen kalmiston yleisökaivaus<br />
Pk 113110 Kalanti<br />
P: 6760574, I: 3211261<br />
N: 6757737, E: 211207<br />
z: 21–23<br />
Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n osasto<br />
Kaivaustenjohtaja: Esa Mikkola<br />
Laitilan Vainionmäellä seitsemättä kertaa järjestettävällä<br />
yleisökaivauksella selvitettiin kalmiston itäosan rakennetta.<br />
Kaivaukselta saatiin talteen runsaasti pronssikoruja, lasihelmiä<br />
ja saviastian kappaleita. Kalmiston itäosassa löytökerrokset<br />
osoittautuivat oletettua paksummiksi ja ennakoitua löytörikkaammiksi,<br />
joten kaivauksia jatkettiin vielä elokuussa neljän<br />
päivän ajan. Merkittävimpinä löytöinä voidaan pitää kahta<br />
tappikoristeista kaksieläimistä kupurasolkea, joita on aiemmin<br />
löydetty Suomesta vain muutama.<br />
Löydöt: KM 38541:1–2482<br />
Ajoitus: rautakausi<br />
Tutkitun alueen laajuus: 31 m ²<br />
Kenttätyöaika: 26.7.–6.8.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n osasto<br />
Tutkimusraportti: Esa Mikkola 4.4.<strong>2010</strong> Museoviraston<br />
arkistossa<br />
Julkaisut: Esa Mikkola <strong>2010</strong>: Laitilan Vainionmäen kalmisto<br />
B:n yleisölle avoimet tutkimuskaivaukset. Kentältä poimittua<br />
– kirjoitelmia <strong>arkeologia</strong>n alalta. 7. Museoviraston <strong>arkeologia</strong>n<br />
osaston julkaisuja 12. Helsinki, s. 75–91<br />
LAPPEENRANTA JOUTSENO SAARENOJA 2<br />
Kivikautisen asuinpaikan kaivaus<br />
Pk 411204 Salo-Issakka<br />
P: 6774348, I: 3593164<br />
N: 6771508, E: 592956<br />
z: 38–49<br />
Mikroliitti Oy<br />
Tutkijat: Timo Jussila, Aivar Kriiska ja Tapani Rostedt<br />
Joutsenon Saarenoja 2:n asuinpaikan löysi vuonna 1999<br />
Timo Jussila inventointiprojektin yhteydessä. Tuolloin hän löysi<br />
koekuopasta kvartsi-esineen ja -iskoksia (KM 31677:1–2).<br />
Paikalla on tehty kaivauksia vuosina 2000 ja 2008–<strong>2009</strong>.<br />
Kaivaus jatkui kesällä <strong>2010</strong> tutkimalla alueelta kerrokset 5–7.<br />
Kaivausalueet peitettiin kaivausten jälkeen pressuilla ja ohuella<br />
maakerroksella odottamaan seuraavan vuoden tutkimuksia.<br />
Löytöpaikat mitattiin takymetrillä ETRS-TM35FIN koordinaatistoon<br />
noin 10 senttimetrin tarkkuudella (mittaustarkkuus alle<br />
senttimetrin, mutta löydöt otettiin talteen noin +– 5 senttimetrin<br />
laajuiselta alalta samaan mittapisteeseen). Kiviaineslöytömateriaali<br />
vuonna <strong>2010</strong> oli piitä ja kvartsia. Piin joukossa<br />
oli myös esineiden katkelmia, mm. kaavin sekä retusoituja<br />
säleitä. Piin määrä oli suurempi kvartsien. Kvartsien joukossa<br />
oli joitakin esineitä ja ytimiä. Palanutta luuta löytyi 516<br />
fragmenttia, 149 grammaa.<br />
Aivan pintamaaperässä vaikutti olevan ohuehko, vanha<br />
peltokerros. Selkeää kulttuurikerrosta ei ylemmissä kerroksissa<br />
ole silmänvaraisesti havaittu, mutta heikohkoa likamaata<br />
voidaan erottaa kerroksesta 5 alaspäin.<br />
Kaivauksen kustansivat yksityishenkilöinä Timo Jussila,<br />
Aivar Kriiska ja Tapani Rostedt. Kaivausta tukivat paikallinen<br />
harrastaja-arkeologiyhdistys Jatuli ry, joka antoi työvoimaa,<br />
lisäksi kenttätöihin osallistui mm. Ango ry:n jäseniä. Mikroliitti<br />
Oy antoi kaivausvälineet ja tutkimusinfrastruktuurin.<br />
Löydöt: KM 39055:1–1307<br />
Ajoitus: kivikausi<br />
Tutkitun alueen laajuus: 38,2 + 28,4 m ²<br />
Kenttätyöaika: 21.–24.8.<strong>2010</strong><br />
Tutkimuskustannukset: yksityinen rahoitus<br />
Tutkimusraportti: Timo Jussila 14.3.2011 Museoviraston<br />
arkistossa<br />
Julkaisut: Timo Jussila, Aivar Kriiska & Tapani Rostedt 2012.<br />
Saarenoja 2 – An Early Mesolithic Settlement Site in South-<br />
Eastern Finland: Preliminary Results and Interpretations of<br />
Studies Conducted in 2000 and 2008–10. Fennoscandia<br />
Archaeologica XXIX. Helsinki, pp. 3–28.<br />
LAPPEENRANTA MURHEISTENRANTA<br />
Kivikautisen asuinpaikan kaivaus<br />
Pk 313410 Mustola<br />
P: 6775398, I: 3570788<br />
N: 6772556, E: 570589<br />
z: 80<br />
Etelä-Karjalan museo<br />
Kaivaustenjohtaja: Jukka Luoto<br />
Etelä-Karjalan museo järjesti elo-syyskuussa <strong>2010</strong> koekaivauksen<br />
Lappeenrannan Murheistenrannan kivikautisella asuinpaikalla.<br />
Tutkimus oli paikallinen Menneisyyden jäljillä tapahtuma,<br />
jonka avulla pyrittiin tutustuttamaan kaupunkilaiset <strong>arkeologia</strong>an<br />
ja sen työtapoihin. Työn rahoittivat Lappeenrannan kaupunki/<br />
Etelä-Karjalan museo, Etelä-Karjalan kesäyliopisto ja Jatuli ry.<br />
Luonteeltaan koekaivauksenomaisessa kaivauksessa tutkittiin<br />
kivikautista asuinpaikkakerrostumaa. Se koostui eri sävyisistä<br />
maaläikistä, muita kiinteitä jäännöksiä, kuten esim. kivettyjä<br />
liesiä, ei kaivauksissa tavattu.<br />
138
Change language